Tältä näyttää myöhemmin keskusteluissa käsitelty kuusialuskasvoksen ”hyödyntäminen” metsän uudistamisessa kuvan kohteella .
Tältä näyttää myöhemmin keskusteluissa käsitelty kuusialuskasvoksen ”hyödyntäminen” metsän uudistamisessa kuvan kohteella .
Metsänhoito
Kelpaisiko tuo edes Äänekoskelle?
Suorittavalle portaalle on varmaan tullut vastaan päätehakkuuleimikoita, jotka ovat alkujaan syntyneet luonnostaan? Olet varmaan huomannut, että niissä on eroja laadussa, mutta tuskin sellaista missä jokainen puu olisi raakattu kuitupinoon?
Onpa aika tuore kokemus vanhasta kuusikosta. Jäljistä päätellen aikojen saatossa tuosta oli kerätty isoimmat kuuset pois. Viimeisten vuosikymmenien aikana oli puolestaan kerätty traktorilla lehtipuut pois polttopuiksi. Sen voin lähes varmasti sanoa, että tuota metsää ei ole istutettu vaan se on syntynyt alikasvoksesta tai muuten luontaisesti. Päätehakkuussa lahoa tuli paikoitellen vastaan pienestä pätkästä tyviosaa, mutta suurin osa tyvistäkin oli kovaa ja meni tukiksi.
Tätä ei ole pakko uskoa, mutta ainakin itselle on kertynyt omakohtaista kokemusta siitä, että turhaan alikasvoksena syntynyt ja elänyt puu automaattisesti luokitellaan myyntipuuksi kelpaamattomaksi.
Kuviokohtaista on alikasvoksen laatu.Itsellä muutama kuvio,joissa on ollut terve nuorekas alikasvos,kun metsä päältä hakattu. Eräskin kuvio nyt vuosikymmen myöhemmin sellainen,kun raivasin,niin kasvu kova ja tietämätön historiasta,väittäisi istutuskuusikoksi.Voitin yli 10 v kasvussa ja uudistuskulut o €.
Keskustelin jokin aika sitten alueen metsien hoidosta vastaavan metsäasiantuntijan kanssa . Hän kertoi , että uudistaminen tapahtuu nykyään pääsääntöisesti muokattuun maahan yksivuotisilla ruukkutaimilla. Kyseisellä tavalla saadaan uusi metsä varmimmin alulle . Kokeiltu on vuosien saatossa muitakin menetelmiä , mutta tulokset eivät ole olleet kilailukykyisiä . Ilomielin toki esittelevät niitäkin tapauksia halukkaille , jotta huonot vaihtoehdot voidaan välttää .
Tällä kuviolla (kaksi kuvaa 100 metrin etäisyydeltä toisistaan) varaudutaan jo hyvissä ajoin päätehakkuuseen poistamalla ylimääräinen ja tarpeeton puuaines palstalta . Kun uudistamisen aika tulee , on kaavana muokkaus , istutus 1-vuotiailla männyntaimilla ja varhaisperkaus aikanaan .
Taustalla kummitteleva kuusialuskasvos on peruja vanhemmista ja heikoiksi todetuista toimintamalleista . Otantamateriaaliakin lienee omistavalla taholla riittävästi , kun metsäpinta-alaa löytyy jo aivan lähitienoiltakin viisinumeroinen luku hehtaareita .
Tyvilahoalueillahan kuusen kasvatus alikasvoksista ei tietenkään toimi. Eikä muutenkaan kun maaperä on noin karua. Ellei olla sitten hirvialueilla, joissa ei kuuselle ole vaihtoehtoa ja tyvilahoa ei ole liiaksi.
Hirviä alueella riittää. On ”terävän pään ”edustusjahtialuetta .
Kaikesta huolimatta maaperä ratkaisee puulajin valinnan . Varhaisperkauksen ajoituksen on osuttava kohdalleen. Tulossa on kuva tästä 300 metrin päästä , jossa on myöhästytty muutama kasvukausi . Jälki oli aika karua, mutta taimikko toivottavasti toipuu . Perkauksen jälkeen hirviä ei ole asustellut enää taimikossa .
Tulossa myös toinen kuva , jossa on raivattu ajoissa eikä hirvivahinkoja ole ennättänyt syntyä .
Kun perataan hirvien tuhoamat pois näyttää taimikko hetken siistiltä kunnes loputkin tuhotaan seuraavina talvina.
Minulla on pelkästään huonoja kokemuksia männikön seassa olevan kuusialuskasvoksesta kasvattamisesta uudesta metsästä, ja nykysin ne raivaan aina pois ja hyvissä ajoin… Monesti lahoja kuten kuvassa näkyy, ja myös muita vikoja, lenkoja yms…
Lahon määrä riippuu tietysti kuvion aiemman puuston terveydestä ja siitä, miten alikasvosta on kohdeltu. Samoin jos esim. Jessen tapaan on tehty päätehakkuu kesällä ilman kantokäsittelyö (ei tarvita, kun ei ole tarkoitus kuusta kasvattaa). Luonnon sukkessioon kuitenkin kuuluu, että valopuiden alle tulee kuusialikasvosta ja siten lähtökohtaisesti se ei ole huono asia. Kuusen alle kuusen kasvattaminen onkin paljon hankalampi tapaus. Suorittavan kuvassa näyttää kuitenkin siltä, ettei kyseinen kuusi juurikaan ole mäntyjä pienempi eli kyse ei ole varsinaisesti alikasvoksesta.
Onko tuo alikasvoskuusi?
Kuusi jäänyt edellisestä päätehakkuusta varmaankin.
Hirviongelma ei aina ratkea aikaisella varhaisperkuulla, vaikka saattaa se jossain toimiakin. Useimmiten hirvet aloittaa mäntyjen syönnin vasta kun ne on yli metrin mittaisia.
Itselläni on samoja havaintoja työmetsissä kuin Apli:lla. Monesti ne alikasvokset näyttävät paremmalta kuin ovatkaan. Monesti uusi taimiaines joka on kasvatettu valikoiduista siemistä antaa paremman tuloksen. Itse käyttäisin luontaista uudistamista harvoin ja vain niissä paikoissa joissa sitä ohjeidenkin mukaan on suositeltu.