Keväällä istutettu ja mielestäni maanmuokkaus (laikkumätästys) ja istutus onnistuivat ja taimet olivat ok.
Muutama 30x30m kohta mistä katselin, oli varsin paljon (ehkä jopa puolet) tuollaisia haaleita, ja epäilyttää ovat elinvoimaisia, ja olisiko 10% selvästi kuolleita joko punaisilla neulasilla tai sitten neulaset punaisina pudonneet maahan.
Kuolleita oli sekä kuivemmissa, että märemmissä kohdin. Istutuksen jälkeen satanut aivan keskimääräisesti eikä ole mikään kuiva paikka kyseessä.
Ensimmäisenä kesänä monesti kuutentaimet ovat kellanhvihreitä. Mutta jo seuraavana kesänä sitten normaalin värisiä. Taimia kuolee aina jonkin verran jostain syystä ja sitten pitää täydentää. Sitten tulee tukkimiehentäi ja taimia kuolee tai muutaman vuoden ikäisenä surmakkasieni kuivattaa latvan ja siinä menee muutama vuosi, että latva taas löytyy. Tai halla vie uudet kuusentaimen verot ja taas meni vuosi hukkaan.
Korjaus edelliseen: Tai halla vie uudet kuusentaimen versot ja taas meni vuosi hukkaan.
Juu, mietinkin pitäisikö täydentää. Taisi olla hyvä männynsiemenvuosi ja taitaa aika hyvin olla niitä tulosillaan monella mättäällä sirkka mistä kuusi kuollut.
Kävin tricottamassa ja kiireessä en ehtinyt enempää tutkia, mutta otin yhden kuolleen kuusentaimen mukaan ja näyttäisi että runko on ympärisyöty maanrajasta tai olisiko ollut maan alta. Tuo on vain yksi ja päätuho on voinut tulla muustakin syystä.
Peltometsityksellä oli vastaavia tapauksia. Ruskettuneet oli syöty joko juuresta, tai sitten joissain tapauksissa juuret oli syöty. Istutus on taimelle jonkunmoinen stressi, mikä näkynee joskus tuollaisena kellastumisena. Suurin osa omista taimista kyllä vihertyi taas seuraavana kesänä.
Booria perään, niin kyllä taimet tykkää.
Itse olen katsonut vastaavia tarkemmin. Kyllä ne lähes poikkeuksetta on syöty, eli tukkimiehentäi. Vaalenneet osittain, kuolleet ympäri asti. Lätäkköön tai risuihin istutetut toki kuolee muutenkin, mutta kyllä asiallisesti istutettujen kuusten suurin tuhojen aiheuttaja on ollut täi. Niiden vioitettujenkin kasvu hidastuu, ja pakkaavat jäämään kasvillisuuden alistamaksi. Tästäkin syystä kannattaa laittaa se suositeltu 1800 tainta, ainakin, jos kannot on tuoreita, tai hakkuutähteitä ei ole kerätty. Tuntuu, että sitä karatea laitetaan tarhoilla miten sattuu, pitäisi ruiskuttaa itse istutuksen yhteydessä tai heti jälkeen, voisi laittaa lannoitusta samalla.
jos juuren niskasta syöty, eli tukkimiehentäi. Syy, väärä muokkaustapa, ei sen ihmeelisempää, ensikerralla pyydä kunnollista jälkeä. tukkimientäin tuhot on estettävissä 99 rosenttisesti muokkauksella
Pääsääntöisesti mättäät oli kyllä ihan ok, mutta täytyypä käydä katsomassa tarkemmin noilta aloilta missä paljon kuolleita/vaaleita, että onko niissä mättäissä sanomista
Onko istutettu jäisiä taimia ?
Nykyisin pakaste taimet on annettava sulaa ennen istutusta.
Juuristo ei saa vettä ja taimi kuolee.
Istuttaja sanoi viivyttävänsä istutuksen aloitusta että varmasti sulaa. Suht luotettavalta tuntui toiminta ja puheet yleensä ottaen heillä, että ehkä piti paikkansa.
Kun on kuusen taimia, niin todennäköisesti oman kokemuksen mukaan juuret ”kuolleet” jo ennen istutusta. Syinä voi olla jäätyneet juuret, kuivuminen ja itsellä jopa kerran epähuomiossa hukutin taimia, joille kävi noin. Muutama laatikko oli valunut märän ajouran painaumaan liian syvälle, ja olivat siellä liian kauan. Käytännössä siis taimet hukkui ja juuristo kuoli. Muitakin syitä voi olla, mutta selvitettävä tarkemmin taimista, jos kiinnostaa syy enää.
Selkeä syy näkyy, pintaan istutettu, kuusi pitää isuttaa muokattuihin kohteisiin niin syvälle että hirvittää. Kerran istutin kokeeksi viimeiset taimet eräällä kuviolla moreeni maahan niin että vain latvsilmuu ja osa ylimmistä sivuversoista jäi näkyville. Erinomainen kasvuunlähtö ja sade vesi huolhti kyllä että osa sivuversoista oli paljastunut. Hyvin oli lähteneet hieman pinnempaan istutetutkin mutta kyseessä oli tosin kohde joka ei ollut kuoppamätästetty vaan kääntömätästys, kuntta pelkästään oli käännetty kaksin kerroin ja hieman vain kivennäismaata päällimmäisessä kerroksessa.
Jostain syystä kuuset oli kyllä istutettu pinnempaan, kuin männyt. Aiemmin ajattelin, että männyt oli liian syvässä, nimittäin heti pari päivää istutuksen jälkeen saattoi näkyä vain muutama neulanen pinnalla. En usko että mikään oli niitä ehtinyt syödä tuossa välissä. Sanoisin, että suuri osa kuolleista männyistä on noita syväistutteisia.
Oma arvio on, että kuuset olisi olleet riittävän syvässä, mutta täytyypä nostaa lisää kuolleita ylös kun käy seuraavan kerran ja katsoa istutussyvyyskin samalla.
Täytyisi jotenkin osata arvioida (eli käyttää aikaa laskentaan) paljonko noita kuusia on kuollut, että pitäisikö uusia pahimmat paikat. Luulo tällä hetkellä on, että luontaista mäntyä olisi tulossa tilalle tarpeeksi ja kenties kasvavat noilla kuusen istutuspaikoilla
Luonto täydentää ja saat sekametsän.
Selvä tukkimiehentäi. Jos niitä on paljon, niin mikään ei auta. Ei mätästyskään. Meillä oli tuollainen ongelma. Piti jättää yksi täysi kasvukausi hakkuun ja istutuksen väliin. Se auttoi.
Kerran oli aikoinaan harvaksi harvennettu kohde, jonka pelkäsin heinittyvän. Istutettiin tämän vuoksi kuuset hakkuuta seuraavana keväänä. Tulos oli, että 70 % taimista syötiin. Sitten tehtiin seuraavana keväänä täydennysistutus.
Odotetulla tavalla alue heinittyi, mistä seurasi sitten, että täydennysistutustaimet piti pelastaa heinän alta. Se onnistui ja nyt perkauksen jälkeen paikalla kasvaa hyvä taimikko. Annelin ”lupaamia” koivuja ei syntynyt. Ainostaan perkauksessa poistettavaa leppää.