Minkälaisena näet tämän moton jälkeen? Hankintahakkuuna itse tehtynä näen tässä vielä metsän, mutta motoa pelottaa päästää.
Minkälaisena näet tämän moton jälkeen? Hankintahakkuuna itse tehtynä näen tässä vielä metsän, mutta motoa pelottaa päästää.
Metsänhoito
Tuollainen sekametsä, jossa on hyvä alikasvos, on paras hankintahakkuukohde. Jos ei ole tyvilahoa kuusissa, niin niistä saa jo hyvin seuraavan sukupolven metsän alun aikaan samalla kun harventaa laatuharvennuksena isompaa puustoa. Pitäisi olla aikaa valita puut oikein ja varoa alikasvosta. Harvemmin onnistuu motolla kovin hyvin.
Metsuri teki aikaa sitten vastaavaan rehevään sekametsään harvennuksen, jossa hakattiin kuitupuuta ja energiapuuta polttopuuksi. Puut ajoin tr.+metsäperäkärry systeemillä kevättalvella, kun maa oli vielä jäässä.
Hyvä hakkuujälki jäi ja metsä lähti nopeaan kasvuun.
Sama miten hakkaa. Vahinko on jo tapahtunut . Ennakkoraivauksen jälkeen tilanne selviää jokaiselle .
Suorittava porras. Vahinko on jo tapahtunut. Niinhän se on, tämä on niitä perikuntien metsien tuloksia. Toki koko kuvio ei ole näin paha, löytyy myös tuosta taka-alalta oikein hyväpuustoista mäntykangasta josta pitäisi löytyä myös jätettävää puustoa runsaasti. Mutta käykö niin että kun tähän päästää moton niin se kaataa tämän kohdan lähes puhtaaksi? Itse harventaisin myös tuon haavikon aika maltillisesti sitä silmälläpitäen ettei ainakaan tuuli kaada kaikkea, kuusikko ois tarkoitus säästää alla
Motohakkuu vaatii tuommoisessa kohteessa ennakkoraivauksen, joten suorittavan vinkkelistä katsottuna metsä on pilalla, sen ymmärtää hyvin.
Kuitenkin jos on mahdollisuus metsurihakkuuseen omatoimisesti tilanne muuttuu ja voi metsästä tulla vielä ihan tuottava ja kasvatuskelpoinen.
Vastaavan näköistä, koskematonta korpea oli omilla tiluksilla koskemattomana. Ennenkuin tekee mitään ihmeellistä, kannattaa tutkia paljonko on kasvatuskelpoisia, eli tukkia tuottavia valtapuita. Jos suurin osa on vikaantuneita, silloin on aivan sama mitä tekee ja kuka. Tuo oma kuvio harvenneltiin hankintana aina sopivilla hetkillä ja tosiasiassa olisi kannattanut vetää aukoksi ja uudistaa. Nyt jäljellä liian vähän tukkirunkoja ja paljon koivua, jonka hinta ei nouse kuin klapina. Seuraava hakkuu on uudistus, siinä vaiheessa kun vähät havupuut on kahden tukin koossa.
Tällä n.2ha kuviolla pitäisi olla puuta 450m3 josta 150 mäntytukkia, vähän kuusta. Puustoarviot ovat olleet tällä pastalla reilusti alakanttiin. Joten pitäisi myös jätettävää löytyä vaikka arvioin moton ottavan harvennuksessa päälle 200m3 pois.
Pahaksi on päässyt. Männyt ja koivut ovat huonossa hapessa. Jos tuo ennakkoraivataan, niin mahdollisuudet jäävät vähäisiksi. Manu.hakkuu, kuitu pitkänä. Jätetään elinkelpoisia runkoja riittävästi laatua korostaen.
Jätetyt ylispuut pois 15 vuoden kuluttua hakkuusta.
Jos mäntyjen laatu on kuvan mukainen, onkohan arvio tukkiosuudesta ihan kohdillaan?
Tuossa ei ennakkoraivuuta tarvi. Minä selvittäisin ostomiehen kanssa, miten saadaan harventamalla paras tulos, jolloin ohjeen pitäisi mennä motokuskille ja hakkuun yhteydessä tarkistus että tehdään sovitusti. Ei kaikkea alikasvosta tarvi raivata ja tuossahan ei alle kuitpuun kokoista raivattavaa juuri ole. Voi olla että jonkun rungon ympäriltä olisi hyvä raivata, mutta ei juuri merkitystä. Ihan eri näköisiä on kuviot, mille ennakkoraivuut tehdään, kaikkea ei metsurit kerkeä.
Kannattaa miettiä raivauksia suunniteltaessa ,että moto saattaa aloittaa työmaan pimeällä . Tuolloin jokainen ylimääräinen varpu leimikolla on liikaa. Harvennuskoneetkin työskentelevät kahdessa vuorossa ja pimeän aikaan työskentelyä on talvisaikaan enemmän ,kun valoisaan aikaan. Ei kannata päivitellä jälkeä ,jos raivaus on tehty huonosti .
Isäntä kuitenkin päättää kenelle puunsa myy, nämä pimeässä harventajat tuppaa olemaan kaupanteossa takarivissä…
Itse kyllä raivaan leimikot ennen kaupantekoa, näkee paremmin metsän puilta 🙂
Jos vain oheisen kuvan perusteella pitää lausunto antaa, niin motolla aukoksi. Sellaista metsuria kun ei ole olemassakaan, joka tuosta metsätalousmetsän taikoisi. Tuohon pisteeseen päässeet koivut kun eivät harvennuksen jälkeen enää toivu.
Joo ei noiden koivujen varaan kannata metsää rakentaa. Männyt ja täydentämään kuusia. Ei mitään muuta kun kone hommiin ja mielellään sellainen jossa joku työvalo toimii niin ei tarvitse pimeässä tehdä.
Koivuista ei talousmetsää enää saa mutta ei tarvitsekaan. Kuusien hyväksi harvennus ja vain aukkopaikkoihin jotain muuta puulajia, jos sopivia on olemassa.
Tuossa kuvassahan ei ole kuin yksi koivu, loput haapaa, männyt jo osaksi kelottuneita. Kuva on tarkoituksella otettu kaikkein pahimmasta paikasta sillä silmällä että minkälaista metsää moto tuollaiseen tekee. Onneksi tätä näin pahaa ei ole kuin muutama aari.
Jos motolla tuo homma tehdään pitää toivoa ettei kunnon puhureita tule seuraavien vuosien aikana. Ja jos myrsky iskee ei pystyssä juuri kasvatettavaa enää ole. Manuhakkuuna tuossa pitäisi käydä 2 – 3 kertaa seuraavien 15 vuoden aikana. Palsta ei siis saisi olla kovin etäällä pirtin kulmalta….
Jos manuhakkuun pystyy/viitsii tehdä niin saahan siitä kuusitaimikkoa.Siitä saa päätehakkuussa ainakin kuusikuitua
Minulla juuri viikko sitten avohakattiin n 1ha,jossa oli tällaisia pesäkkeitä ja sitten aukkoisuutta,saanto 120m3 vain muutama tukki.Tehtiin 15ha harvennuksen kylkiäisenä.Kovasti mietin tuota 1ha aukon järkevyyttä.Tuottaa suhteettoman paljon töitä,kustannuksia ja on epärytmissä tuon harvennusmetsän kanssa
Kaukana ei ole ajatus siitä, että kohde olisi ”jatkuvan kasvatuksen” kohde, taikka ylispuiden poistokohde. Katsoisi pari vuotta poiston jälkeen, miten seuraava puusukupolvi innostuu ja jos ei, niin kaikki pois.
Visakallon kanssa samaa mieltä. Ainakin motoharvennulsen jälkeen lopputuloksena olisi surkean näköinen raiskio. Riukuuntunutta jätemetsää taitaisi jäädä jäljelle. Kasvu olisi onnetonta. Kyllähän tuota joku hankintamies voisi moottorisahalla huvikseen vielä sipistellä, ei siinä mitä.
Ei tuosta harventamalla tule kunnon metsää. Kaikki isot puut pois. Jos hakkuun jälkeen jää kehityskelpoinen taimikko, niin sen voinee hyödyntää. Jos taimikkoa ei jää niin sitten perkaus ja muokkaus. Ihan niin kuin Jätkä tuolla edellä ehdotti.
Aluskuuset säästetään ja päälle jätetään 100-200 runkoa lihomaan / suojukseksi . Paras tehdä itse tai valikoitu konemies .
Jätkän ja Timpan linjoilla. Ylispuun täyspoisto ja katsoa jääkö kasvatuskelpoista taimikkoa riittämiin. Jos ei, normaali uudistus. Susihan tuo jo on, valitettavasti. Näyttää kyllä tuo alikasvoskin niin surkealta ettei siitä kuusikkoa häävisti tule.
Mottimasa kommentoi, että eihän tuossa koivuja ole. Kuvaa kun katsoo suurempana, niin haapoja on paljon. Pitääkö nekin nykyään laittaa nurin keskenkasvuisena?
Puita tuossa on paljon. Hieman honteloita ne on. Mänty ja haapa ei ole parhaita kavereita.
Miksi tuo pitäisi nyt pistää sileäksi? Kuusien kanssa kanssa saisi kuitenkin odotella 40-60 vuotta, jotta rahaa tulee. Eikö kumminkin kannattaisi harventaa hieman ja kasvattaa sekametsänä 20 vuotta. Sitten kaikki nurin. Ajastaan tulee mitä tulee. Tulee ainakin kuitupuuta. Ei tuo vajaatuottoiselta näytä, joka pitäisi uudistaa heti.
Svedulla kyllä hyvää ajattelua JOS haapa tulee uudelleen varteenotettavaksi kasvatuspuuksi. Jolla on myös asiallinen kantohinta. MUTTA kun tuo kaikki on nyt lähinnä suurta kysymysmerkkiä Männythän ovat ainakin kuvissa todella surkeassa jamassa. Luonnon kannaltahan tuo haapojen kasvatus olisi edelleen suuri voitto ja toki suositeltavaa. Mutta jos minulta tällä haavaa kysyttäisiin halukkuutta haavan kasvatukseen en lähtisi. Vaikka sen nyt osaan. Mutta metsätuotteiden jatkojalostus elää vilkasta aikaa ja haapa on moneen erinomainen materia. Sitä läpimurtoa vartoillessahan tässä itekkin eletään toiveissa. En haluaisi myydä nykyisiä tuhansia haapamotteja toisarvoiseen tarkoitukseen. Jätän ennen vaikka luontoa rikastuttamaan. Jos tähän mennessä vajaassa kahdessakymmenessä vuodessa kaikki on tuhottu haavan osalta se kaikki voidaan seuraavina taas rakentaa. Näin kummaa on metsän jatkojalostuksen ideologian myllerrys.
Svedu Petteri:”Tulee ainakin kuitupuuta. Ei tuo vajaatuottoiselta näytä, joka pitäisi uudistaa heti.”
-Myös väärä puulaji-metsä on vajaatuottoinen. Puuston kasvu on taloudellisessa mielessä niin huonoa, että metsä pitäisi uudistaa.
Jos tuosta saisi tervettä haapatukkia, niin voisi herätellä ajatusta lämpöpuun tekemistä haavasta.
Ehkäpä Mottimasa voisi ottaa kuitunauhaa ja rehellisellä otteella tehdä itselleen koealan, mihin merkitsee kaikki kasvatuskelpoiset rungot. Sen jälkeen silmä näkisi, millaiseen tiheyteen kuvio jää ja voi hahmottaa onko jatkoratkaisu harvennus tai uudistus. Voihan tuollaiselle kuviolle jättää luomuksi haavat, joita vähitellen kaulaa ja kaataa poltinpuiksi ja istuttaa aukkopaikkoihin kuusen reilun kokoisia pottitaimia.
Ei tuosta hyvää metsää tarvitsekaan tulla, kun tavoitteena on säästää uudistamisen kulut. Mikään puuston kasvu tuskin millään kohtuullisella korolla kuittaa avohakkuusta seuraavia kustannuksia. Siksi mielestäni viisainta olisi tehdä ylispuiden harvennus ja alkaa kasvattaa kuusikkoa. Vaikka nyt jäisi harvaksi, ensiharvennuksen jääminen väliin ei iso tappio ole. Tässä kohteessa melkeinpä vain hyvä asia, jää turha koneilla metsässä ajelu minimiin.
Jos noiden näkyvien kuusien pohjalta alkaa tuohon uutta metsää pelkästään perustamaan, on kyllä pitkäveteinen savotta edessä. Vaikka sitten koivu-haapasekaverhopuusto ja reilun kokoisia pottitaimikuusia lisäksi. Noilla kuusilla ei bisnestä synny.
Onhan tuolla sen verran kuusta, että hyvä päätehakkuumetsä niistä syntyy. Se ei haittaa, jos nyt jää hiukan harvaksi ja kun lehtipuuta kasvaa päällä, tyhjää ei tarvitse kasvatella.
Tämä jää itselle hankintahakkuu kohteeksi, tämä on vielä varsin hyväpuustoinen kuvio, muutama tuollainen pienehkö haaparytö löytyy, jossa kuitenkin alla pääosin hyvä kuusentaimikko. Tarkoitus jättää aika paljon haapaa suojapuuksi ja kaataa myöhemmin polttopuuksi.
Hyvä kuusialikasvos helpottaa haapavesakon hoitoa, kun sellaista on hakkuun jälkeen luvassa. Uskon kuitenkin, että saat parsittua tuon ihan kohtuulliseen kuntoon ja kuusten kasvaessa vesakkokin vähitellen lannistuu. Luontoarvojen osalta tuosta kasvaa erinomainen metsikkö, jossa myös puuston kasvun pitäisi olla kohtuullista.
Haavoista hirret savusaunaan, lopuista eri-ikäisrakenteinen metsä.