Tulishan tuosta parruakin mutta ei taida kuulua UPM:n katkontalistalle. Kyllähän tuollaista kesällä tekee mutta talvella on asia hiukka toinen kun lunta ja pimeyttä piisaa. Normaali korjuupalvelun kohde.
Näitä tulee joskus vastaan. ”On loppunut raivurimieheltä bensa kesken”.
Jäävän puuston keskitilavuus on noin 350litraa/runko. Runkomuoto vaihtelee. Tuossa pusikossa ja auringon aiheuttaessa voimakkaat varjot , ei runkomuotoa voi arvata ennalta kukaan . Siis kaikki kuiduksi ja Äänekoskelle.
Rutikuiva metsä aiheuttaa myös omat haasteensa puita kaadettaessa. Sokkosahauksissa on kaadettava rungot pitkään kantoon , että kiveen shaamisen mahdollisuus voidaan eliminoida. Kun ketju käy kiveen lähtee maastoon melkoinen kipinäsuihku ja se tietää kohtuullisen korkeaa metsäpalon mahdollisuutta . Tätäkin riskiä voidaan ajoissa tehdyllä ennokkoraivauksella pienentää . Kun kaadettavan puun tyvi on reilusti näkyvillä , voidaan välttyä sahaamasta kiviin. Poistettavien puiden oikea laadutus onnistuu myös paremmin , kun runkoa voi tarkastella esteettömästi eri kulmista ennen katkontaa.
Kyllähän tuosta jo pitäisi tukkiakin saada jonkin verran. Jos ei sitten kuvassakin näkyvä lenkous sitä estä. Pitkähköt kannot jää väkisin näin kuivalla kelillä , varsinkin jos on kivikkoa.
Minä tietysti olen väärä motokuskia neuvomaan ja kun kuvassa näkyy vain yhden puun tyven ympäristö, ihan lopullista kantaa ei pidä lyödä lukkoon.
Tuossa on kuusen etäisyys poistettavasta puusta 1-1,5 m eli eikö se ihan ennakkoraivauksen suositusten mukaan mene? Jokunen lehtipuu kesäaikana tietysti näkyvyyttä heikentää ja kuukausi sitten lehdettömään aikaan maisema oli varmasti hiukan erilainen. Ehkä omistaja on ajatellut, että tyvet on esillä ja alikasvoksen raivaus tehdään hakkuun jälkeen, jolloin vioittuneet taimet voi raivata pois.
Ei tuollaisia lähdetä ennakkoraivaamaan. Ihan tavalliselta aluspuuston määrältä vaikuttaa.
Metsänhoidon suositukset ja sertifioinnitkin suosittelevat jättämään peitteisyyttä. Ei metsästä pidä raivata puistoa.
Nyt sitten tietenkin kuva ei taas kerro kaikkea. Kommentoinkin tuon kuvan perusteella välityvästä informaatiosta.
Se on kumma näissä metsäkuvissa, valokuviin ei saa tallennettua sitä miltä todellisus näyttää luonnossa. Puiden koko, pituus ja järeys, metsäntiheys jne. ei oikein aina välity.
Asian on näiden metsäkuvien suhteen täsmälleen kuten husse sanoi. Kyllästyinkin jo lähettämään tänne kuvia, kun itse aihe tahtoi useimmiten hautautua aina jonkun valopään inttämiseen siitä, mitä kuvassa näkyy. Siinä tahtoo asiat parhaiten tietävä jäädä useimmiten alakynteen.
Kuvien sanoma ei ehkä ihan kaikille aukea kuvien heikon laadun takia. Monesti metsä näyttää kännykällä otetussa kuvassa paljon todellista harvemmalta . Tässä kuvassa kuusialuskasvosta ja lehtipuuraippoja on useita runkoja neliömetrillä . Järeimmät aliskasvoskuuset osoittautuivat lahoiksi eli ovat täysin turhaa tavaraa tällä palstalla .
Korjuuesimiehen kanssa tilannetta pähkäiltyämme päädyimme suosiolla jättämään muutaman hehtaarin kuviokokonaisuudesta hakkuun ulkopuolelle , kun eivät täytä sopimusehtoja raivauksen osalta. Asiaan palataan ,kun raivaus on toteutettu ja muuta hakkuutoimintaa on käynnissä samoilla nurkilla….siis sitten joskus…
Kuvion historiasta sen verran , että se lienee harvennettu runsas 10 vuotta sitten aikaan , jolloin ennakkoraivauksia ei koettu tarpeellisiksi . Tänä päivänä raivaamattomuus on poikkeus . Lisäksi raivaukset tehdään jo huomattavasti ennen hakkuuta , jotta toimenpiteestä saadaan kaikki hyöty irti .
Se aika , jolloin pusikkoon syöksyi ensin moto ja sen jälkeen raivaussahamies siistimään palstaa kemeraehdot täyttäväksi on onneksi siirtynyt muistojen joukkoon. Enää ei mennä ahteri edellä puuhun .
Varsinkin kännykkäkameran kuva vääristää enemmän kuin ”oikean” kameran kuva. Reunat kääntyy sisäänpäin ja etäisyyksiä on vaikea hahmottaa yms.
Mutta tinkaan vielä, että tukkiakin taitaa lopulta jostain pinosta löytyä kaikesta huolimatta, koska jo 250 l:n männyssä ( ilman suurempia vikoja ) on n. 40 % tukkia jos min. latvalpm on 15 cm.
Jos kuski tekee laatuharvennusta, niin tukkikertymä jää todella vähäiseksi. Osa rungoista (poistettavat) – ovat kuin ”karjun kyrpiä”, eikä niistä mitään tukkia saa, ei edes parruja.
Ihan normaali kakkosharvennus , kun ennakkoraivaus saadaan tehtyä valmiiksi kuvan kohdiltakin.
…se aluskasvoskuusikko on muuten lahovikaista.. Mikä ihmeen hinku joillakin on jatkaa juurikääpäongelmaa tuleville sukupolvillekin? Kuusentarrit nurin viimeistä myöten ! Koivunräipistä ei myöskään kerry vähäisintäkään lisäarvoa palstalle , jos niitä säästelee. Nurin!
Metsänhoito
Mikäs siinä kunnon palstalla tehdessä, jos ei muuta osaa.
Mitenpä nuin pienestä muuta tekee !
Tulishan tuosta parruakin mutta ei taida kuulua UPM:n katkontalistalle. Kyllähän tuollaista kesällä tekee mutta talvella on asia hiukka toinen kun lunta ja pimeyttä piisaa. Normaali korjuupalvelun kohde.
Näitä tulee joskus vastaan. ”On loppunut raivurimieheltä bensa kesken”.
Jäävän puuston keskitilavuus on noin 350litraa/runko. Runkomuoto vaihtelee. Tuossa pusikossa ja auringon aiheuttaessa voimakkaat varjot , ei runkomuotoa voi arvata ennalta kukaan . Siis kaikki kuiduksi ja Äänekoskelle.
Rutikuiva metsä aiheuttaa myös omat haasteensa puita kaadettaessa. Sokkosahauksissa on kaadettava rungot pitkään kantoon , että kiveen shaamisen mahdollisuus voidaan eliminoida. Kun ketju käy kiveen lähtee maastoon melkoinen kipinäsuihku ja se tietää kohtuullisen korkeaa metsäpalon mahdollisuutta . Tätäkin riskiä voidaan ajoissa tehdyllä ennokkoraivauksella pienentää . Kun kaadettavan puun tyvi on reilusti näkyvillä , voidaan välttyä sahaamasta kiviin. Poistettavien puiden oikea laadutus onnistuu myös paremmin , kun runkoa voi tarkastella esteettömästi eri kulmista ennen katkontaa.
Eikö se metsä sitten syty siitä ennakkoraivaajan terästä? Jos tuo ei kelpaa vaihda alaa.
Kyllähän tuosta jo pitäisi tukkiakin saada jonkin verran. Jos ei sitten kuvassakin näkyvä lenkous sitä estä. Pitkähköt kannot jää väkisin näin kuivalla kelillä , varsinkin jos on kivikkoa.
Minä tietysti olen väärä motokuskia neuvomaan ja kun kuvassa näkyy vain yhden puun tyven ympäristö, ihan lopullista kantaa ei pidä lyödä lukkoon.
Tuossa on kuusen etäisyys poistettavasta puusta 1-1,5 m eli eikö se ihan ennakkoraivauksen suositusten mukaan mene? Jokunen lehtipuu kesäaikana tietysti näkyvyyttä heikentää ja kuukausi sitten lehdettömään aikaan maisema oli varmasti hiukan erilainen. Ehkä omistaja on ajatellut, että tyvet on esillä ja alikasvoksen raivaus tehdään hakkuun jälkeen, jolloin vioittuneet taimet voi raivata pois.
Ei tuollaisia lähdetä ennakkoraivaamaan. Ihan tavalliselta aluspuuston määrältä vaikuttaa.
Metsänhoidon suositukset ja sertifioinnitkin suosittelevat jättämään peitteisyyttä. Ei metsästä pidä raivata puistoa.
Nyt sitten tietenkin kuva ei taas kerro kaikkea. Kommentoinkin tuon kuvan perusteella välityvästä informaatiosta.
Se on kumma näissä metsäkuvissa, valokuviin ei saa tallennettua sitä miltä todellisus näyttää luonnossa. Puiden koko, pituus ja järeys, metsäntiheys jne. ei oikein aina välity.
Asian on näiden metsäkuvien suhteen täsmälleen kuten husse sanoi. Kyllästyinkin jo lähettämään tänne kuvia, kun itse aihe tahtoi useimmiten hautautua aina jonkun valopään inttämiseen siitä, mitä kuvassa näkyy. Siinä tahtoo asiat parhaiten tietävä jäädä useimmiten alakynteen.
Kuvien sanoma ei ehkä ihan kaikille aukea kuvien heikon laadun takia. Monesti metsä näyttää kännykällä otetussa kuvassa paljon todellista harvemmalta . Tässä kuvassa kuusialuskasvosta ja lehtipuuraippoja on useita runkoja neliömetrillä . Järeimmät aliskasvoskuuset osoittautuivat lahoiksi eli ovat täysin turhaa tavaraa tällä palstalla .
Korjuuesimiehen kanssa tilannetta pähkäiltyämme päädyimme suosiolla jättämään muutaman hehtaarin kuviokokonaisuudesta hakkuun ulkopuolelle , kun eivät täytä sopimusehtoja raivauksen osalta. Asiaan palataan ,kun raivaus on toteutettu ja muuta hakkuutoimintaa on käynnissä samoilla nurkilla….siis sitten joskus…
Kuvion historiasta sen verran , että se lienee harvennettu runsas 10 vuotta sitten aikaan , jolloin ennakkoraivauksia ei koettu tarpeellisiksi . Tänä päivänä raivaamattomuus on poikkeus . Lisäksi raivaukset tehdään jo huomattavasti ennen hakkuuta , jotta toimenpiteestä saadaan kaikki hyöty irti .
Se aika , jolloin pusikkoon syöksyi ensin moto ja sen jälkeen raivaussahamies siistimään palstaa kemeraehdot täyttäväksi on onneksi siirtynyt muistojen joukkoon. Enää ei mennä ahteri edellä puuhun .
Varsinkin kännykkäkameran kuva vääristää enemmän kuin ”oikean” kameran kuva. Reunat kääntyy sisäänpäin ja etäisyyksiä on vaikea hahmottaa yms.
Mutta tinkaan vielä, että tukkiakin taitaa lopulta jostain pinosta löytyä kaikesta huolimatta, koska jo 250 l:n männyssä ( ilman suurempia vikoja ) on n. 40 % tukkia jos min. latvalpm on 15 cm.
Jos kuski tekee laatuharvennusta, niin tukkikertymä jää todella vähäiseksi. Osa rungoista (poistettavat) – ovat kuin ”karjun kyrpiä”, eikä niistä mitään tukkia saa, ei edes parruja.
Missäspäin Suomea kyseinen metsä sijaitsee?
”Mikäs siinä kunnon palstalla tehdessä, jos ei muuta osaa.”
Jos tuosta pitää tehdä kelvollista tukkia, niin kyse on harsinnasta – ja pahasta sellaisesta.
Jos tuota on tarve hakata, kai siinä kaikki isot otetaan pois ja vapautetaan alikasvos? Ihan normaali kaksijaksoinen puusto siis.
Ihan normaali kakkosharvennus , kun ennakkoraivaus saadaan tehtyä valmiiksi kuvan kohdiltakin.
…se aluskasvoskuusikko on muuten lahovikaista.. Mikä ihmeen hinku joillakin on jatkaa juurikääpäongelmaa tuleville sukupolvillekin? Kuusentarrit nurin viimeistä myöten ! Koivunräipistä ei myöskään kerry vähäisintäkään lisäarvoa palstalle , jos niitä säästelee. Nurin!
Koivuja ei tosiaan kannata kasvattaa, mutta onko mäntyjä tosiaan harvennettavaksi saakka?
No onhan noita tuolta kohtapuoleen pari tuhatta mottia hakattu 😊. Kertaalleen harvennettu männyn uudistusala kyseessä.
Kuvan perusteella tuossa ei ole tarvetta koko hakkuulle.
Samaa palstaa , kun kuvassa ”Mustikan paluu”