Vuoden 2025 kesällä kuvatuista ilmakuvista paljastuu Kuhmosta aivan Venäjän rajalta hämmentävä näky. Kaksi järveä, Maaselänjärvi sekä Irkku, poikkeavat väriltään kaikista muista ympäröivistä vesistöistä. Etenkin Venäjään rajoittuva Maaselänjärvi on ilmakuvassa väriltään voimakkaasti vaalean vihreä. Tarkemmin tarkasteltaessa järven pinnalta erottuu myös vaaleaa vaahtomaista ainetta. Mistä voi olla kysymys?
Maanmittauslaitoksen ilmakuvauksen johtavan asiantuntijan Petri Leison mukaan kyse ei ole teknisestä virheestä kuvassa.
”Joskus ilmakuvissa voi ilmetä sävyeroja vesistöissä, mutta tässä tapauksesta ei ole selvästikään kysymys sellaisesta tai virheestä kuvan prosessoinnissa. Siihen en osaa ottaa tarkemmin kantaa, että mistä veden väri johtuu.”
Vesistöjen veden laatua seuraavalle Lupa- ja valvontavirastolle Metsälehden tieto tulee yllätyksenä. Vesistöasiantuntija Kimmo Virtasen mukaan ei ole tyypillistä, että järvien väri poikkeaa ilmakuvissa näin voimakkaasti tavanomaisesta. Hän arvioi kuvan perusteella, että kyseessä on todennäköisesti rehevöitymisestä johtuva leväkukinto.
”Kyseisen alueen järvistä on otettu vesinäytteitä vuonna 2024. Silloin näyte on otettu Irkusta, johon Maaselänjärven vedet laskevat. Näytteessä A-klorofylli on ollut hieman koholla, eli järven tila ei ole ollut aivan luonnontilaisen kaltainen.”
Virtasen mukaan havainto viittaa siihen, että järven ravinnetaso on ollut lievästi rehevä.
”Maaselänjärvestä, jossa ilmakuvan perusteella tulkittu leväkukinto on voimakkaampi, on otettu näyte viimeksi vuonna 1998, jolloin myös siinä on havaittu lievää rehevyyttä”, kertoo Virtanen.
Viitteitä järven poikkeavasta väristä kesäaikaan löytyy myös Suomen ympäristökeskuksen Tarkka-satelliittikuvapalvelusta, jossa Maaselänjärvi on selvästi ruskea heinäkuussa 2019 otetussa kuvassa.
”Maaselänjärvi on varsin matala ja sillä voi olla luontaisista ominaisuuksista johtuen suuri herkkyys reagoida ravinteisiin.”
Alueen metsiä lannoitettu viime vuosina
Maaselänjärven valuma-alue on pääasiassa Venäjän puolella, joten on periaatteessa mahdollista, että ravinnekuormitusta tulee idästä. Satelliittikuvien perusteella rajan takana on kuitenkin lähinnä koskematonta metsää ja suota. Lähimpään kaupunkiin Kostamukseen on linnuntietä noin 40 kilometriä.
Suomen puolella järviä ympäröivät metsät ovat Metsähallituksen omistamia, pääasiassa talouskäytön piirissä olevia, monikäyttömetsiä. Metsähallitus on lisännyt viime vuosina voimakkaasti kasvatuslannoituksia. Metsähallituksen metsätalous Oy:n Pohjanmaa-Kainuun aluejohtaja Kalle Eerikäisen mukaan myös kyseisellä alueella on tehty lannoituksia.
”Maaselänjärven ja Irkun pohjoispuolella on tehty kasvatuslannoituksia vuosina 2020 ja 2023. Lisäksi Maaselänjärven kaakkoispuolella yksittäinen lannoitustoimenpide on toimeenpantu vuonna 2023, mutta valunta vesistössä ohjautuu tämän osalta poispäin Maaselänjärvestä.”
Kuhmossa lannoitusmäärien kasvu on kohdistunut Eerikäisen mukaan turvemaiden tuhkalannoituksiin.
Eerikäinen painottaa, että kaikissa lannoituksissa on noudatettu Metsähallituksen metsälannoitusten palvelukuvauksen toimintatapaohjetta. Niiden mukainen suojavyöhyke vesistöihin on lentolannoituksissa 50 metriä ja maalevityksissä 30 metriä. Lasku- ja kokoojaojien suojavyöhykkeen leveyden tulee olla vähintään viisi metriä.
”Kyseisellä alueella toimeenpannuissa lannoituksissa suojavyöhykkeitä voisi jopa luonnehtia reilunpuoleisiksi.”
Järvi kalankasvattajien käytössä
Metsähallitus teki Metsälehden yhteydenoton jälkeen lisäselvittelyjä järvien suhteen. Niissä kävi Eerikäisen mukaan ilmi, että Maaselänjärvessä on voimassa kaksi kalastusvuokrasopimusta Metsähallituksen ja vuokralaisten välillä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vuokralaiset voivat kasvattaa järvessä kaloja.
”Joissain tapauksissa järviin on voitu lisätä ravinteita planktontuotantoa ja siten kalojen kasvua tehostamaan, mutta nykyisten vuokralaisten mukaan tällaista toimintaa ei ole Maaselänjärvellä harjoitettu”, Eerikäinen sanoo.
Eerikäisen mukaan vuokralaiset kertoivat havainneensa veden värin muuttavan ilmiön heinäkuun alkupuolella viime vuonna, mutta he arvioivat sen siitepölyksi. Järvivettä on vuokralaisten mukaan käytetty käyttövetenä kaiken aikaa.
Ilmakuvan värien perusteella ei vaikuta todennäköiselle, että kyse olisi siitepölystä. Siitepölyn voisi lisäksi olettaa näkyvän myös alueen muissa järvissä.
Maaselänjärvi on ollut kalankasvatuskäytössä jo pitkään.
”Järveen on istutettu siikaa, ja se on ollut aikanaan niin kutsuttu emokalajärvi. 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa siian ohella muu kalakanta on ollut järvessä niin korkea, että sitä on pitänyt harventaa rysäpyynnillä”, kertoo Eerikäinen.
Lupa- ja valvontaviraston Virtasen mukaan esimerkiksi luonnonravinnolla tapahtuvan emokalojen kasvatuksen ei pitäisi rehevöittää järviä.
”Jos olisi kyse niin kutsutuista luonnonravintolammikoista, niin silloin vaikutuksia veden laatuun voisi ilmetä todennäköisemmin.”
Lupa- ja valvontavirasto ei aio suunnata vesinäytteiden ottoa ilmakuvahavaintojen vuoksi kyseisille järville lähiaikoina.
”Tässä ei ole selvää näyttöä siitä, että kyse olisi suorista ihmistoiminnan seurannaisvaikutuksista. Vesinäytteitä otetaan alueittain kuuden vuoden kierrolla. Seuraavan kerran kyseinen alue on vuorossa vuonna 2030”, sanoo Virtanen.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
