Mitenkähän tähän saa metsän?

Juuri hakattu kuvio, jolla oli järeitä mäntyjä n 200 kpl/ha (luultavasti metsäpalon jälkeen syntyneitä) ja nuorempia kuusia n 80 kpl/ha.
Yritetään saada kaivinkone raapimaan kivien koloja ja nihin metsuri kylvämään männynsiemen. sitten perään n 1000 kuusentainta/ha.

Kommentit (17)

  1. Kannattaako tuohon enää kuusia istuttaa lisäksi ? Mä- kylvö vain sopiviin kohtiin saattaisi riittää. Jos kivikkoa on noin paljon paksummalti kuin on maan pinnalla, niin se laskee kasvupaikan boniteettia yhdellä pykälällä. Eli MT kasvaa puuta suunnilleen kuten VT ja VT kuten CT, jne.

  2. Paikalla kasvoi muutama tosi suuri kuusi. Nämä ovat yllättävän hyvin kasvavia. Kivisyys ei välttämättä meidän metsissä haittaa. On myös tosi kivisiä lehtomaisia kankaita.

  3. Ken kiviä kääntelee niin huomaa että kuusen juurakkoa saattaa olla kiven alla aikamoinen kerpu ihan kiven pinnassa kiinni. Siitähän sitä kuusikin osaa ilmaston typet valumina hyödyntää.

  4. Timpan kysymykseen, -keväällä oli vastaavan tyyppinen kohde jossa kiveä niin pirusti. Reheviin jo soistuneisiin kohtiin tein naverot ja ku-taimet. Kivikkoiset moreenirinteet kevyt pinnallinen laikutus, joille jäi sp-männyt.

  5. Taitaa olla niin kivinen, että naveromätästys ei onnistu. Navero siis pelkästään sitä varten että niistä saa mättäät. Jos saa. Itse olen kivisten kohteiden mätästys ohjeistanut niin, että kun löytyy kohta jossa on hienojakoisempaa maata niin siitä sitten mättäät 360 astetta kaivinkoneen ympäri. Hyvinkin pieni mätäs riittää, jopa vain ”ämpärillinen”. Ripottelu vaatii konekuskilta hermoja ja tuntityönä nämä olen teettänyt.

    Mutta jos hienojakoista ei kertakaikkiaan nouse/löydy niin sitten varmaan Timpan kuvaamalla tavalla.

    Matti Kärkkäinen visioi ja on vissiin toteuttanut mätästystä ajetulla maalla? Vaatii kuormatraktoriin lavan ja kouran tilalle pienen kahmarin. Ja maa-aineksen lähelle. Ja tarktorin etukuormaajalla kuorman tekoon? Siitä sitten vaan sievät mättäät kuviolle. Itse tekien ei maksa mitään 🙂

  6. Ei onnistu minkäänlainen mätäs. Tulee vain kuoppia. Mahdollisimman kevyttä raapimista kivien koloissa.
    Viime vuonna hakattu eräs kuvio käsiteltiin raapimissysteemillä. Sinne jätettiin harvakseltaan mäntyjä siementämään. Toinen vähäkivisempi äestettiin ja käsinkylvettiin. Voidaan vertailla tulosta.

    Mäntykuusisekametsä kasvaa paremmin kuin yhden puulajin metsät. Harvassa olevilla pintajuurisilla kuusilla on enemmän tilaa levittää juuristoaan. Mäntyjen paalujuuret hakevat ravinteet ja veden syvempää. Metsä on valoisampi kuin pelkkä kuusikko.

  7. Niin ei kivikoihin naveroita kaivellakaan, sillä ojalla on oltava tehtävänä viedä notkelmien vedet (halla) pois.
    ”…Mätästystä ajetulla maalla ..” en kyllä alkaisi vähässä kummassa, vaikka on pelit ja vehkeet. Jos ei löydy sen verran paikalta maata johon kylvää, eiköhän ole edullisempaa kasvattaa puita siellä missä maata on?

  8. Melko työlästä ja kallista on ajaa maata toiseen paikkaan puun kasvua varten ellei tapahdu ”ilmatteeksi.” Joskus ajatettiin ojankaivumaita läjiin mökin lähelle n. 100 kuorma-autokuormaa ja siitä lyhyt siirto traktorilla mökin kivikkoiseen ja epätasaiseen pihaan. Piha tuli kuntoon mutta melko monta lyhyttä reissua piti traktorilla tehdä .

  9. Kuvien tapauksessa iskisin putkella ilman muokkausta taimet. Kun putkella koputtelee, ja löytää pehmeä paikan, vasta sitten potti putkeen – ja tiivistys. Voisi pistää hieman tiheämpään, jos löytyy paikkoja. Halvin ja paras tapa, jos ei halua luonnon siemennystä.
    Vanha keino on kulotus ja kylvö tuhkaan.

  10. On istutettu paljon muokkaamattomaan maahan. On saanut paljon koputella, että multaa on löytynyt. Kantojen vieret ovat usein hyviä paikkoja. Lopputulos on ollut usein melkein puhdas kuusikko.

    Sekametsä vaatii maanpinnan rikkomista, jotta männyn siemenet itävät. Männyn istutus tuollaiseen kivikkoon on haasteellista. Joskus taimet häviävät kivien koloihin.

    Kulotusta ei tietenkään kannata harjoittaa. Metsän saa kyllä alkuun, mutta typpi ja boori ovat kadonneet taivaan tuuliin. Kasvu on oleellisesti heikompaa normaaliin maaston verrattuna.

  11. Kulotuksella maahan tulee se monen kaipaama tuhkalannoitus.

  12. Tutkimusten mukaan kasveille käyttökelpoisen typen määrä lisääntyy kulotuksessa.
    Samoin maan happamuuden vähentyessä puiden ravinteiden saantikyky paranee.
    Maaperän lämpötila kymmenien vuosien ajalle, koska humuskerros (kuntta) on ohentunut.
    Alueen voi toki myös kylvää, tekemällä kevyesti kuokkalaikun.

    Mutta jos booria ei ole varaa suihkuttaa tuolle alalle, niin kuinka sitten vähempikivisille aloillekaan?

  13. Olen lukenut jostain, että typpeä häviää metsäpalossa. Lähdettä en muista. Itsestään selvää on, että palossa häviää oksissa ja neulasissa olevat ravinteet ja hivenaineet taivaan tuuliin.

    Selvittelin kerran, että tuhka sopii huonosti kivennäismaille. Se tekee maasta liian emäksistä havupuille, jotka ovat sopeutuneet happamampaan ympäristöön.

    Mikä sitten totuus on, en varmuudellan tiedä.

  14. A.Jalkanen

    Kulotuksessa karkaa typpeä ilmaan, kivennäiset jäävät tuhkaan ja happamuus alenee. Kulotus on hyvä turvemaalle, mutta tuhkalannoitus halvempi.

    Noin kivisen alueen jättäisin ehkä siemenpuiden varaan. Kesäaikaisen puunkorjuun myötä tuleva maanpinnan rikkoutuminen valmistaa siemenille paikat.

  15. Kivikossa jää suuri osa maata rikkomatta. Siksi pinnan käsittely on tarpeen. Meillä on viime vuonna hakattu kuvio, jonka kivenkoloja raaputeltiin ja joka yritertään taimettaa männylle siemanpuilla.

    Nämä pohjat ovat yllättävän hyväkasvuisia. Istuttamalla kuusta taataan tasainen ja parempi kasvu. Ainakin minä uskon, että puun arvo nousee jatkossa ja mahdollisimman hyvin tehty uudistus on silloin arvossaan.

  16. Typpeä haihtuu kulotuksessa mutta happamuuden väheneminen voi lisätä puille käyttökelpoisen typen saantia, kun hajotus lisääntyy . Kangasmaille tuhkalannoitus ei yksistään oikein riitä, pitäsi olla typpeä seassa.
    Kuusi-mänty sekoitus on hyvä asia, varsinkin jos tulee jokin tuholainen toiselle puulajille. Kauriit esim. saattaa syödä pienten kuusten taimien latvat mutta tietääkseni männyn latvoja ei niinkään.

  17. Minusta jätkän esittämä malli on hyvä. Tänä keväänä istutin aivan samanlaisen kivihelvetin. Se oli raavittu koneella ja siitä ei kyllä mitään hyötyä ollut. Silloin se muokkaus olisi voinut toimia jos olisi käyttänyt siementä. Mutta jos taimia ajattelee niin, ainakaan tuolla kohteella, ei muokkauksesta ollut mitään hyötyä. Taimet putkella kivien väliin. Aina sieltä joku reikä löytyy kun rauhassa koputtelee.

Metsänhoito Metsänhoito