Kommentit (20)

  1. Jos nuo ovat polkeneet pintajuuret pilalle noinkin suurista puista niin sitten ei passaa kulkea kuin suksilla kesälläkin.

  2. Planter

    Ei juurien polkeminen ole suurin ongelma. Ne kulkevat samoja reittejä kuusikossa, joten vain niiden polkujen kohdalla juuret poljetaan paikoin esiin. Kuvassa on kahden vuorokauden jäljet, jos samaan tahtiin trampattaisiin koko vuosi, voisi jälkimäärän kertoa 160:lla.

    Itselläni on jälkilaskentarutiini. Joka talvi pari kertaa, kaksi vuorokautta lumisateen jälkeen, kuljen kilometrin suoraan palstan päästä päähän ja lasken reittini yli osuvat jäljet. Viime maanantaina lauantain lumisateen jälkeen: 7 hirven jäljet, 48 peuran jäljet, 1 metso, 1 kettu.
    Jäljissä on tietysti saman yksilön jälkiäkin, mutta tuskin sama peura on vetänyt siksakkia 48 kertaa ja sama hirvi 7 kertaa.

    Tuon reitin voi kuvitella kattavan noin 100 ha alueen. Tasaisen jakautuman mukaan hirviä pitäisi olla 0,4 ja peuroja 1.

  3. suorittava porras

    Tuollaista jälkimäärää ei ole näkynyt näillä nurkilla yli 10:een vuoteen . Siihen saakka valkohäntäpeurat lisääntyivät tasisesti . Pari reippaampaa verotusvuotta ja ilvekset pudottivat kannan niin alas , että pyyntilupia ei ole saatu käytettyä moneen vuoteen . Peurakannan kasvun leikkaa tällä hetkellä liikenne .

    Tuossahan olisi metsästyseuraan kuuluvalla metsänomistajalla tuhannen taalan paikka hoitaa ongelma omatoimisestikin . Kyttäyskoppi vain kuusikon reunaan ja omenia levälleen ampumasektorille . Tuskin tarvitsee kovinkaan monta yötä vahtia , kun saalista alkaa tulla .

  4. On tuolla Planterilla karjamarkkinat, voi hyvänen aika sentään.

  5. Visakallo

    Metsuri motokuskille totean, että täysikokoisen hirven sorkan pintapaine on kyllä suurempi kuin metsäkoneen. Olen nähnyt useita kuusikoita, joissa on juurikääpää, vaikka ne eivät ole olleet koskaan karjanlaitumena, eikä niissä ole liikuttu koneilla. Miksi aikuisille ihmisille pitää ihan yksinkertaisimpiakin asioita aina vain toistaa?

  6. suorittava porras

    Kivikossa kasvavassa kuusikossa esiintyy juurikääpää ihan ilman hirviäkin . Ja taittaa olla peuran ja mahdollisesti myös kaurin jälkiä nuo kuvassa näkyvät .
    Paikallisesti metsästysseuran kanssa yhteistyössä jäljet saadaan kyllä vähenemään ..nimim kokemusta on…itse en jäänyt aikoinaan ihmettelemään jälkien paljoutta , vaan ammuin peuran aina , kun tuli liian liki ja jopa asunnon saunan ikkunasta lähimmät . Kaikki luonnollisesti seuran suostumuksella ja kaatokiintiöstä . Samalla kaavalla hoitelin muutaman peltohirvenkin .

  7. Visakallo

    Mikähän siinä on, että joillekin täysin selvän asian myöntäminen voi olla niin tavattoman vaikeaa? Hirvi aiheuttaa juurikääpää. Miksi sitä pitää yrittää kieltää? Onko se joltakin jotain pois, jos sanotasan miten asiat ovat?

  8. Suorittava ja kuski vänkäävät sorkkien puolesta koska heillä ei ole oma lehmä ojassa metsätuhojen suhteen.

  9. ”Mikähän siinä on, että joillekin täysin selvän asian myöntäminen voi olla niin tavattoman vaikeaa? Hirvi aiheuttaa juurikääpää.”

    No voihan se jossain paikoissa näinkin olla. Mutta ei se ole ainoa syy. Sen varmaan visakalliokin ymmärtää. Kovilla maapohjilla kuusikoissakin hirvi ei aiheuta juurikääpää sen enempää kuin mikään mukaan eläin. Jos siitä olettamasta lähdetään että kaikki juurikäävät ovat hirvien aiheuttamia niin aika hukassa ollaan.

  10. Gla

    Kukaan ei ole väittänyt, että sorkkaeläimet olisi juurikäävän ainoa syy ja eikä siksi olla hukassa. Mutta kun jatkuvasti sorkkaeläinten merkitystä ja mahdollisuuksia vähentää haittoja vähätellään, se tie vie meidät hukkaan. Pianhan joku alkaa uskoa noihin juttuihin.

  11. suorittava porras

    Yhtä huono asia on , jos haittoja liioitellaan . Näyttää siltä , että kuusta on istuteltu karuille maapohjille monin paikoin ihan turhaan hirvivahinkojen pelossa . Neuvonta on lietsonut aiheetonta hysteriaa pelotellessaan hirvillä . Kohu-uutinen sopivaan saumaan , niin terve järki unohtuu .

    Ehkä nyt on tultu toiseen ääripäähän ”mäntyä joka paikkaan” -ajasta . Parhaillaan teen myöhästynyttä (ja ainoaa) harvennusta männikköön , joka on istutettu liian rehevälle maapohjalle . Lisäksi aluetta vaivaa ravinteiden epätasapaino .Kuusetkin voivat huonosti . Runsaan 5 hehtaarin alalta on tukkia ja pikkutukkia kertynyt yhteensä 20m3 kokonaiskertymän ollessa 500m3. Tähänkin varmasti joku löytää hirven pääsyylliseksi .

    ……
    Palataan vielä kuvan antiin . Tuossa tilanteessa suosittelisin hankkimaan metsästyskortin ja kiväärin . Tämän jälkeen värkkäämään jäsenhakemusta paikalliseen seuraan . Seuran jäsenenä on mahdollista vähentää peuroja myös omien maiden ulkopuolella ja tarvittaessa voi saada ”virka-apua” sorkkaeläinten torjuntaan omalla reviirillä . Lupiakin on yleensä tarjolla näin menetellen enemmän , kuin yksi.
    Paras tieto eläinten liikkeistä ja asuinalueista on yleensä maanomistajalla , joten sitä vahvuutta olisi suotavaa käyttää . Isännällä on tarvittaessa mahdollisuus kaataa riistaa vaikka omilta portailtaan käsin . Vieraita samassa tilanteessa koskee 150 merin minimietäisyys asumuksista . Tästä tosin voidaan poiketa , kun asiaan saadaan maanomistajan suostumus ja turvallisuusnäkökohdat otetaan huomioon .

  12. Planter

    Harkitsin aikanaan metsästyskortin ja kiväärin hankintaa. Oma mieluisin/mielekkäin harrastukseni on kuitenkin metsänhoito, josta on saanut vähän taloudellista hyötyäkin. Olen käyttänyt liikenevän vapaa-ajan lähinnä istutuksiin, taimikonhoitoon, ennakkoraivauksiin. Istutukset keväällä, muut työt syksyllä. Jos heittäytyisin metsästysharrastukseen, joutuisin palkkaamaan jonkun tekemään ne raivaussahatyöt. Itselleni istuu paremmin raivaussaha käteen, kuin kivääri.

    Kun tein metsästysvuokrasopimuksen, ymmärsin, että metsästyksenharrastajat pitäisivät hirvieläinkannan kurissa vastineeksi oikeudesta metsästää.

  13. Gla

    Valkohäntäpeuran osalta kaatolupakäytäntö on täysin turha järjestelmä. Jokaisella maanomistajalla pitäisi olla oikeus ampua keneltäkään kysymättä kaikki pois, kun kyse on haitallisesta vieraslajista. Kanta on jyrkässä kasvussa, eikä minkäänlaista hoitosuunnitelmaa ole. Turun Sanomien mukaan tiheä kanta on levinnyt Varsinais-Suomesta jo Savoon saakka. Eräskin poliisi hämmästeli, kuinka hän Loimaan seudulla (kenties valtakunnan pahin peurakolarialue) Vt9:llä ajelee 70 km/h ja jää silti muiden jalkoihin.

  14. Gla

    Suorittava: ”Yhtä huono asia on , jos haittoja liioitellaan .”

    Totta. Kuitenkaan harvoin haittoja liioitellaan. Kyse on haittojen arvioinnissa lähinnä siitä, miten asia tiedostetaan ja tunnustetaan. Yksi ongelma on ehkä se, että hirvikeskustelussa peurojen aiheuttamat vahingot sekoitetaan hirviin ja siksi onkin turha puhua peuroista tai hirvistä. Parempi olisi käsitellä hirvieläimiä yhtenä kokonaisuutena ainakin etelässä. Ehkä asia on uusi Keski- ja Itäsuomessa, mutta näihin aikoihin se on tulossa sielläkin valkohäntäpeuran takia tutuksi. Erona täkäläiseen tilanteeseen on vain se, että teillä on metsämaan osuus huomattavasti isompi, kun täällä on peltoa saman verran kuin metsää ja se tietysti vaikuttaa kannan suuruutta arvioitaessa tunnuslukuihin.

  15. suorittava porras

    ”Jokaisella maanomistajalla pitäisi olla oikeus ampua keneltäkään kysymättä kaikki pois, kun kyse on haitallisesta vieraslajista.”

    Lähes jokainen maanomistaja voi ampua peuroja omilta mailtaan ja tarvittaessa muualtakin , jos on sorkkaeläimiä metsästävän metsästysseuran jäsen . Asia on vain neuvottelukysymys . Luonnollisesti metsästäjän on hallittava ampuminen ja teurastustoimenpiteet ennen jahtiin ryhtymistä . Myös avun saanti on varmistettava niitä tilanteita varten , joissa metsästys saa yllättävän ei toivotun käänteen ja saalis poistuukin ripein askelin pelipaikalta metsän kätköihin. Metsästys tapahtuu varsin usein hämärän aikaan , joten yllätyskäänteisiin on syytä varautua . Itsekin olen joutunut jäljittämään huonon osuman saaneita peuroja jopa keskellä yötä toimeksiannon saatuani . Jahti vaatii siis osaamista ja jonkin verran kokemusta . Jälkimmäistä saa helpoiten osallistumalla seuruemuotoiseen metsästykseen . Kun ampuminen ja saaliinkäsittely onnistuu varmasti , ei ole mitään estettä väijyä saalista omilta mailtaan ja ottaa saalis talteen, kun se on tullut hyvälle ”hollille” .

    ” Kanta on jyrkässä kasvussa, eikä minkäänlaista hoitosuunnitelmaa ole. ”

    Kanta on kasvanut jyrkästi ja tämän vuoksi kannanhoitosuunnitelmaa valmistellaan riistaorganisaatiossa myös valkohäntäpeuroja koskevaksi .

    On kuitenkin syytä ottaa huomioon , että pelkkä suunnitelma ei takaa mitään . Täytyy olla myös riittävästi käsi- ja simäpareja sen toteuttamiseen . Tihentymäalueilta on kiirinyt huhuja ,että metsästykseen on alettu väsyä . Kaivataan siis lisää innokasta väkeä toimintaan , mikäli peurakantaa aiotaan alentaa .

  16. Nurmeksen susipanelissa eräs istuva kansanedustaja harmitteli että sudet hävittävät peurat.Kuullema pitäs rauhoittaa peura.Kansanedustaja ammatiltaan poliisi.Et tallaisia aatoksia hesasta

  17. Näitähän on mitä rööri mainitsee. Täällä eräs seuran metsästäjä kyllästyi pellollaan isoon laumaan peuroja ja ampui pienellä aikaa viisi itselleen. Niin oli kuulemma sovittu että itelleen saa rajoituksetta ampua. Mutta seuraavaksi syksyksi sitten kade iskikin ja tulikin seurasta rajoite että vain yksi per nuppi. Ja sitä satoa tällä seurulla kyllä piisaisi vaikka viisi per nuppi. Mutta se seurakateus ja pahansuopuus kyllä kukoistaa.

  18. Gla

    Toki suorittavan mainitsemat ampumistaito pitää olla. Mutta seuran jäsenyys ja kaatolupa ei pitäisi olla esteenä tässä asiassa. Täällä ainakin kolmessa seurassa on päätetty antaa yksi lupa per jäsen. Rikollistahan tuollainen vieraslajin hävittämisen rajoittaminen on.

  19. suorittava porras

    Onkos sellainen vaihtoehto tullut mieleen , että muutkin voisivat metsästää samoilla apajilla maanomistajan lisäksi ? Jos kiintiö on vain 1 / jäsen , on tarjottava estoitta mahdollisimman monelle mahdollisuutta käyttää lupansa siellä , misä riistaa on runsaasti/liikaa .

    Itse käytin tätä keinoa nuorena isäntänä ja kokemattomana metsästäjänä hirvien kohdalla . Kutsuin metsästysseuran jäseniä peltojeni ympärille väjymään hirviä , jotka tekivät tuhojaan pelloilla syömällä viljojen oraita ja eläinten laitumilla katkomalla aitalankoja .
    Innokkaita riitti , mutta yllättäen kaadoin kuitenkin itse ensimmäisen hirveni tilanteessa , jossa passiin lupautunut ei ilmestynytkään sovitulla hetkellä sovittuun pellon kulmaan passiin . Minulla oli runsas puoli tuntia ”joutilasta ” aikaa ennen navettahommia , joten ajattelin mennä hetkeksi tuuraamaan kaveriani . Hetki tosin venähti vähän pidemmäksi , kun kaadoin eteeni ilmestyneen hirven . Onneksi sain apua jatkotoimenpiteissä muilta metsästäjiltä , jotka olivat väijymässä toisten peltojen liepeillä. Kyseisen tapahtuman jälkeen sain valtuudet kaataa vasan aina kyselemättä , jos se ilmestyi pellolleni ja lupia oli jäljellä . Valkohäntäpeuroja kaadoin myös harvakseltaan silloin , kun ne eksyivät ampumaetäisyydelle .
    Seuran muita jäseniä peurajahti ei vielä tuolloin kiinnostanut . Kiinnostus heräsi vasta , kun tiheäksi kasvanut peurakanta alkoi haitata hirvijahtia . Seurueen päivä oli pilalla , kun koirat lähtivät innokkaasti peurojen perään hirvien sijaan .Koiria haettiin usein yötä myöteen kokonaan eri kinkeripiiristä . Peurakanta ammuttiin em syystä alas reilu vuosikymmen sitten. Hirvikantaa ei näillä kulmilla olisi saatu kuriin , jos näin ei olisi menetelty .
    Vaihtoehtoja on , kun niitä ymmärretään käyttää eikä anneta kateuden ja ahneuden sumentaa ajattelua .

  20. Gla

    Täällä on peuroja kuin särkiä järvissä. Niitä riittää kaikille, enkä olisi yhtään pahoillani, vaikka koko seurakunta tulisi ne mailtani ampumaan. Ei niitä kuitenkaan saa hävitettyä, kun tuottavuuskin on särkiin verrattavaa eli huippuluokkaa.

Luonto Luonto

Kuvat