Kuviot päätehakkuu tiheydessä. Ei tarvita ennakkoraivauksia. Mustikkaa löytyy, aluskasvos kuusta ei. Ensimmäisen kuvan kuviolta puuta löytyy n.400 m3/ha. Ja toiselta kuviolta n.300 m3/ha. Itselle on hyvin hankalaa perustella siirtymistä jk-menetelmiin.
Hienoja kohteita. Ainoa ongelma tulee olemaan se, mitä päätehakkuun jälkeen tehdään, kun hirvi syö koivut ja kasvupaikka on männylle liian rehevä. Ykköskuvassa näkyy tyvissä laajentumia, toivottavasti ei ole merkki lahosta.
Komeaa Mennikäisen metsää,jollaisesta motteja kertyy.Itse olen kuusia istuttanut,kun laho jää muutamaan prosenttiin.Runsaslahosiin kohtiin koivuja,jotka kyllä hirvien takia kuitupensasmallia tuppaavat olemaan.
Enpä ole kuullut JK hommista eukametsissä . Ei se pärjää jaksolliselle hyvillä kasvumailla varsinkaan .
Päätehakkuun jälkeen uusi sukupolvi kuusta, ellei sieni ole iskenyt nykyisiin.
Päätehakkuun jälkeen 1600/1800kpl ha 2 vuotiasta kuusta, ainakin minulla sekaan tulee useasti mäntyä ja koivua luontaisesti, osa niistä pelastuu hirviltä osa ei, ekassa harvennuksessa taitava motokuski hoitaa homman.
Nuo vahvistuneet tyvet näyttävät sellaisilta, että puut ovat välennyshakkuun seurauksena vahvistaneet tyveä ja juuristoa kestääkseen pystyssä paremmin.
Lahovika aiheuttaa tyveen ”Tynnyrimuotoa”, joka selkeästi erottuu normaalista tyven laajentumisesta.
Ei tuossa pahemmin lahoa ole ollut, kuvion läpimenevän vanhan ajouran vieressä on joitain puita ollut. Ensimmäisen kuvan maapohja soveltuisi raudukselle ja mäntykin onnistuisi tuossa vielä. Molempia löytyy tuolta kuusten seasta muutama. Hirvet majailee talvella alueella joten todennäköinen puuvalinta on kuusi. Rinteen alaosiin onnistui kyllä koivulle uudistuskin reilu kymmenen vuotta sitten. Vaikka hirviä silloinkin liikkui alueella. Mutta uudistuksia voi miettiä sitten kun on hakkuun aika. Kummallakaan kohteella ei ole mikään pakottava kiire uudistuksen suhteen.
Hyvinhän tuo on kuusellakin menestynyt. Minä kanssa menisin kuten apli suositteli.
1 kuvan puuston arvo yli 22000 euroa/ha. Jos kasvu on 10 mottia vuodessa, tarkoittaisi 600 euron arvokasvua. Eli tuotto noin 2,7 %. Tuollaisen pohjan tuotto tehokkaasti uudistaen on keskimäärin yli 4%. Voihan kuvan puusto tietysti kasvaa nyt enemmänkin, eli kasvu kannattaa tarkistaa. Jos kasvu alle 10 mottia, minusta tuossa ei kannata enää väyrystellä uudistamisen kanssa, koska tuotto on laskenut selvästi alle keskimääräisen metsän tuoton ja esim Metsäliiton osuuksissa saisi tupla tuoton pääomalle. Vaarana on myös, että hyvä kasvu onkin huonoa tyvilahon tai myrskyn takia.
Mutkun hakkaa yläharvennuksen malliin runkoluvusta puolet pois, ja kasvu jatkuu saman suuruisena, voi calkulaattorin kanssa päätyä siihen että tuotto onkin 6 % ?
”Ei huono”!
On kiireellisempiäkin uudistuskohteita niin sen takia tuo ei ole listan kärjessä. Tietysti jos kelit jatkuu kesän ja ensi talven haasteellisena korjuun suhteen tuon voi tuosta tien vierestä laittaa lihoiksi.
Kuinka vanhoja kuuset ovat?
Turvallista on vielä odotella kuusitukin hinta piikkiä !
Kyllä kuviolla on 3-5 vuotta odotella hakkuuta, koska kasvaa edelleen lähes maksimin maapohja huomioiden, eikä rungot ole menossa vielä ylisuureksi tyveltään.
Harvennuksen jättäisin tässä tapauksessa tekemättä, siinä syntyy aina juuristovaurioita ja myöhemmin tuulenkaatoja ja lisäksi harvennus pudottaa tukilla sen n. 10 € / m3 tukin hintaa.
Tässä olisikin hyvä kohde palata hakkuun jälkeen tarkastelemaan ko. palstan kautta mahdollisen tyvilahon määrää, myös minun näkemys on, ettei tässä olisi lahoa paljoakaan, Jätkällä hyvä esimerkki varmasta tyvilahosta ” tynnyrimäinen muoto ”
Kuusitukin hintapiikkiä tietysti voi parivuotta odottaa, mutta jos tietäisi, että hinta on 63 euroa/motti seuraavat 10 vuotta ja kasvu alle 10 mottia/ha ja selkeästi parempaa tuottoa antava sijoitus pienemmällä riskillä on olemassa, niin miksi kannattaisi pitää puut väkisin pystyssä. Joku tietysti ajattelee että kun hehtaari tuottaa 600 euroa vuodessa, niin sehän on huippu tuotto metsälle, mutta eihän se niin mene taloudellisesti ajatellen. Joka vuosi pääoma kasvaa ja tuotto pienenee, vaikka kasvu jatkuisi samana maailman loppuun asti ja oikeastihan tuossa tuoton pienentymisen lisäksi riski kasvaa vähintään lineaarisesti. Itse luottaisin siihen että viljelyketju tuottaa 4% ja itse tehden tuollaisessa rinteessä jopa 6% ja nyt tuotto on tuosta ilmeisesti alle puolet ja pienenee kokoajan. Avain ajatus on kuitenkin vaihtoehtoinen sijoitus pääomalle paremmalla tuotolla ja pienemmällä riskillä, uudistamiseenhan ei mene kuin murusia.
Todella kova arvokasvu tällaisessa hyvin harvennetussa rehevän pohjan metsikössä.
”Ensimmäisen kuvan kuviolta puuta löytyy n.400 m3/ha. Ja toiselta kuviolta n.300 m3/ha”
Ovatko nuo mottimäärät ennen harvennusta? Ei kai tuossa ihan 400m³ ole? Vaatisi tiheämpää tai vastaavasti järeämpää puustoa
kuvien perusteella olisin heittänyt 300 ja 200 motin kuusikoiksi
Hakkuun jälkeen rahan voi saada tuottamaan jossakin muualla jopa paremmin ja uusi metsä kasvaa uusia mottitahkoja jo kymmenessä vuodessa.
Vanhoja ovat, aikoinaan istutettu ja jurotettu verhopuuston alla. Ostotila niin ei istutus ajankohdasta tarkkaa tietoa. Ensiharvennus ajankohdat varmaan jostain vanhoista suunnitelmista löytyy jos on tullut merkattua.
Ensimmäisen kuvion keskimääräinen tiheys jossain 500 tietämillä ja toisen lähempänä 600. Eikä ole lähivuosina harvennettu kumpaakaan kuviota. Molemmilla kuvioilla paikoin liian tiheässä puun nykyiseen kokoon nähden.
Rahan voi laittaa tuottamaan. Pörssissä ei vaan ole ollut paras osto aika, eikä puulla paras myynti aika. Nyt on puun hinta menossa oikeaan suuntaan.
Kokorunko hinnoittelulla varmaankin yli 55€.
Ei ole tullut päätehakkuu kuusikolle kokorunko tarjouksia. Mutta jos tuo nyt kokorunko hinnoittelulla myytäisiin hinta alkaisi kutosella.
Menninkäistä ei näköjään runkohinnoittelulla narrata puuta myymään.
Kuvan mukaisessa kuusikossa tukki % 90 kieppeillä.
Tavaralaji menetelmällä tukkiprosentti on jopa yli 90 %, jos leimikossa ei ole tyvilahoa, ” oikeita huomioita edellä ” !
Timppa kyseli kuusten ikää. Ensimmäisen kuvan kuvion +70v ja toisen kohta 60v. Nämä siis 80-luvun metsähoitosuunnitelman arvion mukaa.
Husse epäili puunmäärää hehtaarilla. Niin tuon vasemmalla lähimpänä olevan kuusen rinnankorkeusläpimitta on 40cm luokkaa ja etualalla olevan männyn 38cm. Pituuden voi arvioida mieleisekseen. Siitä voi sitten laskeskella summittaista kuutiomäärää hehtaarille.
Siis kuution puita. Tuoreella kankaalla kyllä hoidetussa metsässä tuohon on mahdollista päästä, jos hoitaa harvennukset ajallaan.
Ilmoitetuilla läpimitoilla on kyllä rutkasti yli kiinto keskitilavuus, taikka sitten puut ovat tavanomaista lyhyempiä.
Menninkäisen kuusikossa 40 senttisen kuusen tilavuus on – jos sen pituus on esim 26 m. – 1500 litraa.
Vastaavasti tuo pienempi mänty, jonka läpimitta on vain 38 senttiä, on hieman lyhyempi, eli 24 metriä. Sen tilavuus on vain 1,24 kiintoa.
Sellaista Jeessin poltinpuumetsäähän se taitaa olla?
Mitä olen aiempia menninkäisen kuvia lueskellut hän on lähinnä kuvaillut muiden kuin omia metsiään. Mistähän taas lie tämänkin löytänyt kuvikseen.
Sieltähän se löytyi yksitotisen puupellon ja liian tiheän kuusentaimiston välimaastosta. Heti siitä liian harvaan karulle pohjalle istutetun kuusen taimiston lähettyviltä.
Mitä olen aiempia menninkäisen kuvia lueskellut hän on lähinnä kuvaillut muiden kuin omia metsiään. Mistähän taas lie tämänkin löytänyt kuvikseen.
Ihmeellistä isottelua Jeessiltä, joka ei ole kuvan kuvaa saanut edes omista metsistään puhumattakaan autoistaan.
Antaa Jessen isotella jos se helpottaa. Ihmiset hoitaa metsiään eri tavoin ja se meille suotakoon. Kaikkea kokeillaan ja yritetään viisastua tehdyistä virheistä ja onnistumisista. Vähemmän raavitaan päätä excelin ääressä kuin itikoiden seurana metsässä.
No, verottaja näkyy kuitenkin vielä tunnustavan kuvauskohteet omiksi ja palkitsee mätkyillä.