Kyllä lahopuuta on nykyään yllin kyllin.Sitä en ymmärä miten kaikki ”uhanalaiset”ötökät selvisivät edellisen vuosisadan,jolloin puut korjattiin tarkkaan,pehmeimät pakkaskelillä,jotta pysyivät kasassa.Eräät tahot toitottavat vuodesta toiseen,että lahopuuta tarvitsisi lisää kiireelisesti,jotta monimuotoisuus pelastuisi.
Puuta on metsissämme enemmän , kun koskaan . Sama tilanne on lahon puuaineksen kohdalla. Jotkut piirit eivät ilmeisesti tunnista mättäiksi sammaloituneita kantoja ja hakkuutähteitäkään lahopuuksi . Mitä tehokkaampaa on puun käyttö , sitä enemmän syntyy lahoavaa puuainesta . Kehotukset myrskytuhopuiden jättämisestä metsään ovat täysin edesvastuuttomia .
Nuo piirit, jotka suorittavan mukaan ei lahopuuksi tunnista, ovat samoja, jotka tekevät VMI-kartoituksia. Kiinnostavaa, että heidän osaaminen on nyt kyseenalaistettu.
Oksista ja rungoista peräisin oleva puuaines palvelee luonnossa eri asioita. Mutta väite lahon puuaineksen määrästä vaatii perusteluja, onko suorittavalla niitä?
Samoin väite, jonka mukaan puun käytön tehokkuus korreloisi lahopuun määrän kanssa, on rohkea. Suojelualueilla lahopuun määrä on lähes kymmenkertainen talousmetsiin verrattuna. Vaikka oksat ja kannot huomioitaisiinkin, useiden kuutioiden eroa ei niistä millään kerry. Sen lisäksi, että oksien ja kantojen määrä kuutioissa mitattuna on pieni, oksat häviävät nopeasti. Kantojen maan alapuolisissa osissa on kuutioita, mutta nyt käsitelläänkin maan pinnalla olevaa lahopuuta.
Katselin tässä ohiajaessani tieltä Finsilvan hakkuuta sen omilla maillaan täällä Pirkanmaalla, se oli ensiharvennusmännikkö. Koivupökkelöitä näkyi tehdyn. Sillä lailla, näinhän se sanoi Tarvajärvikin aikanaan.
Viimeisimmässä VMI:ssa lahopuun määrä oli kasvanut verrattuna sitä edelliseen inventointiin. Määrä tullee kasvamaan edelleen, sillä yksittäisiä tuulenkaatoja ja pieniä määriä keräävät traktorimiehet ovat katoava luonnonvara.
Kun noissa metsissä työkseen kulkee , voi huoletta sanoa , että lahoavista puista ei ole eikä tule puutetta . Laittomia määriä tuulenkaatoja löytyy jokapuolelta. Aukkojen reunat ja riukumetsien harvennuskohteet esimerkkinä. Nykyiset metsänkäsittelyohjeetkin sisältävät lahopuuosuuden huomioimisen . Erikseen ei tarvitse enää ympäristöjärjestöjen kehottaa jättämään myrskytuhopuut korjaamatta . Tuolla kehotuksella lisätään hallitsemattomasti lahopuun määrää tuhohyönteisten vallatessa lähialueet .
Lahopuuta tarvitaan monenlaista. Esimerkiksi pohjantikka tarvitsee äskettäin kuollutta kuusta, joka seisoo edelleen pystyssä, siis esimerkiksi itseharvenemista. Metsäsertifioinnin seurannan mukaan lahopuun määrä on ollut laskusuunnassa, jos oikein muistan, niin Pohjois-Suomessa.
Raivasin tänään aluetta joka on raivattu n.8 vuotta sitten. Poistumaa n.10000 kpl/ha . Sahaillessa laskeskelin keskitilavuudeksi n. 5 L joten siitä sain 50 m2 lahopuuta hehtaarille jo toisen kerran. Eka raivuulla varmaan vähän vähemmän. Elikkä ainakin tällä kuviolla tuotettu laho puuta enemmän kuin jäävää puuta.
Jos kuviosi tuottaa vesakkoa yli 6 m3/vuosi, melko hyvässä kasvussa puustosi on. Paljonkohan säästetty puusto kasvaa? Kokonaiskasvu on puuston kokoon nähden jo huikea.
”Laittomia määriä” lahopuuta ei kovin usein metsään jää ilman isompia myrsky tms. tuhoja. Kuusta saa olla muistaakseni max 10 mottia /ha ja mäntypuuta 20. Lehtipuita vaikka kuinka paljon.
Vesakot kasvaa yllättävän paljon jo ennen kuin varsinainen kasvatettava taimikko ehtii kovemman konaiskasvun vaiheeseen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Kyllä lahopuuta on nykyään yllin kyllin.Sitä en ymmärä miten kaikki ”uhanalaiset”ötökät selvisivät edellisen vuosisadan,jolloin puut korjattiin tarkkaan,pehmeimät pakkaskelillä,jotta pysyivät kasassa.Eräät tahot toitottavat vuodesta toiseen,että lahopuuta tarvitsisi lisää kiireelisesti,jotta monimuotoisuus pelastuisi.
Puuta on metsissämme enemmän , kun koskaan . Sama tilanne on lahon puuaineksen kohdalla. Jotkut piirit eivät ilmeisesti tunnista mättäiksi sammaloituneita kantoja ja hakkuutähteitäkään lahopuuksi . Mitä tehokkaampaa on puun käyttö , sitä enemmän syntyy lahoavaa puuainesta . Kehotukset myrskytuhopuiden jättämisestä metsään ovat täysin edesvastuuttomia .
Nuo piirit, jotka suorittavan mukaan ei lahopuuksi tunnista, ovat samoja, jotka tekevät VMI-kartoituksia. Kiinnostavaa, että heidän osaaminen on nyt kyseenalaistettu.
Oksista ja rungoista peräisin oleva puuaines palvelee luonnossa eri asioita. Mutta väite lahon puuaineksen määrästä vaatii perusteluja, onko suorittavalla niitä?
Samoin väite, jonka mukaan puun käytön tehokkuus korreloisi lahopuun määrän kanssa, on rohkea. Suojelualueilla lahopuun määrä on lähes kymmenkertainen talousmetsiin verrattuna. Vaikka oksat ja kannot huomioitaisiinkin, useiden kuutioiden eroa ei niistä millään kerry. Sen lisäksi, että oksien ja kantojen määrä kuutioissa mitattuna on pieni, oksat häviävät nopeasti. Kantojen maan alapuolisissa osissa on kuutioita, mutta nyt käsitelläänkin maan pinnalla olevaa lahopuuta.
Katselin tässä ohiajaessani tieltä Finsilvan hakkuuta sen omilla maillaan täällä Pirkanmaalla, se oli ensiharvennusmännikkö. Koivupökkelöitä näkyi tehdyn. Sillä lailla, näinhän se sanoi Tarvajärvikin aikanaan.
Viimeisimmässä VMI:ssa lahopuun määrä oli kasvanut verrattuna sitä edelliseen inventointiin. Määrä tullee kasvamaan edelleen, sillä yksittäisiä tuulenkaatoja ja pieniä määriä keräävät traktorimiehet ovat katoava luonnonvara.
Kun noissa metsissä työkseen kulkee , voi huoletta sanoa , että lahoavista puista ei ole eikä tule puutetta . Laittomia määriä tuulenkaatoja löytyy jokapuolelta. Aukkojen reunat ja riukumetsien harvennuskohteet esimerkkinä. Nykyiset metsänkäsittelyohjeetkin sisältävät lahopuuosuuden huomioimisen . Erikseen ei tarvitse enää ympäristöjärjestöjen kehottaa jättämään myrskytuhopuut korjaamatta . Tuolla kehotuksella lisätään hallitsemattomasti lahopuun määrää tuhohyönteisten vallatessa lähialueet .
Lahopuuta tarvitaan monenlaista. Esimerkiksi pohjantikka tarvitsee äskettäin kuollutta kuusta, joka seisoo edelleen pystyssä, siis esimerkiksi itseharvenemista. Metsäsertifioinnin seurannan mukaan lahopuun määrä on ollut laskusuunnassa, jos oikein muistan, niin Pohjois-Suomessa.
Raivasin tänään aluetta joka on raivattu n.8 vuotta sitten. Poistumaa n.10000 kpl/ha . Sahaillessa laskeskelin keskitilavuudeksi n. 5 L joten siitä sain 50 m2 lahopuuta hehtaarille jo toisen kerran. Eka raivuulla varmaan vähän vähemmän. Elikkä ainakin tällä kuviolla tuotettu laho puuta enemmän kuin jäävää puuta.
Jos kuviosi tuottaa vesakkoa yli 6 m3/vuosi, melko hyvässä kasvussa puustosi on. Paljonkohan säästetty puusto kasvaa? Kokonaiskasvu on puuston kokoon nähden jo huikea.
Laskin että 7,6 m3/ha
”Laittomia määriä” lahopuuta ei kovin usein metsään jää ilman isompia myrsky tms. tuhoja. Kuusta saa olla muistaakseni max 10 mottia /ha ja mäntypuuta 20. Lehtipuita vaikka kuinka paljon.
Vesakot kasvaa yllättävän paljon jo ennen kuin varsinainen kasvatettava taimikko ehtii kovemman konaiskasvun vaiheeseen.