Korjataan edellisten sukupolvien hoitotöiden satoa. Ja keväällä seuraava sukupolvi on mukana laittamassa uutta metsää alulle.
Korjataan edellisten sukupolvien hoitotöiden satoa. Ja keväällä seuraava sukupolvi on mukana laittamassa uutta metsää alulle.
Metsänhoito
Ompas siinä komea tukkipuno! Saha tykkää ja maksoi varmaankin kunnon hinnan? Paikalliselle sahalle tuli Venäjältä mäntytukkeja kuorma, kaikki tyvitukkeja ja saman mittaisia.
Järeää,komeaa tukkia.Metsä kiittää omistajaansa
Sorvitukkia, olisiko Enson 58:sia…
Kuusi on kiitollinen kasvatettava ja kuva kertoo,ettei ns. litrapuita ollut lopputulosena.
Sorvit meni Suolahteen, 52dm ja 26dm apumitta. Kauempana näkyvä tukkikasa meni Misawalle. Tällä yhdistelmällä päästiin kuusella 91,5 tukkiprosenttiin.
Tuohon on tähdättävä…!
Noita pinoja ei napata jk:n pallokenttiä kiertelemällä.
Ja hintapolitiikka on aivan toinen lukunsa.
Hyvä tukkiprosentti ja viisaasti tehty, koska vanhakuusikko on oikea-aikaisesti laitettu pinoon, ja hieno perinne siirtää metsän kiertokulkua nuoremmalle polvelle.
Komeita tukkeja ja hyvin pinottu. Ammattilaiset asialla. Myös se, että puutavara on jakaantunut eri ostajille, osoittaa, että myyjällä on olleet ”kaikki intiaanit kanootissa”. Tukkiprosenttikin ”aika” hyvä.
Noin ei toimi Osuuskauppaväki.
M-group hoiti hakkuun. Toimittaa misawalle puuta.
Putosiko jätkällä ”monttu auki”?
Metsäliitto siis kuori kerman! Myymällä itse tukit Misawalle, taikka vielä paremmin maksavalle sahalle, olisi tukista voinut saada huomattavasti paremman hinnan.
Kun myy koko leimikon yhdelle ja samalle sellunkeittäjälle, niin pitää tietenkin olla tyytyväinen ”lupauksiin” ja odotuksiin jälkitilistä.
Nyt puhutaan jo yli kympin hinnaneroista, kun ostaja on yksityinen saha, verrattuna sellunkeittäjien hintoihin.
Yksityinen ei pärjännyt hinnassa. Misawalla ei taida olla omaa puunhankintaa, jos ei tehtaan portille kärräis. M-group, harvestia, mhy ym. Ruokkii tehdasta
MG:llä Suolahdessa vaneritehdas. Järeää kuusitukkia näkee päivittäin rekkojen kyydissä menevän. Tietenkin myös koivua. Viiden kilometrin päässä uusi biomylly käyttää koivua ja havua reilut parisataa autokuormaa päivässä plus junan tuomat. Ennen tuollaiset kuusentyvet eivät sahoille kelvanneet kokonsa tähden. Onneksi sorviin sopivat.
Jätkä tuntuu olevan kovin varma asiastaan. Oma kokemukseni on, että kolme isoa maksaa usein parjaan hinnan tukista. Katkonta on sitten asia erikseen. Kuitenkin oikein järeässä leimikossa, niinkuin tässä, katkonnan erot jäävät varsin pieniksi, jopa olemattomiksi. Misawan mitat ovat ihan ok ja hyvä lisä, mutta toimitustukista sen osalta on kyse oli välittäjänä sitten MG, MHY tai joku muu.
Kun meillä on lähialueella muutama keskisuuri yksityinen saha, joilla on myös pikkutukkilinjaa ja parrulinjaa, niin aivan selvää pitäisi olla, että ne maksavat kuitukokoisesta puusta reippaasti enemmän kuin ”oikeasta kuidusta”. Sen lisäksi ne ihan oikeasti sahaavat vientiin korkealaatuista sahatavaraa.
Osan ”oikeasta tukista” ne ostavat ”kolmelta suurelta”, joten varmaa on, että senkin tukin hinta on noussut kympin verran kuutiolta käytyään suurpuunjalostusteollisuuden kirjanpidossa.
Ei pikkutukit tai parrut paljon paina kun on päätehakkuu täysikäisessä metsässä.
Jos jätetään tästä esimerkistä laho pois tukkiprosentin laskuista ollaan 93% tukkiprosentissa. Siitä voi sitten miettiä mitä on rahallinen arvo sille jos sieltä joku kalikka olisi ollut parrua tai pikkutukkia. Tai meneekö se kalikka hiomokuuseksi. Vai käykö niin päin että kun otetaan pikkutukki latvasta niin varsinaisen tukin osuu jää pienemmäksi, niin rahallisestihan siitä tulee persnettoa.
Mutta mielellään ottaisin semmoisen sahan kauppakumppaniksi joka olisi 10€ kuutio maksanut tukista enemmän pystykauppana. Meillä ollaan avoimena kaikkia kauppakumppaneita kohtaan ilman ennakko asenteita. Toimitusmyynteihin ei lähdetä kun pinta-alat on sen verran pienet ettei kannata kuljetus kalustoon investoida.
Jätkä ny vetelee aivan pehmeitä ihan mututuntumalta. Uskon että välitystukin marginaali on korkeintaan euron luokkaa jos sitäkään. Se vain vaihtaa silloin omistajaa jos omaa jalostusta ei ole riittävän lähellä kuljetusmatkojen kustannukseen suhteutettuna.
Meilläkin on lähialueella muutama keskisuuri yksityinen saha pikkutukkilinjoineen eikä niiden katkonta järeässä päätehakkuulla ole parempi kuin integraateilla. Jos leimikko on sekalaisempi tai kyseessä on kakkosharvennus niin sitten pikkutukilla voi olla jonkinlainen positiivinen merkitys metsänomistajan kannalta.
Tottakai integraatinkin katkontaa täytyy seurata ja jos päätehakkuulla mittoja on hyvin rajoitetusti, niin sitten voi saha voi olla selvästi paras katkoja.
Menninkäisen kuvaamassa tapauksessa näytettiin päästeen hyvää lopputulokseen, mittoja oli hyvin käytössä ja niitä käytettiin. Ja vaikka Misawan tukki oli Metsägroupin näkövinkkelistä toimitustukkia, niin laatu oli hyvää ja Misawan tukkia katkottiin reippaasti.
Hyvä mittavalikoima 31-61 dm se antaa laadullisesti jo keskinkertaisessa tukkileimikossa 85-90 tukkiprosentin. Jos avotukkileimikon tarjous sisältää vain esim. kolme mittaa, silloin kannattaa pyytää lisä tarjouksia toisaalta !
Pikkutukki on hyvä apu niissä rungoissa, jotka ei vielä täytä varsinaisen tukin mittoja, yleensä vaarana on pitkä pikkutukki joka sisältää myös normaalitukkia.
Parru on parhaimmillaan sujakassa ensiharvennus leimikossa, sen kertymä on helposti puolet mäntykuidun määrästä. Avohakkuu leimikoissa lyhyt parru tulee minimitukin jälkeen ja loppupätkä onkin kuitua, mäntykuidun minimiin.