Kommentit (57)

  1. Hyvää talousmetsää. Ei muuta kuin nopeasti hakkuu päälle ennen suurempaa haaskausta. Mitähän siellä suojellaan?

  2. Ilmeisesti vanhaa metsää.

    Pisa on todella korkea mäki, mutta ei sieltä kovin hyvä näkyvyys ollut metsän takia. Näkötornin pitäisi olla korkeampi.

  3. Gla

    Luontoon.fi-sivuilta löytyy tietoa Pisan luonnonsuojelualueesta.

    Kannattaa selvittää suojeluperusteet, ennen kuin julistaa alueen olevan sopiva talousmetsäksi.

    Kuvassa on tyypillistä vanhaa suojelumetsää. Paikoin tiheäksi päässyt metsä kaipaa valoa, jota tuulenkaadot sinne vähitellen alkaa tuoda.

  4. A.Jalkanen

    Kuvan oikeassa reunassa metsittynyt erirakenteinen aukko. Luonnon suojelun ohella nämä kohteet ovat vättämättömiä tutkimus- ja opetuskohteina. Ilman niitä emme tietäisi luonnonmetsän kehityksestä mitään.

  5. Mitä niistä sitten NYT tiedetään?

  6. Nyt olen Jessin kanssa samaa mieltä. Eikö niistä ötököistä jo tiedetä tarpeeksi. Pitäisi myös olla tiedossa millaista tuhoa tekevät, jos populaatti kasvaa liian suureksi. Iso kirja jo kertoo heinäsirkkaparvista, jotka söi kaiken eteen tulevan.
    Ruotsi, keskieurooppa varoittavia esimerkkejä mitä näissä vanhoissa metsissä tapahtuu, kun kirjanpainaja tekee tuhoaan jne. Herää sinäkin Gia todellisuuteen.

  7. Gla

    Toivottavasti tiedätte (huom. tiedätte, ette ainoastaan luule tietävänne) miten nuo mekanismit meillä etenee. Kuvassakin näkyy oikealla, miten luontainen metsä kehittyy. Kun siellä on vaihtelua ja monipuolinen ötökkä- lintu- ja mikrobikanta, riski laajoista tuhoista on aika pieni.

    Milloin tutkimus on saanut riittävästi asioita selville ja tutkimus voidaan lopettaa? Olisiko esim. vonna 1231 ollut sopiva hetki? Moni oli tuolloin sitä mieltä, että kirkko tiesi jo riittävästi ja harhaoppiset tutkijat voidaan vaientaa. Vai olisiko sopiva hetki ollut v. 1947 eli vuosi ennen harsintajulkilausuman antoa.

    Etelässä on pari prosenttia tiukasti suojeltua metsää. Ei siinä mitään heinäsirkkaparvia synny. Jos syntyy, miten ihmeessä meidän metsät on jääkauden jälkeen ilman ihmisen hoitoa säilyneet.

  8. Niin, Glakaan ei tiedä kuitenkaan jääkauden jäkeisestä metsäelämästä tuon taivaallista vaikka tutkijaa on yliopistot sun muut hutkimot väärällään. Mistä Gla voit päätellä kuinka pitkältä metsät ovat ihmisen hallinnan ja hoidon piirissä olleet? Mistä ylipäätään jääkauden jälkeiset metsät ovat syntyneet. Kuka ne ensimmäiset siemenet on käynyt viskomassa? Etelässä ei tarvita yhtään prosenttia enempää suojelualaa, kyllä ne dosentit sinne jo mahtuu riittävästi ötököiden perässä konttaamaan. Mutta kunhan ei vain yhteiskunta enää haaskaa rahojaan ainakaan palkan noille maksamiseen.

  9. Gla

    AJ sanoi niiden olevan välttämättömiä luonnosuojelun ohella tutkimus- ja opetuskohteena. Olen samaa mieltä.

    Sinä et peruskoulun jälkeen ole tainnut biologian kirjoja avata. Kuten et myöskään metsätaloutta käsitteleviä, joten sillä tyylillä on yhtä helppo esittää kommentteja kuin kyseenalaistaa tutkimukseen perustuvat Tapion suositukset tai esittää näkemyksiä liikenteen nopeudesta. Kun ei tiedä, ei tiedä mitä ei tiedä. Eikä edes tiedä, ettei tiedä. Helppoa.

  10. Visakallo

    Pisan alue on geologisesti mielenkiintoinen. Suojelupäätös myös metsän osalta on silloin ymmärrettävä. Erityisiä luontoarvoja sisätävien kohteiden suojelu on järkevää, mutta aivan tavallisten talousmetsien omistajien kyykyttäminen milloin milläkin verukkeilla ei ole.

  11. Kannattaa lukea (varsinkin GLA:aan) Aarre lehdestä kolumni:
    Aaltoila: Näin tuotat kallista lahokuusta metsissäsi

  12. Gla, miksi pitäisi biologiaa lukea enää kun sillä ei ole tämän suojelukaahotuksen suhteen kovinkaan ihmeitä tekemisiä? Epäilen kyllä ettet sinäkään kun et ainakaan mitään vastannut minun kysymykseeni miten ne jääkauden jälkeiset metsät sitten syntyivät? Luulisi lukuihmisen tuon ketjun siten tietävän. Ja myös sen mistä ajanlaskun vaiheesta alkaen ihminen on niissä omalla toiminnallaan merkkinsä jättänyt. Viisastelu ilman viisauttakaan ei ole järin viisasta.

  13. Sekin Gla kummastuttaa kun olen tässä ollut huomaavinani ettet lainkaan ymmärrä minun metsätalouteni kalustoa etkä muitakaan saavutuksiani. Omaisuutta on tämän metsätalouden aikana kertynyt aivan mukava määrä eikä huonosti ole talouskaan vieläkään mennyt vaikka lomautettuna työstä kohta yhdeksän kuukautta. Lisäksi nopea tilakoon kasvukin menee ilmeisesti yli ymmärryksesi. Voin kertoa ettei ne ainakaan sinun tai Tapion tempuilla ole tulleet. Sitä metsäopusta en tosiaan ole kertaakaan avannut enkä aio avatakkaan. Voin suht varmasti sanoa että kykenen vertailuun jokaisen alle sadan hehtaarin tilan tuoton suhteen. Minun harmillisin jarruni on muuten hyvä ostaja eli Metsä-Group. kaikki muu ok mutta toiminnan käytännön pyöritys aika laiskaa touhua suoraan sanottuna täällä päin suomea. Kaakonkulmalla kyllä näyttää olevan aktiivinen pulju. Minulla olisi varaa kyllä puuvarannossa vielä myydäkkin. Näiden toteutumattomien jälkeenkin.

  14. A.Jalkanen

    Jos jeesi haluat tietää mitä luonnonmetsistä tiedetään (mitä edellisten lausuntojen jälkeen epäilen), lainaa kirjastosta ”Suomalainen aarniometsä”. Metsänhoitosuositukset löytyvät netistä. Suomen metsien käytön historiaa on tutkinut Tapani Tasanen, kirjan nimi on ”Läksi puut ylenemähän : Metsien hoidon historia Suomessa keskiajalta metsäteollisuuden läpimurtoon 1870-luvulla”.

  15. Gla

    En ymmärrä, miten metsien synty jääkauden jälkeen liittyy noihin kuviin. En myöskään ymmärrä, miten Aaltoilan kuvaana tappiollisen metsätalouden harjoittaminen liittyy luonnonsuojelualueisiin ja tarpeeseen suojella luontoa.

    Biologian perusasioihin kannattaa metsätalouden harjoittajan tutustua, koska niiden varassa metsää hoidetaan. Jessen Kritiikkiä Tapion ohjeita kohtaan ihmettelen, koska et niihin käsittääkseni ole tutustunut. Sen sijaan olet kääntänyt takkiasi hoidon linjausten suhteen monta kertaa, Juurihan jokusen vuoden takaisessa keskustelussa ylistit jatkuvan kasvatuksen mahdollisuuksia. Nyt sitten se ei olekaan hyvä asia. Tällainen poukkoilu ei metsätaloudessa voi toimia.

  16. A.Jalkanen

    Näin, ja menetelmävalintaakin helpottaa jos perehtyy ensin ohjeisiin. Jatkuvan mallin ohjeistuksiin on julkaistu tuore päivitys, esim. https://tapio.fi/wp-content/uploads/2019/04/Jatkuvan-kasvatuksen-mh-suositukset-Arto-Koistinen-TAPIO.pdf

  17. Luin tuota Annelin linkittämää ohjetta. Eivät ainakaan meidän männiköt taimetu linkin ”lupaamalla” tavalla. Eivät todellakaan. Ehkä 10 %.
    Jos kaikki muukin on yhtä paikkaansa pitämätöntä, niin kyseessä on Suomen metsätaloutta pahasti vaarantava suositus.

  18. Gla, en ole poukkoillut tippaakaan. en ole edes aloittanut jk:ta missään enkä aio aloittaakkaan. Se vain kuullosti ja näytti kauniisti esitettynä ihan varteenotettavalta mutta siihen tarkemmin perehdyttyäni olen hiukan Jovainmainen ja teen hiukan sitä myötäillen aukot mutta täydellä uudistuskapasiteetilla kuitenkin. Sanotaan että teen jk:n näköistä uudistusta.

  19. Näiden vihreiden ostetuissa tutkimuksissa turvehumuskin nousee kilometritolkulla vastavirtaan.
    Jk:ssa tuhotaan Suomen metsätalous. Mutta tämähän on jatkumoa nykyhallituksen toimien seuraukselle. Jaetaan rahaa silmät ummessa ympäri maailmaa samalla kun ajetaan alas työpaikat joista sitä ulkomaan valuttaa saataisiin esim. turkistarhaus, metsäteollisuutta, turveteollisuutta.
    Toivottavasti ymmärretään säästää edes Suomen puhtaat pohjavedet omalle kansalle.
    Lapsellisia ajatuksia työllisyyden lisäämiseksi esim. Ohisalo:” Tuodaan 80 000 tuhatta ulkomaalaista perheineen pelastamaan Suomi”
    Maailman pelastaminen näyttäisi olevan suomen hyvinvointivaltion alasajo.
    Siinähän sitä oli jatkuvaa kasvatusta monimuotoisesti, jos ymmärsit.

  20. Jokkesill enemmän kuin oikeassa. Tuo vihervasurien toiminta on vaarallista maamme alasajoa ja johtaa jatkuessaan teollisuudenkin ulosliputukseen kiihtyvällä tahdilla.

  21. Gla

    En kylläkään ymmärrä, miten se liittyy Pisan luonnonsuojelualueeseen.

  22. GLA, kaikki liittyy loppujenlopuksi kaikkeen.
    Liittyy sikälikin, kun tietää miten olet kommentoinut ja ollut jatkuvan kasvatuksen kannattaja. Ehdottaisin ihan vain ajatustesi selventämiseksi kirjoittamaan paperille kahteen riviin, toiseen jk:oon edut ja toiseen haitat. Ole itsellesi rehellinen kun kirjoitat.

  23. Glalle voisi sanoa että sinällään jokainen luonnosuojelualue ulosliputtaa metsäteollisuuden laitoksia maastamme myös, monen muun samankaltaisen periaatekeskustelun ahdistamana. On jatkuvaa uhkaa puutavaran saannosta ja viherpiiperoitten säännöstelyhinku ja kaikenlainen näivetysvimma tekee helpoiksi päätökset yhtiöiden johdossa. Johonkin muualle kuin tänne tulee aika helposti päätelmäksi. Kansainväliset firmat ui rajan yli aivan sujuvasti maahan kuin maahan ja näin ahdistavaa ilmapiiriäkään en missään muussa maailmankolkassa tiedä kuin suomessa on.

  24. Täältä on viety myös yrittämisen ilo joka paistaa läpi joka vaiheessa kun nytkin olen näitä aloittavan yrittäjän juttuja selvittänyt. Yksikin vithe pyrokratiassa voi viedä aivan liikaa taloutta ketoon ja yksikin virhearvio esim. palkollisen suhteen voi viedä jopa tuhoon aloittavan. Pitäisi olla selvännäkijä ja paljonkin muuta samaan aikaan.

  25. Gla

    Nyt en kyllä tajua, mistä jokkesillin käsitys minun myönteisyydesta jk:ta kohtaan on peräisin.

    Jessen kanssa en jaa näkemystä suojelun uhkasta teollisuudelle. Kun etelässä, jossa on painetta lisätä suojelua ja jossa on pari prosenttia metsistä tiukasti suojeltu, ei edes ala tuplaaminen vaikuttaisi mitään. Paljon suurempi potentiaali on siinä 96% osuudessa, joka sisältää mm. hoitorästejä ja aktiivisen metsätalouden ulkopuolelle jääneitä aloja.

  26. Kaikella on vaikutteensa. Myös asenneilmapiirissä jokainen metsien talouskäsittelyä vastustava hehtaari on liikaa. Niin etelässä kuin hiukan pohjoisempanakin. Ei ole aivan sattumaa missä tehtaat ovat sijainneet. Parhailla puuntuotantoaloilla tietenkin. Toki talousmetsät pitää laittaa kuntoon. Tuotantolaitos pitää aina pitää hyvässä iskussa. Jos sitä ei pienmetsänomistajat tee niin sitten aikaa myöten suuret sen tekee ostamalla nuo pois. Ja osa niissäkin mnee valitettavasti väärien suojelutulkintojen vuoksi pois talouskäytöstä.

  27. Gla

    Jos asenneilmapiiri on se, että talousmetsien osuus pitää pudottaa 98 > 96%, se ei estä yhtään investointia. Mutta mikä on väärä suojelutulkinta, annatko sellaisesta pari esimerkkiä?

  28. Onhan täällä lähituntumalla mennyt puhtaasti talousmetsää ilman mitään mainittavia luontoextroja esim. Kullaalla metsäkoulun läheltä suojeluun metsätila jossa vanhan parin nuukailu ja huono metsänhoito riitti luonnonperintösäätiön tilan ostoon. Yksityismetsänomistajia oli kiinnostuneita ostamaan mutta kun mällätään koohojen ihmisten lahjoitusvaroilla niin hinnoittelussa on vapaa yläraja. Ja tällainen toiminta vaikka ei olekkaan valtion suojelua on aivan yhtä varmasti pois talousmetsäkäytöstä niin kauan kuin yksikin piipero suomessa asustaa.

  29. A.Jalkanen

    Ei lahjoitusvaroja käytetä metsän ostoon leväperäisesti. Vai onko jeesillä jokin konkreettinen esimerkki?

    Jos joku suostuu suojelemaan metsänsä, joko korvauksen kanssa tai ilman, se ei ole muilta pois. Päinvastoin kattava suojelualueverkosto varmistaa sen, että metsämme ovat kestävämpiä niitä uhkaavia riskejä kohtaan.

  30. Kyllä tämä Kullaan esimerkkikin aivan riittävän kovalla hintaa ostettiin säätiölle. Korostan että tämäkin kohde napattiin aivan vapaalta mhy:n metsätilamarkkinoinnilta jossa vapaa tarjouskilpailu, ehkä. Kyllähän myyjäosapuolta aika äkkiä (varsinkin perikuntaa) alkaa kiinnostaa huomattavasti yleistä tarjontaa parempi hinta. Onko tuo sitten leväperäisyyttä, niin mikä on? Ja eihän se toki ole muilta pois, vai olisko sittenkin A.J? Mitään muuta riskiä silläkään ei suojeltu kuin sitä että varmasti metsän tuholaisten jatkumo alueella jatkuu. Niistäkin viitteitä riittämiin. Mutta jälkipolvethan kiittää kun näissä ”metsämuseoissa” voi kirjanpainajat sun muut vastaavat paksusti.

  31. Hassunkurista väittää, että kyseessä olisi joku ”luonnonmetsä”. Taatusti on joskus ollet hakattuna muutamaan kertaan kaskimaana ja ehkä myös metsätalouden käytössä.
    Joku Saarijärven Pyhähäkin alue on saattanut olla ikuisesti luonnontilassa. Ei tuo ainakaan, eikä siitä ole mitään opittavaa luonnontilaisista metsistä.

  32. Gla

    Menee hankalaksi, jos kerran maailmanhistoriassa tehdyn hakkuun jälkeen ei voi puhua luonnontilaisista metsistä. Puhutaan sitten luontaisen kaltaisesta.

    Jessen huoli ylihintaisista metsien ostoista on turha. Monta kertaa olen voinut vain hämmästellä tarjouskilpailun voittaneen hinnoitteluperustetta. Joskus ostajana on ollut yksityinen, joskus yritys. Mutta koska sinulla on käytössä nollakorko, kaikkien metsien pitäisi olla sinulle halpoja.

    Talousmetsästäkin kehittyy hyvä suojelukohde, kun aikaa kuluu. Toinen kuva hoitamattomasta on hyvä esimerkki. Olimmehan yksimielisiä siitä, miten hyvin luonto on siinä paikkansa ottanut.

    Yksi asia siihen liittyen ja tähän kuvaan verrattuna tuli mieleeni. Toisessa kohteessa on valoisa sekametsä ja toisessa pimeä kuusikko. Toisessa on aluskasvillisuudessa varpuja, todennäköisesti myös mustikkaa eli luonnon avainlajeihin kuuluvaa. Kuusettuneesta kohteesta se puuttuu. Toki kasvupaikkatyyppikin voi olla eri, mutta hyvä esimerkki silti.

    Jokainen voi yrittää arvata, mihin tämä ilmiö taas liittyy.

  33. A.Jalkanen

    Jees hyvä, lukaise vielä uudelleen ketju ”Kirjanpainaja”. Ruotsinkieliset tekstit voi tarvittaessa kääntää kun etsii netistä sivun Google kääntäjä. Vasemman puolen ikkunaan laitetaan teksti ja käännös tulee oikean puolen ikkunaan. Kielet voi valita valikoista.

  34. Oletko varma Gla, että tuota metsää on käsitelty hakkuilla vain kerran? Mihin tietosi perustuu?
    Milloin metsä muuttuu ”luonnontilaisen kaltaiseksi”? Riittääkö 30 vuotta hakkuiden väliä vai 300 vuotta?

    Vaikuttaako hakkuutyökalut? Pokasaha tai moto?

  35. Timpan linjoilla ollaan. Tuo on niin satavarmaa että hyvä kun kannot on kerinneet lahota. Voi sieltä toki vielä niitäkin löytyä vaikka kuvaan ei juuri sattunutkaan. Täällä Kullaan metsän kanssa riitti yksi ihmissukupolven taantunut metsän käsittely. Nuukiahan sotien jälkeen metsää omistaneet olivat hakkaamaan. Ennen kärsittiin vilua ja nälkää pienissä mökkikopperoissa kun metsästä mitään otettiin.

  36. Gla

    Ei minulla ole Timppa tietoa tuon kuvion historiasta. Sinä aloit puhua menneistä hakkuista, joten sinulla se tieto täytyy olla.

    Minulla ei ole yksiselitteistä määritelmää luonnontilaiselle metsälle. Mutta jos nyt jotain pitää alkaa yrittää määritellä, jos oikealla näkyvä aukko on kehittynyt myrskytuhon seurauksena luontaisesti tuohon tilaan, siinä voidaan puhua luontaisesta tai ainakin luontaisen kaltaisesta metsästä.

    Ei näitä asioita kannata yrittää katsoa liian läheltä ja sanoa, että tämä ja tuo kuusi on syntynyt 1874 tehdyn hakkuun jälkeen eli kyse on siten talousmetsästä, eikä luontaisesta. Aina voi lyödä kapuloita rattaisiin, jos niin haluaa. Mutta mikä on Timppa mielipiteesi asiasta, pitääkö tuollaisia suojella vai pitäisikö tuonne ajattaa moto? Jos joskus, mahdollisesti satoja vuosia sitten tehdyn hakkuun takia kyse ei ole luontaisesta tai luontaisen kaltaisesta ja sen takia tutkimus- ja opetustoimintaa ei voi tehdä, mistä me sellaisia kohteita saadaan, ellei niitä suojella? Vaikka tuon kuvion historiasta ei me mitään tiedetäkään, tutkijoilla se tieto varmasti on tai he sen osaavat päätellä ja siten ottaa työssään huomioon. Meidän on turha täältä puskista alkaa huutelemaan.

  37. Luonnonsuojelualueen perustamisen yleisenä edellytyksenä on, että:

    1) alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eliölaji, eliöyhteisö tai ekosysteemi;

    2) alueella on luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja;

    3) alueella on erikoinen tai harvinainen luonnonmuodostuma;

    4) alue on erityisen luonnonkaunis;

    5) alueella on harvinaistuva perinneluontotyyppi;

    6) luontotyypin tai eliölajin suotuisan suojelutason säilyttäminen tai saavuttaminen sitä vaatii; tai

    7) alue on muutoin niin edustava, tyypillinen tai arvokas, että sen suojelu voidaan katsoa luonnon monimuotoisuuden tai kauneuden säilyttämisen kannalta tarpeelliseksi.

    (24.6.2004/553)
    Näin sanoo Luonnonsuojelulaki. Käsittääkseni tuollaisia vähän eri näköisiä entisiä harsintametsiä on Suomessa vielä paljon, joten luonnon monimuotoisuus säilyy hakataan tuo metsä tai ei. Tietysti kannattaan todeta sekin, että nykymenolla tuollaisia syntyy kiihtyvällä tahdilla, kun taimikoiden hoito on välillä mitä sattuu. Ollaanhan näissä Lukijain kuvissa nähty monta esimerkkiä tulevaisuuden ”monimuotoisuusmetsistä”.

  38. Visakallo

    Tuohon Timpan luonnonsuojelulakiin perustuvaan luetteloon voisi vielä lisätä lain ulkopuolisen, mutta nykyisin yhä useammin sovellettavan kohdan, eli jos naapurissa on jotain sellaista, mille suojelualueesta olisi etua.

  39. Gla

    Mutta mikä oli Timppa vastauksesi kysymykseeni?

  40. Mielestäni vastasin. Kyse ei minun mielestäni ole kohteesta, jota luonnonsuojelulaki koskee. Siis voi hakata. Se on omistajan päätös sitten hakkaako vai ei. Minä en ole omistaja, joten en voi ottaa kantaa. ’

  41. Metsien käpistelyssä pitää ottaa huomioon luonnonsuojelulain nojalla suojeltujen kohteiden lisäksi metsälain 10-pykälän kohteeet, metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt ja muut arvokkaat elinympäristöt joiden omin. säilyttämistä suositellaan. 10-pykälän kohteilla ja erit.tärkeillä elinympäristöillä on samanlainen tilanne kuin ls-lain nojalla suojelluilla eli ominaispiirteitä ei saa vaarantaa.

  42. Vihreiden kunnianhimo se kuin kasvaa.
    Omat henkilöt päättämässä lisäpykälistä.
    Kohta on rikos mennä hakemaan joulukuustakin omasta metsästä.

  43. Tuossa ei mielestäni ole kyse 10 §:n kohteesta.
    Minulla on mielestäni havaintoja, että nyt Ely-keskuksilla on liikaa Metso-rahaa ja liian vähän halukkaita metsänomistajia perustamaan suojelualueita. Voitte varautua tarjouksiin ”joista ei kannata kieltäytyä”.

  44. Gla

    Minusta tämän kuvauksen perusteella kyseessä on hyvä suojelukohde, vaikka Timpan päätösvallassa alueet otettaisiin hoitoon, koska hakkuut ei hänen mielestä tuolla monimuotoisuuteen vaikuta.

    Metsähallitus:

    ”Pisanmäen metsät ovat valtaosin luonnontilaisia. Luonnonsuojelualueella turvataankin vanhojen metsien säilyminen. Vaarametsissä kulkiessaan huomaa, kuinka metsän olosuhteet ja kasvillisuus vaihtelevat jo lyhyellä matkalla. Rinnemetsät tarjoavatkin monenlaisia elinympäristöjä johtuen alueen korkeudesta, rinteiden jyrkkyydestä ja eri ilmansuuntiin aukeavista rinteistä.

    Pisan rinteitä ja lakea peittävät toisaalta rehevähköt, paikoin lehtomaisetkin sekametsät ja toisaalta mäntyvaltaiset kuivahkot kankaat ja kalliomänniköt. Sekametsien puustolle ovat tyypillisiä korkealle kohoavat männyt sekä järeät koivut ja haavat, joiden alla kasvaa tiheässä kuusia. Pisanmäen alueella on myös runsaasti monien lajien elämisen ehtona olevaa kuollutta pysty- ja maapuustoa. Alueella esiintyvät käävät viihtyvät erityisesti lahojen koivujen ja haapojen kyljissä.

    Kuivahkojen kangasmetsien puusto on mäntyvaltaista, mutta seassa kasvaa paikka paikoin koivujakin. Ohuen maakerroksen peittämillä kallioalueilla, erityisesti mäen eteläosassa, sinnittelee sitkeitä käkkyrämäntyjä. Näillä alueilla jäkälä- ja sammalkerros on erittäin herkkä kulumiselle. Suojelualueella on myös käsiteltyjä metsiä; etenkin Ison Pisanlammen länsipuolella.

    Vanhojen metsien lintulajistosta alueella pesivät muun muassa hömötiainen, kuusitiainen, puukiipijä, palokärki ja helmipöllö. Männiköissä yleisiä lintuja ovat metsäkirvinen ja sirittäjä.

    Pisa on jylhä vaara, jonka korkein huippu kohoaa 270,6 metrin korkeuteen meren pinnasta. Pisa syntyi lähes 2000 miljoonaa vuotta sitten, kun Laatokalta Lappiin ulottunut vuorijono poimuttui mannerlaattojen liikkumisen seurauksena. Jääkaudet ja eroosio ovat kuluttaneet vuorijonon pois jättäen jäljelle vaaroja, kuten Pisan, Kolin ja Vuokatin. Pisan kallioperä on kovaa kvartsiittia, joka kestää ympäristöään paremmin rapautumista ja kulutusta.”

  45. Noilla Gla:n spekseillä pitäisi Suomessa rauhoittaa ainakin satoja tuhansia, luultavasti miljoonia, yli 70 vuotiaita metsiä. Ja tietysti kaikki muutkin metsät, joissa noita lintuja esiintyy.

    Ymmärrän kyllä, että halutaan suojella joku laaja kokonaisuus vaikka mikään sen osa ei olisikaan mitenkään erikoinen. Vaarallista on sitä vastoin, että tuollaisia vaatimuksia aletaan kohdistaa tavallisiin talousmetsiin, joiden kaltaisia tuon alueen metsät näyttävät kuvailun perusteella olevan.

  46. 10-pykälän kohteet suojellaan metsälain perusteella ja lsl:n perusteella suojellut alueet on erikseen.

  47. Gla

    Timpalla alkaa suojeluvastaisuus mennä överiksi. Vai on Suomessa miljoonia hehtaareja pääosin luonnontilaisia suojelemattomia metsiä.

  48. Eihän luonnontilaisia suojelemattomia metsiä ole varmaan hehtaariakaan.
    Sen sanon, etteivät nuo metsät ole mitään luonnontilaisia. Ei se, ettei hakkuuta tehdä esimerkiksi 30 vuoteen ei muuta metsiä luionnontilaisiksi.
    Yhteismetsänkin metsistä ainakin 20 % on tuon näköisiä, mikä johtuu vain siitä, että niitä on haluttu kasvattaa kauemmin.

  49. Gla

    Eli mielestäsi Metsähallitus valehtelee, kun sanoo Pisan metsien olevan valtaosin luonnontilaisia.

  50. Kyse on siis siitä mihin luonnontilaisuuden raja vedetään. Onko se muutama puusukupolvi vai 30 vuotta viimeisestä hakkuusta. Jos se on tuo 30 vuotta, niin silloin ovat luonnontilaisia. Jos se on pari puusukupolvea, niin eivät.
    Pitäisi siis tietää tuo kriteeri.
    Täysin selvää on, että ”lehtomaiset sekametsät” on kaskettu moneen kertaan. Männiköt on taas ainakin pari kertaa olleet aukkoina, kun suuret puut ovat päätyneet sahatukeiksi.

    Näyttää siis siltä, että nyt on niin paljon suojelurahaa, että kaikki metsät, joissa puuta kasvaa halutaan suojella.

    Maanmittarin kuvaus syntymäpitäjäni Muuramen metsistä vuodelta 1801:
    ”Kumminkin ovat he viime aikoina paljon kaskenneet varsinkin rintamaita, jos ne siihen ovat soveltuneet, niin että suuri osa siitä on metsätöinnä tai kasvaa ainoastaan heikkoja koivunvesoja.”

  51. Gla

    Tuo nyt on suojeltu 1993 eli ei ole tämän hetken rahoituksella mitään tekemistä asian kanssa. Todennäköisesti metsiä ei tuolloinkaan ole aikoihin käsitelty ja vielä sen jälkeen siis ovat saaneet olla rauhassa liki 30 vuotta.

  52. Vanhoiksi metsiksi luetaan puustoltaan yli 140 vuotta vanhat. Lapissa saattaa olla pidempi aikaraja. ”Suojelu-arvoon” vaikuttaa muut asiatkin kuin, että metsä on vanha ja suht. luonnontilainen . Esim. lahopuun määrä-ja laatu, harvinaiset kasvit/eläimet ja harvinainen kasvupaikkatyyppi vaikuttaa monimuotoisuuden kannalta arvoa lisäävästi.

    Jos edellisestä harvennushakkuusta on esim. yli 30 vuotta, niin ei se yksistään määritä metsää sopivaksi suojelun kohteeksi .

  53. Noin minäkin asian näen.

  54. Gla

    Metsähallituksen mukaan Pisan alueella turvataan vanhojen metsien suojelua. Lisäksi alueella on runsaasti monenlaista kuollutta puustoa.

    Timppa näkee näiden suojelutarpeen, mutta voisi silti hakata tuon alueen, koska hakkuulla ei olisi vaikutusta luontoarvoihin. Millaisen käsittelyn vanhanlle metsälle tällöin antaisit?

  55. Minun käsitykseni mukaan mikään noista eri kuvioista ei ole sinänsä mitenkään ihmeellinen vaan niitä löytyy laajalti eri puolilta.
    Meidänkin metsissä on vähän samantyyppisiä, joiden hakkuu on siirtynyt, koska ensiksi on hakattu parhailla pohjilla olleita heikkolaatuisia metsiä. Pitääkö sitten taiten kasvatetut metsät jättää lahoamaan ja tuottamaan hiilidioksidia vain siksi, että on harjoitettu järkiperäistä metsänhoitoa. Siis hakkaisin, jos ei mitään erityistä ole ja pyrkisin kasvattamaan tilalle kaksi kertaa enemmän kasvavan metsän. Näin osallistuisin ilmastotalkoisiin.

  56. Visakallo

    metsaan.fi -tietojen luontomerkinnät jaksavat edelleen ihmetyttää.
    ”Mahdollisesti METSO-ohjelmaan soveltuva kohde” on nyt vuorostaan lisätty kahden hehtaarin kuviolle, joka on entinen pelto. Se on istutettu kuuselle vuonna 1957, harvennettu kolme kertaa, ja odottaa nyt päätehakkuuta. Puuta on nyt 450 mottia/ha, 590 runkoa/ha. Kuvio on puhdas kuusikko, normaalia talousmetsää.

  57. r.ritva

    Pukkilan rajoilla melkoinen alue suojelumetsää.Siinä silmä lepää kun runkoja sikin sokin.Harmaataa juurineen kumossa ja pystyssä rungot kuivana.Kirjanpainajaako.Ei isommat elukat yli pääse.

Luonto Luonto

Keskustelut