Kuvassa näkyy ,että raivatut tienvarret mahdollistavat asianmukaisen tienpidon. Talvella auraus onnistuu vaivatta ja lumipakat on mahdollista ohjata ojan päälle. Kelirikko lyhenee ,kun lumi sulaa ojiin eikä tielle ja tien kuivuminen edistyy ripeästi auringon ja haihdunnan ansiosta . Jos kuvassa näkyvä tie olisi varjossa ja aurauksesta kertyneet lumet osin tiellä ,olisi tie kelirikon kourissa vielä juhannuksenakin.
Ajankuva kevään edistymisestä metsätiellä. Hyvä esimerkki kunnostetusta metsäautotiestä, tien ajorata on korkealla joka kuivuu nopeasti, vesipinta on sateisenakin kesänä alhaalla. Tie on helppo muotoilla kevätlanauksella oikean, hieman kuperaan muotoon.
Vesi ei kuulu tielle, eikä tierunkoon. Suorittavan kuvaamaa tietä on kyllä helppo lanata keväällä. Silti laitoin muutamaan omaan pätkään karkeampaa, olikohan 0-90 kalliomursketta. Lanaaminen on vaikeaa, mutta eipä juuri tarvitse, koska tavara pysyy siinä muodossa, miten pohja on muotoiltu.
Nyt näkee myös, ettei karkea murske kiinnosta kiihdyttelijöitä kokeilemaan. Jäljet ovat kerrassaan mitättömiä, kun ennen näkyi kuopimisjälkiä. Karkea tavara kestää raskaan liikenteen alla myös eri mukavasti. Muistaakseni karkea ei käy kemerateille, vaikka jäisivät hupiajelijat silloin vähemmälle.
Eihän tuossa tiessä olisi tilaakaan kasvattaa puita penkalla. Mutta on myös kaivuriurakoitsijoita jotka tekevät tarkoituksella pehmeät pohjat teihin niin leveinä että sitovaa puunjuuristoa saadaan pitämään tie sortumattomana.
Ja Jessen kaavalla on tuloksena ”Muodoton” tie ja puut liian liki. Kuva sivulla 13.
Tie menettää muotonsa jos käytetään pehmeää hiekkaa pintakerroksena. Kunnon murske (iso raekoko) ei tarvii mitään huoltoa vuosikausiin. Pysyy ja pitää ja kestää!
Konsepti pitää paikkansa ,kunhan tien luiskassa ei kasvateta puita.
Auraamattomilla tr-käyttösillä pengerteillä hienojakoisen maan sitomiseksi puun kasvatus sopii myös penkalle. Tulee puunkasvatusalue hyötykäyttöön paremmin.
Kuva onkin metsäautotieltä ,ei traktoripolulta. Tiellä ,jota käytetään puukuljetuksiin ,ei kasvatella puita. Sama koskee teitä ,joita pitkin kuljetellaan metsäkoneita työmaalle .
Myönnän, että näillä piennarteillä puut kasvavat joskus penkoissa. Mutta olenkin sitten joutunut tekemään pystykarsintaa, jos tielle on ollut tulossa raskaampaa liikennettä.
Peilit ottavat oksiin ja vaikka peileissä saattaa olla jousituksia yms., on oksat sitten otettava johonkin 4,5 korkeuteen asti.
Leveästä metsäautotiestä 15m ojineen ja tuostakin kuvan tiestä lasketaan metsäkatoa. Tielle kun tehdään loivaluiskainen penkka, vähän pitempi ja metsän puolelle jyrkempi luiska, niin penkalla voi kasvattaa puurivin tai kaksi 6..7 minimi etäisyydellä toisistaan ihan vyvin. On muuten se paras paikka puille kasvaa. Tien puoleiset oksat tietenkin pitää sahata pois kun puut kasvavat. Eikä tule metsäkatoa.
Kurjen on syytä vilkaista kuvasivulta 13 , miten puiden kasvattaminen ojissa vaikuttaa . Pikkuhiljaa penkat kohoavat ja raiteet muuttuvat vesiväyliksi ,kun tietä ei pystytä kunnolla muotoilemaan. Auraaja ja lavettikuski saavat sahailla talvisaikaan tien yli kaartuvia runkoja. Oksat ovat valon puolella tien päällä ja lumi karttuu toispuoleisille oksille. Sitten kerätään luokkipuita tiealueelta.
Harva niitä oksia sahailee. Puhetta kyllä riittää. Kohdalle ei ole sattunut yli 30 vuoden aikana yhtään tapausta, jossa oksat olisi karsituu ojassa kasvavista puista . Motolla olen kyllä tiputellut oksia ,että mahtuu kulkemaan ja pahimmillaan on ollut moto tiputettava lavetilta raivaushommia varten.
Muutama vuosi sitten raivasin kuukauden verran UPM:n metäteiden tien luiskia puista vapaaksi vanhojen käytäntöjen jäljiltä.
Yllä olevasta kuvasta käy ilmi nykyinen käytäntö ,jolla turvataan tien pysyminen käyttökunnossa lähes ympäri vuoden mahdollisimman vähällä vaivalla. Puut kasvakoot ojan takan metsässä ,ei tiellä.
Minä katselen sellaista metsätietä vähän joka päivä jossa 40 vuoden aikana kasvanut yksi koivurivi metsäautotien penkassa molemmin puolin, joita olen itse sitten harvennellut. Eikä haittaa yhtään. Kyllä turvemailla isommat tien painumat pitää paikata uudella soralla.
En muista nähneeni metsätietä, joka olisi rasitteena 15m. 10m riittää jo siihen, että ojat mahtuu molemmille puolille.
Tien vieressä kasvavat puut näyttää kesällä ihan eriltä, kuin talvelta. Kaupungissa asuvat maanomistajat käyvät kesälomalla katsomassa, että hyvin mahtuu. Talvella tilanne on kuitenkin toinen, kun lumi painaa isot oksat tien päälle. Oksat haluaa kasvaa sinne, mistä vapaata tilaa löytyy. Eikä niitä oksien sahaajia ole näkynyt, ellei itse hoida hommaa.