Moto pui ensimmäistä 2020 keväällä istuttamaani hybridihaavikkopeltoheittoa. Huonosta laadusta huolimatta hyvä ja kärsivällinen motokuski on sieltä hienosti tavaraa haaskaamatta siivonnut kuitua jo hyvät kasat. Latvuskasat jääneet pieniksi. Pelastin sieltä taannoin Metsäliitolta saamani haapaisen pöntön seuraavaan kasvatuserään ripustettavaksi. Tyhjä oli jo.
Melkoista kasvua parissa vuodessa?
Sori, 2000-kesällä piti olla!
Näyttää olleen herran hallussa. Hoitamaton ryteikkö. Kokopuu rankana energiapuun voisi kerätä, turhaan tuohon muotoa ottaa.
Ei sitä muotoilla vaan puidaan kuiduksi. Kyllä siellä runsaasti hoidettua alaa on mutta tuo alkusarka on hiukka suttuinen. Mutta hyvin siitä kuitua näytti syntyvän. Toki kuvakin näyttää hiukan vielä taajempana kuin todellinen. Kyllä motokuskikin kieltämättä mainitsi että taaja on. Mutta kun haavikkoa ei hullukaan ala harventaa kun siitä tulee suttua vesojen muodossa.
Haapapuun kestävyyskin ilmenee tuossa pöntössä kun se on ainakin kymmenen vuotta ollut haavikon sarkaojassa kasvaneessa kuusessa. Joka nyt siis tukkeina. Ei ole vuodet edes kuorta kaikkea vieneet. Tikkakin on kyllästynyt paksuun seinämään eikä ole aukkoa paljon isontanut. Huoltoa vaille valmis uuteen kymmenvuotisjaksoon.
Tikalle riittää että lentoaukosta mahtuu.
Kylä on DA-Harjavallan haavikko ollut täysin ”herran hallussa”, eikä herra ole hoitanut vähääkään.
Kuitupuusavotasta on turha puhua, risusavottahan tuo on. Takavuosina työttömyyskurssilaiset vesurien kanssa siihen olisi laitettu leipomaan 90 % rungoista maahan.
Jos alue olisi ollut hirvien hoidossa, olisi runkojen keskijäreys kaksin – jopa kolminkertainen tuohon verrattuna.
DA – Harjavalta. Mitä tarkoitat sanalla ”arpeesi”? Kyllä minulla on arpia, mutta ne eivät ole sinun murheitasi.
Jätkä, ainakin täälläpäin arpeesiksi sanotaan pitkään jatkunutta työmaata. Arpia elämä tuo, löytyy kyllä omissakin. Mitä järeyteen haapojen suhteen tulee kerron kyllä motolistan tietoa myöhemmin. Mutta eilenillan katsannolla oltiin sitten sellaistenkin haapojen parissa että oli jätetty yksi voimakashaarainen tekemättä pystyyn. Katkaistu haaran yläpuolelta ja jätetty kelottumaan. Aloissa on vaihtelua ja voin sanoa että tavaraa tulee siistinä kuituna paljon eikä se onneksi edes kuoriuru siten kun koivu tuppaa kesähakkulla tekemään.
Kyllä haapa on hyvä ja helppo energiapuu. Harmi ettei sille merkittävästi ole muuta käyttöä. Energiaa me kyllä tullaan tarvitsemaan ja sitä ei pikku risuista saa. 20 vuotta 300 m3x20€= 6000€ Vuosituotto 300€/ha. Tekemättä mitään.
Missäs ne puukasat on jos tuossa on 300 mottia/ha ? 200 voipi olla lähempänä totuutta takana olevassa metsässä ei sitäkään.
Työ = Arpeeti !
Jos Gybridihaapametsikkö on kahdenkymmenen vuoden kasvatuksen ja vahtimisen jälkeen tuollaista, niin voi todeta, että ”vituiksi on mennyt”. Jos kaikki aloituskustannuksista alkaen hirvenjuoksutusten ja aitatöiden mukana ollen laskettaisiin, niin sijoitus olisi tuottanut pitkän miinuksen.
Eipä tuota sen paremmin lyhyttä kuin pitkääkään miinusta. En ole mistään kolmestasadasta motista/ha puhunutkaan. Se on maksimimahdollinen.
Tarkennan noita kertymiä nyt kun kävin motokuskin juttusilla metsässä. Kun vasta kuulemma noin vajaa kolmannes kokonaisalasta on puitu tavaraa on tehty koneelle 270m3. (Hel…isti puita kuten motokuski mainitsi). Runkoja näytti menneen 4000kpl. Noin. Parikymmentä metriä kuitua eli aika usein tuntui kuusi kolmemetristä surahtavan läpi. Vähän oksaisuudesta ja haaraisuudesta riippuen. Jokusista tehtiin useistakin haaroista kuitutappeja. Kuski oli sitä mieltä että oikeassa koossa tehdään koska oksat katkeilevat vielä nätisti eli karsiutumista ja suoraa runkoa maksimaalisesti. Isoissa jytkyissä hänellä oli vaikeuksia karsinnassa. Keskiarvo runkokoossa paranee koko ajan koska parhaat alueet vasta alkaa. Kuutiot ovat menossa reippaasti yli arvion joten sikäli erittäin tyytyväinen haavan antiin. En nyt muista hakkuun kokonaispinta-alaa mutta ainakin alun perusteella jäädään johonkin 200m3/ha paremmalle puolelle. +muut puut.
Rungon keskikoko on siis 67 litraa. Aika kuppainen savotta urakoitsijalle. Kun vielä ennakkoraivaus on tekemättä, niin kyllä MG:n korjuuporukka taas vaihtuu luultavasti täydelleen.
Ei siellä mitään raivattavaa kyllä ole. Keskikoko johtuu paljolti siitäkin että joka haara otetaan tavallaan uutena puuna joista kuitua yleensä saa. Tarkasti ottava kuski, ei paljon turhaa latvuskasaa tule. Saattaa olla neljä-viisikin ryppäässä. Itse olen kuitenkin yhden taimen aikanaan istuttanut niihinkin kohtiin. Siitä voi arvailla syitä hmm. monimuotoisuuteen.
Jees istutti 1000 haapaa hehtaarille. Nyt poistuma 4000 runkoa = 4hehtaarin puut / 270m3. Ollaan aika kaukana 200 motin hehtaarisaannosta . Tosiasiassa puuta kertyy 67litran rungoista vajaa 70 mottia hehtaaria kohden eli reisille meni…ja reilusti.
Ei vielä ole mitään neljää hehtaaria puitu likikään. Tainnut koko hakkuualakaan paljon sitä isompi olla. Pitääpä huomenna tarkistaa. Varmaan jokainen näkee kuvistakin että minun istutukseni on vähintäänkin tuplaantunut. Olisko suorittava hirvieläimillä jakaantumiseen osansa? Pönttökuvan osviitalla eteenpäin.
Siitä tosiaan näkee myös kuinka aitaaminen päästi vihdoin metsän kasvuun. Valitettavasti tuhojen jälkeen. Seuraavissa tätä ”ominaispiirrettä” ei enää olekkaan.
Kuvista näkee, että hoitamatta on Haavikko ollut. Kun Ukko aikaisemmin mainosti kasvattavansa ”Aluspuina” jopa kuusia, mutta ennenkaikkea energiapuuta, niin hän ei uskonut, vaikka sanottiin, että se aluslihvikko syö istutettujen puiden eväitä. Niinhän tuossa on käynyt. Jos alue olisi saanut hoitoa, kaikki tuo pikkusäippä olisi noissa ”Valtavissa pääpuujakeissa”. Eli Hybridit olisivat 30 – 40 senttisiä ja niitä tulisi hehtaarilta tuhat runkoa. Keskitilavuus tuhat litraa!
Satuja. Ensinkin kuvan alusta on sitä vanhaa peltoheittoa edelleen eikä siinä juurikaan ole alikasvosta. Vain haapoja. Koivuja joukossa jokunen on mutta samankokoisia kuin haavatkin. Tämä kuva on juuri aletulta hakkuulta saransuuntaisesti ja sivuilla on kyllä sekametsäisempää kun mennään metsäiseen lievään mäkeen molemmilla puolin. Noita Jätkän haaveita voi sepitellä mutta todellisuus metsässä on monenlainen johtuen sekä luontaisista kasvuolosuhteista, kasvitaudeista että eläimistä. Hoitoa on ollut esim. pystykarsinta mutta harventelemaan ei ole lähdetty kun ei haluttu vesoja alustaa suttaamaan. Eilisellä kuskin jutulla hän jopa kehui kokoa hyväksi ja sopivaksi tehtäväksi. Yksityinen yhden miehen koneyritys jonka tekotapa auringontarkkaa. Tuosta olisi hulttein tekijä saanut neljänneksen haaskatuksi latvuskasoihin kevyesti.
Juurivesoja näyttää tulleen hyvin ilman harvennuksiakin, kun istutustiheys oli kait 1000 kpl/ ha ja rankoja on liki 4000 kpl/ha nyt. Jos tuommosen korjuun teettäisi hankintana, niin suuremmalla runkokoolla olisi korjuu paljon edullisempaa ja tienvarsihinta ja tulos silloin parempi kuin pystykaupalla.
Rankarunkoja 4000 ,mutta pinta-ala on taatusti enemmän kun hehtaari. Vähintään kaksi, mieluummin kolme. Herää myöskin kysymys ,miksi pystykarsittu ,kun ei tule tukkia.
Myös se, että kun ”runkoja näyttää olrvan lähes yksi kpl/ neliömetri, niin kaikki ne, jotka eivät ole istutettu, taikka korvaamassa kuollutta istutettua – ovat alikasvustoa.
Jos ja kun kuitupuuksi hakataan, niin minimiläpimitta lienee haavalla lähemmäs kymmenen cm. Kyllä latvan osuus on 67 litraisesta puusta – jos kolmoseksi hakataan – noin puolet, eli hukkakasvua on huomattava osa ukkelin kasvatustuloksesta. Toivottavasti loppua kohti paranee, mutta ei todellakaan näytä hyvältä. Pitikö nyt tuokin projekti sössiä? Eikö tähänastiset munaukset olisi olleet riittävästi. Toivoisi edes kerran putkirunkkarilla menneen putkeen, mutta kun ei!
Jätkä aikalailla oikeassa. Kolme metrisenä kuitupuuna (latva 7cm) metsään jää liika puuta noin pienellä puulla. Ehdottomasti energiaksi latvoineen.
Niin- ja usein on myös, että mitan täyttävää puuta olisi viisi metriä, tai jopa 5,9 m, mutta siitä voidaan tehdä vain se yksi kolmonen. Minusta kuitupuu pitäisi aina tehdä rankana ja kuskin olla hereillä.
Koittakaa ny rauhoittua. Minulla on sopparissa myös e-puu mutta ei latvuksina. Latvoja jää todella vähänlaisesti. Ottaa kuuteen senttiin, taitaa allekkin. Jos jää joku rangan lyhempi pätkä se siirtyy eri kasaan. Kuten lepät yms. E-puun kurssikin oli varsin hyvä, pitkälti toistakymppiä motti. Tuo kuski todella on ollut hereillä. Pistää miettimään kannattaako noin olemattomia latvuskasoja paljon enää kauppailla. Suorittava, kuinka paljon tuota lajia puit kolmessa normaalissa työpäivässä? Minusta kuutioina moto näytti perjantaille 108m3 ,siis se päivä, mutta en sitä kyllä kuskilta tarkastanut tarkoittiko se päivän saldoa. Mutta minusta se sopii kokonaispuintimääräänkin kovin hyvin. Siis kolme työpäivää. Tiistainillalla teki vain aloituksen koneen tuodessaan. Siinä ei ole kohellettu vaan otettu tavara tarkasti talteen. Noin 1,3 ha:ia on nyt puitu. Katselin kuviokartalta suurinpiirtein alaa. Noin neljän ha:n alaa nyt puidaan eli kolmannes tosiaan on menty. Tämä puu vain on isona ja laatuvammaisena aika erilainen kuin teidän stanttulaskelmanne. On puita joista oksat vaativat useita uudelleen kiinniottoja eli uusia runkoja kertyy monesti useita vaikka maasta katkeaa vain yksi. Mutta nyt laatu jo parempi eli maanantaina puidaan jo kunnon suoraa runkoa ilman ”sarvia ja hampaita”. Otan alkuviikosta kuvia hiukan paremmasta mutta enempi alikasvoksisesta maastosta.
Korjatkaa, jos olen väärässä. Eikös kaksi tai useampi haaraiset latvat tehdä samaan runkoon?
Ohjeen mukaan kyllä.
Kun Jeesi on aiemminkin ”mainostanut” kasvatustyyliään, on kuvien ja lukujen perusteella helppoa olla raatilaisten kannalla. Tolkuttomassa tiheydessä suurella runkoluvulla kehittyy tuonlainen keppimetsä ja järeys on sitten onneton 70L.
Olisi edes kasoille puinti ja loppuroina energiaksi, mutta jokainen taaplaa tyylillään.
Kasoille se nimenomaan puidaan ja siitä myytävissä energiaksi kyllä. Katsotaan nyt kannattaako myydä. Aika vähäinen määrä joten saattaisi itsekkin poltellen mennä aika mukavasti. Tuollainen latvuskasa ei haittaa alueen taimettumistakaan koska sen alle jää suhteellisen vaatimaton ala. Järeys taas paranee huomisesta alkaen tasaisesti. En vain voi sille asialle mitään että ottaa tyyni tavaran ja silloin keskijäreys tuppaa hiukan olemaan todellista alempaan viistossa.
Tosihan tuokin ettei 4000/ha minulle mikään ongelma ole ollut eikä tule olemaankaan. Aivan samoin ovat konekorjuuta niissä harrastaneet kuin harvemmissakin. Hienoa kuitupölliä kasoilla ja ihmeen vähällä lahovikaisuudellakin. Ottaen huomioon raskaan hirvieläinvahingoituksen ja mustakoron ja hallan vauriot.
Tuo kolmosen lähikuljetus työlästä,nykykoneisiin ei tahdo kunnolla saada kahta nippua peräkkäin.
Ajomatkan jatkuessa tuntituotos alenee kovasti,lehtipuut vielä työläitä kuormailla ja pinota.
Pohjois-Savossakin taitaa vain yksi yritys ottaa koivukuitua rankana?
Lähitelousmatka todella lyhyt. Vain 200-500 metriä hiukan kuvion eri kolkilta katsoen. Aikamoinen ajo silti. Toivottavasti alkaa ilmat kuivua. Vanha peltoheitto alkaa liettyä nyt sateista.
Jos tuon olisi 5-10 v sitten raivannut, niin olisiko enää varjossa niin paljoa vesonut? Jos/kun niitä palstoja riittää, voisiko jollain kohteella kokeilla tuollaistakin toimenpidettä?
Kun runkokoko olisi 150-200L, onhan korjuun mielekkyys ja myös kantohinta aivan eri tasoilla.
”…Tosihan tuokin ettei 4000/ha minulle mikään ongelma…”
Siitähän ei päästä mihinkään, että pienikokoisen riukumetsän hoidot ovat jääneet tekemättä.
Suurelta osin runkokoko on tuo mehtäukon 150-200 litraa. Alun poikkeamaan nyt vain on puututtu kun halutaan louskuttaa. Hoitaa voi 4000/ha palstaakin. Ja pitääkin.
Pohjois-Savossa koivukuitu rankana latvaläpimitta 5 cm.
Rankana jako helpompaa,kolmosena latvaa jää metsään jos energiaa ei samalla kerätä.
Tuolla samalla maapohjalla normaalisti hoidettu kuusikko olisi tuottanut samassa ajassa motteja suunnilleen saman verran, ja olisi nyt ensiharvennuksessa. Alue harvennettaisiin kymmenen vuoden kulutttua uudelleen, eikä se vaatisi hoitotoimenpiteitä. Jessen on nyt aloitettava haavankasvatus alusta ja odotettava taas 20 vuotta.
Kyllä ilman muuta olisi pitänyt tuo haavikko hoitaa ja pyrkiä pitämään runkoluku istutustiheydessä.
Se kun vaan on fakta, että maaperä pystyy kasvamaan vain sen maksimin, joka sieltä ravinteiden muodossa irtoaa käyttöön.
Kuvan mallissa puolet kasvuvoimasta on tärvääntynyt noihin alikasvoksiin, jotka nekään eivät ole jaksaneet kasvaa täysillä, kun ei ole evästä riittänyt.
Ei ole lamppu syttynyt – ainakaa DA-Harjavallan päänupissa, mutta eipä ole tainnut valoa näkyä haapojen juuristoissakaan.
Mielestäni tuo jo hakattu kuutiomäärä lupaa erittäin hyvää kokonaispottia enkä ala saivarrella onko kaikki tehty maksimaalisen oikein vaiko ei. Mitä kuuseen tulee se ensiharvennustili olisi lapsellisen pieni, lähinnä muodollinen. Seuraava h-haapaerä kasvaa vesoista vielä viitisen vuotta nopeammin pääteikään joten otan kuusen kakkoseen verrokkina haapakakkospäätteen melkein yhtä nopeaan. Tai ainakin joku ottaa. Kuusi nyt vain jää ja jää joka käänteessä, ei siitä mihkään pääse.
Teillä kadehtivilla olisi nyt erinomainen tilaisuus ostaa minun kasvattamiani hybridihaapoja laadukkaimmasta päästä alalta joka ei kärsinyt hirvistä ilman mitään suojausta. Katsokaapa Solid House Pori ja sieltä osoite Laviantie 1995 Lassila Pori. Tosi edullisesti saa jopa laadukkaan asunnon metsätöiden taukopaikaksi. Saatte harventaa aivan mielenne mukaan ja minä saan pikku tilin siitäkin ”rönsystä”. Mutta pitäkää kiirettä, huomenna jo on menossa joku katsomaan aika vahvoissa ostomietteissä, oletan. Koska on kysellyt sellaisia asioita jotka kielivät nopeasta tarpeesta. Mutta vielä ehtii!
Rakennus on kieltämättä laitettu siistiin kuntoon ja hintakin on kohtuullinen. Kiinnitystä näkyy olevan sadan tonnin edestä, mitä ei liene tarkoitus tarjota kaupantekijäisinä?
On se aika hupasti saatu sekin pankista, olet Visa oikeassa. Meillä ei tällä haavaa juuri paljon yli sadantuhannen ole lainaakaan metsätalouteen mutta jostain syystä tuo metsätilojen kokonaiskiinnitykset on annettu tälle mukamas. Mutta olishan se aika reilu kädenojennus ostajalle. Saisi remppalainaa vaikka se talo ei enää sitä tarviikkaan. Viimeksi mökkikaupassa ostaja hyötyi meidän annista ja käytti oikeasti sen hyväkseen.
Metsästä olen Kemera-harvennuksen tehnyt joka minulla tarkoittaa maksimipuumäärää jolla sen läpi saa. Ettei sekään harvaa ole. poltinpuuta siis maastossa on runsaasti ja kannattaisi tehdäkkin klapeiksi kun en itse paljon ole sinne kerinnyt niitä tehdä. Takassa poltettavat sentään aina löytyy. Haapaa on siellä sekana ja osin puhdastakin haavikkoa. Todella laatuluokka 1. Eikä harmita jos ei kaupaksi nyt menisikään. Ensi kesänä aletaan ulkopuolinen kunnostus eli tontin selkeä avaaminen ja tasoittelu. Siis jos vielä omistan.
Oliko niin, että tuon leimikon hinta määräytyy kuusikuidun keskihinnan perusteella ja järeys tai ajomatka ei siihen vaikuta? Jos näin, silloinhan turhaa työtä pitää välttää ja tavoitteena on ainoastaan maksimi kuutiomäärä. Ei järeys tai laatu.
4000 latvaa tekee kyllä melkoisen sotkun, joten hyvä jos nuo kerätään energiaksi.
Just noin Gla. Tuossakin oikeassa kyllä että nyt tehty hakkuu tosiaan sotkee. Koska lehtimassa on joukossa seassa. Minä nyt saisin jonkinverran omissakin polteltua noita latvuksia mutta jäähän siihen läjän kohtaan aina aukko. Pistää kyllä mietinnän puolelle. Enkä tiedä kuinka ne edes kuivuvat kun ne läjät ovat varmaan aika tiiviitä ja kosteus homettaa ne sutuksi jota inhottava ehkä käsitelläkkin. Varsinkin kun syksy ja sateet edessä.
Norm. myynnissä tienvarteen saa parhaan hinnan, jos kasvattaa puut suuriksi , kun korjuukulut voi olla esim. 1/3-osa riukumetsän vastavista. ja ne kulut on nousseet. Melko iso työmaa on haapavesakosta tehdä uusi kasvatuskelpoinen metsä. Vielä isompi jos koettaa vaihtaa puulajia.
Hyviä kommentteja edellä. Seuraava hybridisukupolvi kasvaa tosiaan vielä kovemmin. Latvukset voi jättää lannoitteeksi, työläitä kerättäviä semmoiset oksankempurat… Kantovesat olisi vaan hyvä harventaa 1-2 kertaa järeyden nostamiseksi, niin 20 vuoden päästä saa paremman tilin.
Eikös Jesse aikonut ulkoistaa uuden haapasukupolven harventamisen hirville? Kertoili taannoin, ettei aio enää aitoja laitella.
Erittäin mielenkiintoinen aihe. Olisikin kiva saada faktaa kuutioista, rungonlitrakoosta ja koneen tuotoksesta.
Sikari, kyllä tulee kunhan saadaan homma nk. purkkiin.
”…Pistää miettimään kannattaako noin olemattomia latvuskasoja paljon …” ”enää mutta jäähän siihen läjän kohtaan aina aukko. Pistää kyllä mietinnän puolelle. Enkä tiedä kuinka ne edes kuivuvat kun ne läjät ovat varmaan aika…”
”Aika vähäinen määrä joten saattaisi itsekkin poltellen mennä aika mukavasti. Tuollainen latvuskasa ei haittaa alueen taimettumistakaan koska sen alle jää suhteellisen vaatimaton ala…”
On siinä päättelemistä mitä tekisi?
Tuosta syntyvä vesakko on todennäköisesti mahtava, joten raivaustarvetta on luvassa. Johan pari suurempaa metsähaapaakin vesoo läpipääsemättömän puskan. Siksi olisi eduksi, että risut on korjattu ennen vesakon syntymistä.
Nyt en osaa sanoa, millainen kiire korjuulla on. Syksyä kohti mennään eli maaperän kantavuusongelmat lisääntyy. Jos jättää ensi kesään, kärsiikö silloin jo hyvässä kasvussa oleva vesakko korjuusta liikaa? Ja jos tähän kauppaan ei korjuuta kuulunut, saako noita enää kenellekään myytyä?
Poltinpuiden keräily ei ratkaise ongelmaa, koska oksistakin sotku tulee, ei vain latvuksen rankaosuudesta. Toki oksat maatuu nopeammin kuin rangat, mutta vesakon kasvuvauhdin takia raivata pitää jo 2024-2025. Kulkukelpoiseksi ei tuo risukko ehdi siinä ajassa tulla.
Itse en latvuksista klapeja tee, keräilyn vaiva on turhan suuri hyötyyn nähden. Kuutioitahan ei latvoissa ole, mutta karsimista ja pätkimistä riittää. Helpompaa olisi karsia latvat vesurilla ja jättää siihen, jos raivaajan työskentelyedellytyksiä ajattelee. Mutta 4000/ha, eih…
Just satuin vielä motokuskin poislähtöön ja juteltiin kotva. Kyllä hänkin oli sitä mieltä että lanssille vaan latvukset. Menee hänen mielestään ”tapellen” kaupaksi. 400m3 suurinpiirtein nyt puitu ja vasta nyt mennään metsämaastoon. Tämä viikko noin menee. Ajokone tulee varmaan jo tänä iltana ja alkaa kuitua ajaa lanssiin.
40h 20l/h =800l x 2€ = 1600€/400m3=4€/m3 urakoitsijan polttoainekulu. ¿?
Näyttää tankkaavan aina illalla lopettaessaan. Myös pienet rasvaukset ja hyrdauliöljyn tarkistukset. Kustannusta ei tiedossa. Liekö noin paljon kuitenkaan kulutus, että 20ltr./h? Vaikuttaisi isolta ainakin tuolle työmaalle kun tasamaalta suurelta osin pienillä kierroksilla puidaan.
Jos latvuskasoja ei nyt korjaa pois, niin erilaiset nelijalkaiset tulevat kalumaan niistä kuoret ja oppivat tulemaan alueelle yhä uudelleen. Siinä saa sitten syntyvä taimikkokin kyytiä. Lisäksi haapakasat lahoavat hyvin hitaasti ja ovat vielä seuraavassakin hakkuussa nähtävissä.
Tottahan toki kun se seuraava hakkuu tulee senverran nopeasti ettei edellisetkään kerkeä lahota alta pois. Oikeastaan voisi puida samoihin kasoihin jälleen silloin sitten. Kymmenen-viidentoista vuoden päästä. Riippuen alueen muiden hakkuista. haapaa on vieläkin joka puolella ympärillä. Olisi kelvannut nekin jo.
Ehdottomasti samoihin kasoihin ja ajaa sitten kaikki.
Joo, kannattaa ajaa maatuneet ja uudet samasta kasasta sitten seuraavalla kerralla ehdottomasti. Siitä tuleekin odotellessa hyvää kompostiainesta, kun uudet puut voi hakettaa samaan kasaan.
Olisiko latvuksista kerpuiksi? Lähitilan hevos-vuohi -lammas tms. eläimille?
Tiedän maatilallisia, jotka ottavat kerputkin talteen talven varalle.
Saattaisi niistä kerpuiksikin olla mutta uskoisin ettei ketään tarvitse ainakaan tuollaista määrää mitä tulossa on. Laitoin tänään Kumekolle viestiä ja kysyin siinä kummalla tavalla olisi parempi kuivata, pienkasoissa metsässä vai isossa kasassa lanssilla. Ei vielä vastausta. Lomailevat varmaan. Mutta kai sieltä tarjouksenkin sitten saa kunhan palaavat.
”…Ehdottomasti samoihin kasoihin ja ajaa sitten kaikki…” Kyllä niin! Siihen kun kasvaa uusi vesakko,niistä melkoinen osa kulkeutuu juuripaakkuineen sillisalaattiröykkiöön, josta hakkuri kyllä puhaltaa pölyt taivaan tuuliin.Yrittäjä nauraa vedet silmissä onneaan.
Jos olisi toiminut järkevästi työtön mies olisi kaatanut puut moottorisahalla juhannuksen tienoilla rasiin ja ajaisi ne valmetilla tienvarren kokorunkoina. Hinta ja kertymä huomattavasti parempi kuin nyt.
Onko muita ”loistavia” ehdotuksia Tolopalla? Mikähän tuossa tavassa hintaa nostaisi ja kertymää? Noh, varmasti matkaan tarttuisi maata melkoinen määrä. Tulisi pellon mullatkin lanssiin samantein myytäväksi.
Mutta ihan vakavasti puhuen. DA-Harjavallalla on käynyt tuuri kun on tuohon Metsäliiton Hybridi-hapetukseen lähtenyt. Virhetäkin on varmaan tullut matkan varrella, mutta kaiken kruunaa sopimuksen SE KOHTA, että korjuukustannuksia ei oteta huomioon hakkuun yhteydessä, vaan kaikki mitan täyttävä puu menee kuusen hintaan sidotulla hinnalla. Siis vaikka korjuukulu kuutiolta olisi korkeampi kuin puiden kantohinta, se jää MG:n tappioksi.
Jätkälle on kysymys tuolla seuraavassa kuvaparissa lukijoiden kuvissa. Ei ole näkynyt vielä kommenttia.
Kohta Jesse varoissaan, haavoilla tiliä alkaa tulla ja eläkekin lähenee tulemistaan.
Rehellisesti sanoen, Metsäkupsa oikeilla jäljillä. Tässä on elämässä juuri sellainen siirtymävaihe kun ei olla palkkatyössä mutta ei kunnolla eläkkeelläkään. Haapa sopi tähän rakoon juuri niin täydelleen. Toki eläke on haussa nyt ennenaikaisena sairastumisen myötä (päätöstä ei vielä ole tullut) mutta eihän se liikealan palkkojen jälkeen mikään hirmu kuitenkaan ole. Metsissäni olisi juuri vaihe ettei suurempaa hakkuuta ilman haapaerää olisi tarjolla. Pieniä hehtaarin-parin avo ja joku harvennus mutta kuten aiemminkin olen maininnut haapa on hyvä tasapainottaja varsinkin kun siitä nyt sitten piisaa kauppaa tehdä muiden ohella pienempinä erinä. Tämä on vähän sellainen alkurykäisy. Hommaamme silleen huomaamatta menot aika lailla tulojen mukaisiksi joten äkkiä niiden alasajokaan ei tahdo sujua. Velat eri toten. Jos olisi minunkin työurani mennyt kunnialla maaliin asti mutta kun loppui hiukan ennenaikaisesti.