Keväällä kuusentaimia istuttaessa huomasin vanhan nuolukiven muutaman säästöpuun juurella. Silloin ajattelin että eivätköhän metsästäjät keksi uuden järkevämmän paikan kivelle kuin vasta istutetun turvemaan taimikon mutta niinpä vaan oli vaihdettu uusi kivi vanhalle paikalle.
Kesällä pysähtyi luokseni istutuksia tarkastaessani paikallisen metsästysseuran sihteerinä ja paikallisen MHY:n asiakkuuspäällikkönä toimiva henkilö ja kertoi vievänsä nuolukiven maitteni rajalle noin 50 metrin päähän kuusentaimikosta jonka totesin raivausta tehdessäni tulleen syödyksi latvoista lähes totaalisesti. Kuvia syönneistä laitoinkin kesällä lukijoiden kuviin.
Kerroin hänelle kyllä että en tästä ajatuksesta pitänyt lainkaan ja pyysin korvaamaan jo syödyt taimet. Tästä huolimatta hän sanoi uuden kiven sinne vievänsä ja niin veikin. Hirvien mustalle mullalle tallattu reitti kivelle kulkee raivatun ja nyt istutetun taimikon läpi.
Että näin ”metsänhoitoyhdistykset pitävät metsänomistajan puolta”…
Eilen huomasin taas kahden hirven vaeltavan istutuksien läpi kohti nuolukiveä. Valitettavasti tällä kertaa mukanani ei ollut kuin haulikko ja matka turhan pitkä. Hyvin näytti latu kuitenkin kelpaavan niille sinne mistä olivat tulleetkin.
Luulisi niitä löytyvän 02-kh:n metsiäkin tarpeeksi nuolukivien sijoitteluun. Siellä niitä samoja paikkoja pystyy käyttämään pisimpään. Peltojättöpajukot tms. olisi myös hyviä kohteita, missä niitä on laaja-alaisempia alueita.
Juuri kävelin ensiharvennetussa männikössä jossa hirvet olivat jyrsineet pilkkoja puihin. Puiden rinnankorkeusläpimitta 10-20cm. Runkoja joitain satoja hehtaarilla. Kaikki olisivat olleet kohta tukkeja. Palstan asiantuntijoilta kysyisin olisiko tuho ollut vältettävissä vaikkapa oikeanlaisella taimikonhoidolla?
Vaikea on tuollaiselle hyvää paikkaa löytää. Mustaksi tallattu maa lupaa ainakin kuusikossa melkoista juurikääpäaluetta, eikä koivu tai mäntykään juuristovaurioista tykkää. Joku suojelukohde voisi tosiaan olla sopiva paikka. Saakohan siellä karjan kasvatusta harrastaa?
Kannattaa ruiskuttaa nuolukivi ja tolppa tricolla jos taimikkoon tuodaan.
Joskus oli nuolukivi mä-taimikossa , joka alkoi olla lähellä 2-khl:aa. Pari puuta puskivat siitä vierestä pilalle , ei muuta vahinkoa. Talvilaidun alueilla tuhot olisi varmaan isommat.
Heittäkää se nuolikivi hevon kuuseen jos eivät puhetta usko. Samoin kaatakaa tappi. Eihän se niin voi olla että rajalla olevan nuolukiven vuoksi rajan toisella puolella oleva taimikko syödään.
Oikea neuvo Mm!
Nuolukivet sijoitetaan riistan käyttämille poluille. Kivipaikan hävittämisellä ei välttämättä saavuteta odotettua hyötyä . Kivi kuitekin sijoitetaan lähistölle paikkaan , joka jää naapurin silmien ulottumattomiin.
Nuolukivi vähentää hirvien tarvetta jyrsiä hivenravinteita elävien puiden rungoista.
Ei sovi unohtaa sitäkään , että koirat löytävät kohteensa metsästystilanteissa kivien tuntumasta ja mahdollinen vahinkoa aiheuttanut otus päätyy pataan . Meillä koiramies kertoo vievänsä koiransa sen ja sen kiven tuntumaan , kun pyynti alkaa. Viimeksi lauantaina tuloksena kahdesta eri kiveltä alkunsa saaneesta tilanteesta orteen hilattiin kolme vasaa ja yksi naaras.
Nuolinkivet lisäävät hirvien viihtyvyyttä alueella. Niitä ei kannata omille mailleen sallia.
Voihan sen kiven sijoittaa niin ettei lähialueella ole taimikoita. Kyllä ne hirvet suolan löytää ja osaavat kävellä aika pitkällekkin suolan perässä. Se on totta että me koiramiehet aina käytetään nuolukiviä hirvien etsimiseen metsällä tai treenatessa. Mutta eihän se sitä tarkoita että kiven voi laittaa mihin tahansa
Sitolkan linjoilla. On turha haalia karjaa omien taimikoiden läheisyyteen. Kyllä tosiaan, hirvi kulkee pitkiäkin matkoja, mutta jos taimikon läpi mennään nuolukivelle mennen tullen on salaattipöydän tarjoaminen jo hiukan liian hööveliä. Nythän taas tämä rumpa alkoi kun jahtikin viimein alkoi. Hirvet liikkuu paljon enemmän ja tuhoa tulee aina kulkureiteille. Ilman houkutekiviäkin.
Pahempi vaikutus vahinkoihin on hoitamaton taimikko naapurin puolella. Vetää hirviä puoleensa ,kun kärpäspaperi kärpäsiä. Se on lisäksi ,juuri se ykköskohde ,josta hirvihaukku alkaa.
Pahempi tai ei mutta ei se puolusta toisten tuomia hirviä taimikon reunalle. On vain sulaa pöhköyttä niin tehdä.
Noin kymmenen vuotta sitten ostin metsätilan josta löysin uuden nuolukiven. Kaadoin ”tapin” ja heitin kiven menemään. Uutta ei ilmestynyt. Myös hirvet siirtyivät pääsääntöisesti muualle.
Nyt hirviä on jokapaikka täynnä ilman kiviäkin. Määrä on räjähtänyt käsiin ja metsäsätäjät miettii viitsiikö kaikkia lupia käyttää.
Nuolukivi keskustelut taitaa olla yleisiä kaikilla hirviporukoilla. Meidänkin maiden vuokraajat on onniksi kyselleet, että olisiko sopivaa paikkaa maanomistajan mielestä. Lähempänä ja tilojen vieressä asujat on lähes kaikki jääneet miettimään mitä siitä seuraa !
Jokunen kauempana-asuva kaupunkilainen ja harvakseltaan tilallaan käyvä maanomistaja on nuolukivien tuonnin hyväksyneet kun hirvipäällikkö on hirvenlihan lisäksi lähettänyt pullon sopivaa viiniä palanpainikkeeksi.
Varjopuolena fiksulle ja huomaivaisuudelle toiminnalle nuolukivet löytäneet paikkansa läheltä sitä unohtunutta ja hoitamatonta taimikkoa !!!