Siinä ollaan 13 vuotiaassa kuusikossa ensimmäistä kertaa liikkeellä ja samana Husqvarna 555fxt. Aikaa on käytetty n. 12-13h/ ha. Mäntyä jää mukavasti sekapuuksi, olisko yhdessä ollut jostain latva katkennut minkä kaadoin pois. Taustalla näkyy hakkuussa säästyneet koivut, joista tulee tekopöökelöitä tai säästöpuuryhmä harvennuksessa. Kuuset ovat kasvaneet olosuhteisiin nähden hyvin laikkumätästetyssä maassa, jossa ei lle kuivuus/kosteus ongelmia. Latvoissa ei ole ongelmia.
3 kertaa toden sanoo kuvassa oli raivattu 4- 7- ja 10 vuoden ikäisenä kuusikkoa ja rajan toisella puolella 8-vuotista 8h ja jossa vesominen oli vähäistä. 4 vuotiaana ja metrin pituisena siihen käytettiin 4-5h, 7v 7h ja 10v 10h. Aikaa palaa kun viisinkertaistuvat vesat poistetaan joka neliösentiltä. Eli siihen oli käytetty lähes tuplamäärä tunteja ja se oli kärsinyt vesakoitumisesta eli tilanne ei ollut sen parempi 4v varhaisperatussa kuin tälläisessäkään. 8-vuotiaana kuusentaimikko porskutti kovassa kasvussa, vähäisillä kuiluilla ja pienillä tulevaisuuden raivaustarpeessa.
Jos haluaa kalliit raivauskulut ja huonot kasvut 4-vuotis varhaisperkaus on valinta, jos taas haluaa pienet kulut huonolla kasvulla myöhäisperkaus on valinta. Jos haluaa pienet ja suuren kasvun, on 7-8v varhaisperkaus oikea valinta.
Rytmillä 4,5 ja 7 saavutetaan paljon parempi tulos hyvin maltillisella työmäärällä. Ei ne kannot montaa kertaa veso ,kun ei anneta juuriston kehittyä. AR:n mallilla raivausten väli on pitkä . Vesakko ehtii tuottaa uutta puhtia juuristoon liian monta vuotta. Ei ihme ,jos on työlästä.
Olen raivannut ensimmäisen keran sormenvahvuisia 30 sentin kantoon ja seuraavalla kerralla kantovesat on saatu poistettua lyhentämällä edellinen kanto ,jonka kärjestä uudet vesat ovat puhjenneet. Sen kannon versojen tuotanto loppuu siihen. Ainoa uhka ovat maasta myöhemmin nousevat siemensyntyiset vesat ,mutta ne on taputeltu vuonna 7 ja taimikko hoitaa sulkeutuessaan loput. Raivauskierre loppuu siihen. Ennakkoraivaus on myöhemmin läpihuutojuttu.
Tavallaan tuo on se harha mistä tällä hetkellä istutuskuusikko ala kärsii eli siellä missä lehtipuu ja kuusi kasvaa hyvin, mitään ei ole taputeltu vuonna 7 kuusikossa. Niin paljon on vielä valoa ja kasvuvoimaa välialueilla. Tästä harhasta myös tulisi luopua niiden, joyka einät vielä luopuneet, että 3-4m ja 10 vuotta ei kasvaisi mitään ”taimikon sulkeudettua.” Sen jälkeen vasta ne energiapuut kasvaa ja energiapuuennakkoraivaustavara mutta ne näkyy sitten energiapuupinoissa.
7 vuoden jälkeen ei ole kuin puolikuivilla paikoilla mahdollista saada pieniä kantoja kuivatettua. Jos tälläistä tapahtuu, kannattaa olla erittäin huolissaan kuusten tulevaisuudesta.
Mun raivausväli on sama mitä noissa virallisissa ohjeissa eli 5-7 vuotta, se on ihan hyvä väli. 1-1,5m –> 3-4m se väli on tuon verran. Minulla tai muilla ei ole varaa raivata 3 kertaa 4 vuodessa, se on kuitenki 400e kerta. Minä olen huomannut, että sitä raivausta tosiaan pitää venyttää sinne loppupäin koska luonnon kuusiakin nousee 7-vuoden jälkeen ja niitä ennen nousseita ei tosiaan saa vihreän alapuolelta leikattua et niistä sitten kanssa tulee sitä enegiapuuennakkoraivattavaa. Metkatukien jälkeen maksettavaa jää minulla se reilu 400e. Jos varhaisperkauksen aloittaa 4- vuotiaana niin herkästi saa 1500e kulumaan ja lopussa tulee energiapuuhakkuu, joka ennakkoraivauksineen tuottaa tappiota verrattuna tilanteeseen, että viimeinen raivaus on siellä 12-16 vuotta.
Sinun tapa voi olla paras, ei halvin, mutta siinä kohdassa missä teit sen. Minä vertaan lähinnä omaa tekemistä näihin töissä tehtäviin ja tähän 1,5m ja 3-4m viralliseen totuuteen. Töissä tulee koko ajan laidasta kuusikon hoitoa iällisesti niin sieltä olen imuroinut tavan miten ne onnistuu parhaiten toteuttanut sitä kotona. Se on tosiaan aika hämmästyttävää, että se käytännön kokemus on täsmälleen sama kuin Metlan tulos, että 7-vuotiaana ja metsälehden oppikirjassa. Ennen tiedettiin mikä on paras hetki ja kemeratuella oli biologinen perusta.
Kyllä kuuset olisi isompia, ja enemmän valoon tottuteita neulasia sisältäviä, jos aikaisemmin olisi raivattu. Kasvu on hidastunut, vaikka elossa ovatkin, eikä latvat ole pilalla. Valosta tulee kaikki energia kasvuun. Mutta tosi on, että jokainen raivauskerta maksaa. Lepästä tulee typpeä, muut lehtipuut ei kyllä lannoita.
Ihan totta, nämä ovat kuvia töistä, tämä on 7-vuotiaana raivatun vieressä. Välillä sattuu suunnittelematta oikeaan, joku on myöhässä, joku aikasessa.
Moni miettii itsekseen ”ihan ok näyttää, ei tullut suuria vaurioita, suuria kuluja, tuosta ensiharvennetaan vielä tukkia jos kerran jaksetaan 5 vuoden sisällä vielä raivata mitä ne pelottelee, että pitää olla metrin pituista raivaamassa muuten on suuret kulut niskassa ja taimet pilalla.” Ei ole, muutaman vuoden viivyttelyllä nykyohjeisiin nähden saavuttaa paljon. Nykyohjeet, nykytutkimus, nykytaide…
Minulla työnalla vastaava taimikon raivaus. Joutuu kaatamaan melko järritä ylispuu koivuja. Muuten ei tule metka kelpoinen. Mielenkiinnolla seuraan kuinka alue vesoittuu jatkossa. Työmaa on lähellä ja pystyn hyvin seuraamaan.
Minulla mennyt nyt 11h vajaan hehtaarin raivaukseen. Vielä on parin tunnin työ jäljellä että samoja aikoja menee kuin AR:llä. Pihlajaa ja koivua aivan hel….tisti.