Isolle kuviolle mahtuu kaikenlaista . Kuvassa on näkymä , johon tänä päivänä törmää puhuttaessa ensiharvennuksesta .
Tähän mennessä puuta on karttunut yli odotusten ,yli 80m3/ha . Edessä paluu arkeen . Kertymä tippuu alle puoleen…jos loppu hakattaisiin .
Eipä kuvan metsään juuri motoa kannattaisi ajaa, RS- olisi paljon järkevämpi kone ja moto vasta vuosien jälkeen.
Jokainen voi päätellä , kuinka mäntyjen laatu on parantunut koivujen ansiosta . Ainakin määrä on vähentynyt .
…ja kuten ”Jätkä ” toteaa , raivaussaha riittää ensihätään…
Korjuun nollarajaongelma.Joltain taholta(metsänomistaja,metsäyhtiö,korjuuurakoitsija tai se kuuluisa Joku) on raivausraha – tai halu loppunut – syyllisiä tuskin löytyneet vaikka täällä kaivellaan.metsänhoidonhalun Palautumista odotellessa koneet lavetille ja uutta murrokkoa ja Saarnaa…kohti…
Niinhän siinä käy kun männyt syödään joltain alalta jo pienenä niin aina tulee puuta tilalle. Ja yleensä hieskoivua. Joten suorittavan sepittely jääköön omaan arvoonsa.
Eihän tuonne motolla pitäisi mennä. Toisaalta, jos on ostettu tietyt kuviot ja harvennuksille sovittu tietty yksikköhinta ja sitten hakataan vain ne kuviot jotka tuottavat 80 m3/ha, tai muutoin poimitaan rusinat pullasta, niin eihän se ole oikein sekään.
Ennakkoraivauksen puutteet ratkaisevat tässä tapauksessa . Toisaalta , kun raivaus on tehty , ei ole puuta mitä ottaa . Runkoja 500 /ha .
Tyypillinen hirvituhoalue. Männyt kuolleet toistuvaan syöttöön laajalta alalta, lisäksi jäljellejääneissäkin monessa usean vuoden syönnösjälkiä. Kaikkiin taimiinhan hirvikään ei koske.
Anton kiteytti asian täsmälleen niin kuin se on. Kysymyksessä on 14 hehtaarin kylvömännikkö, josta osan hirvet ovat talvehtiessaan muuttaneet hieskoivikoksi. Näitä löytyy todella paljon vähänkin enemmän männiköitä kasvattaneilta. Hoidon taso on ollut koko alueessa varmasti aivan sama, mutta hirvet ovat saaneet aikaan näin suuren eron lopputuloksessa. Hyvä harhautusyritys Suorittava, mutta se ei valitettavasti vaan mene täällä läpi! Ennakkoraivaus on toki jätetty tässä kohtaa tekemättä, mutta se ei taas liity millään tavalla itse hirvituhoon.
Suorittavalle pätee kyllä se ikivanha neuvo, eli jos mikään selitys ei tunnu enää auttavan, voi kokeilla totuutta!
Tuo jonkin tasoinen koivuviha, jota suorittavalla tuntuu esiintyvän on muutenkin turhaa. Männiköissäkin on usein
kosteampia kohtia, joiden luontainen ja sopiva puulaji on
jokin lehtipuu, yleensä hieskoivu. Niissä ei männyt aina menesty taimikonhoidosta huolimatta. Sen asian huomaa varmasti jokainen ko. metsiä hoitanut.
Lisäksi esim. riistan kannalta muutama pusikoitunut kohta metsikössä kuuluu muutenkin asiaan. Eikä metsälakikaan ole esteenä kasvattaa osaa puustosta koivikkona kangasmaillakaan ,vaikka se ei paras vaihtoehto muuten olisikaan.
Minusta suorittavalla on hyviä kuvia enkä näe hänellä koivuvihaa… Ehkä tässä kuvassa on käynyt niin että ostomiehelle on näytetty leimikon parhaat osat kauppaa tehdessä ja nämä huonommat on sitten jääny näkemättä, näitä tapauksia on ollut aina, raivurilla perkaus ja avot..
Mites tämä kohde on nyt suorittavan vika ? Jokainen näkee kuvasta että kyseessä on ennakkoraivaamaton ja liian aikainen kohde ensiharvennukselle. Ykeensä jos hirvet syövät tuollaisen alueen niin ainakin syödyt männyn tarrit jäävät pystyyn. Nythän niitä ei näy missään. Minusta tuossa on taimikko kuollut jo hyvin aikaisessa vaiheessa ja koivikko tullut luontaisesti tilalle. Jos kaikki tällaiset kohteet laitetaan automaattisesti hirvien viaksi niin ei ole ihme jos mäntylle ei uskalleta uudistaa.
Olen nähnyt paljonkin pahoin hirvien syömiä taimikoita ja aina niissä jonkin verran vihreää on että puut hengissä pysyvät.
Kuvassa on hieman kosteampi paikka , joka on taimettunut huonosti . Ojiakin alueella risteilee ja niiden penkoilla kasvaa hies . 30 aaria on pinta-ala . Ei enempää .
Hehtaarikertymä 14 hehtaarilla pysyy reilusti 80 kuution paremmalla puolella .
Mittailin kartalta turvetuotantoaluetta , jonka kainalossa kuvan palsta sijaitsee . Sain pinta-alaksi 120 hehtaaria . Näiltä vastaavilta alueilta hirvien on pitänyt siirtyä muille talvilaitumille . Itse olen todennut näin tapahtuneen kymmenen turvetuotantoalueen ja niiden lähitienoon kohdalla neljässä eri pitäjässä keskellä Suomea .
Eli oliko tämä alue hirvien talvilaidun, vai eikö ollut?
On ollut . Siitä on tosin tehty turvekentäksi 70- 80 ha ja kuvan alue on osittain kenttien sisällä . Ensiharvennuksen ulkopuolella sijaitsevat kuviotkin ovat muutama vuosi sitten harvennettuja puhtaita männiköitä .
Ps.
Paikalliset metsästäjät valittelivat , että alueella ei voi metsästää . Turvekentillä on yleinen metsästyskielto ja lähiympäristöön pääsy on estetty puomein . Metsästyseura ei saa käyttöönsä avainta puomien lukkoihin . Hirvet hakeutuvat mielellään suota reunustaviin pusikoihin turvaan .
Nyky hirvestäjät, jos ei autolla pääse niin ei voi metsästää…