Paljolti kosteusolot vaikuttavat siihen, miten taimettuu. Niin ja tietysti maasto muutoinkin. Omalla Keskisuomen tilalla maapohja on palanut melko perusteellisesti vajaa 200 vuotta sitten ja tila rajautuu isoon järveen. Siellä vt pohjilla ei tarvitse muokkausta, pelkkä reunametsä tai siemenpuut riittää. Toki se ottaa enempi aikaa taimettua, mutta heinääkään ei noissa kivien väleissä kasva ja laatu on ollut tähän asti hyvä. Heti kun on rehevämpi kohta, uudistamisen kanssa kannattaa olla paljon tehokkaampi.
Taisi olla metsäuutisissa juttua Suomen vanhimmasta muokkausalojen tutkimusalueesta Paltamossa. Siinä oli
käppyrä, jossa pienilmaston lämpösumma eroja oli verrattu erilailla käsitellyillä kohteilla. Mätästys- ja aurausaloilla lämpösumma oli miltei kaksinkertainen muokkaamattomaan alaan verrattuna. Muokkaamaton, rehevähkö metsämaa ja siemenpuut jos jää vielä korjaamatta, niin ei ole ihme jos kuusi juroo jopa vuosikymmeniä ennen kuin taimivaihe on ohitettu.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Paljolti kosteusolot vaikuttavat siihen, miten taimettuu. Niin ja tietysti maasto muutoinkin. Omalla Keskisuomen tilalla maapohja on palanut melko perusteellisesti vajaa 200 vuotta sitten ja tila rajautuu isoon järveen. Siellä vt pohjilla ei tarvitse muokkausta, pelkkä reunametsä tai siemenpuut riittää. Toki se ottaa enempi aikaa taimettua, mutta heinääkään ei noissa kivien väleissä kasva ja laatu on ollut tähän asti hyvä. Heti kun on rehevämpi kohta, uudistamisen kanssa kannattaa olla paljon tehokkaampi.
Taisi olla metsäuutisissa juttua Suomen vanhimmasta muokkausalojen tutkimusalueesta Paltamossa. Siinä oli
käppyrä, jossa pienilmaston lämpösumma eroja oli verrattu erilailla käsitellyillä kohteilla. Mätästys- ja aurausaloilla lämpösumma oli miltei kaksinkertainen muokkaamattomaan alaan verrattuna. Muokkaamaton, rehevähkö metsämaa ja siemenpuut jos jää vielä korjaamatta, niin ei ole ihme jos kuusi juroo jopa vuosikymmeniä ennen kuin taimivaihe on ohitettu.