Jatkuvan kasvatuksen lisääminen, metsätalouden tuet remonttiin, hakkuutason maltillistaminen. Muun muassa näitä keinoja Suomen Luontopaneeli esittää metsäpuolelle luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnonkokonaistilan parantamiseksi.
Luontopaneeli julkaisi tänään torstaina suositukset seuraavan hallituskauden päättäjille. Työkalupakki kohdistuu koko yhteiskuntaan ja kaikkiin toimialoihin. Etenkin metsien osalta keinot ovat pitkälti edellisistä Luontopaneelin mietinnöistä tuttuja.
Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho esitteli suosituksia medialle ennakkoon keskiviikkona pidetyssä webinaarissa. Esimerkiksi maakuntakohtaiset hakkuumäärät ja omistajakohtaiset hakkuuoikeudet nostettiin jälleen esille.
”Tällä hetkellä meillä on useita maakuntia, joissa metsiä käsitellään jopa puuntuotannollisesti kestämättömästi eli syödään puupääomaa enemmän kuin mitä se kasvaa”, Kotiaho muistuttaa.
Luontopaneeli ehdottaa, että maakuntakohtainen kestävä hakkuutaso selvitettäisiin. Tämän jälkeen pohdittaisiin, miten hakkuuoikeudet jaetaan oikeudenmukaisesti metsänomistajille.
Ajatus on, että jokaiselle maanomistajalle osoitettaisiin vuosittain hakkuuoikeuksia.
”Itse näkisin, että ne myönnetään viranomaisten toimesta joka vuosi. Hakkuuoikeudella voi joko hakata metsää, sen voi säästää tulevaa käyttöä varten tai myydä toiselle henkilölle, joka tarvitsee lisää hakkuuoikeuksia”, Kotiaho jatkaa.
Minimiläpimitat takaisin metsälakiin
Metsätalouden tukiin Luontopaneeli kaipaa painotusta metsäluonnon monimuotosuutta tukeviin toimiin. Nykyisten metka-tukien katsottiin edelleen ohjaavan tasaikäiseen ja yksilajiseen metsänkasvatukseen, joka heikentää monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden kehittymistä.
Myös metsälain uudistamista pidettiin tarpeellisena.
”Metsälaissa on paljon asioita, joita pitäisi muuttaa. Tarvitsemme pidemmät kiertoajat – se voidaan saavuttaa esimerkiksi säätämällä minimiläpimitat kaadettavalle puustolle. Ne poistettiin laista reilu kymmenen vuotta sitten.”
Metsälakiin toivottiin myös muun muassa turvemaametsien ja luonnonsuojelualueeseen rajoittuvien metsien avohakkuukieltoa sekä minimileveyksiä pienvesien suojavyöhykkeille.
Luontopaneeli suosittaa lisäksi vesilain uudistamista.
”Tarvitsemme esimerkiksi metsäojituksen luvanvaraisuuden, koska kaikista puheista huolimatta meillä edelleen ojitetaan liian paljon metsissä. Suometsissä siirtyminen jatkuvapeitteiseen metsänkäsittelyyn, lisäksi tarvitaan riittävät suojakaistat ja vyöhykkeet. Nämä voidaan laittaa vesilaissa kuntoon.”
Osamaksu Metso-suojeluun
Yksityismetsien suojelu on monesti tyssännyt Metso-suojeluohjelmaan budjetoitujen rahojen loppumiseen. Luontopaneeli esittää Metso-ohjelman toteuttamiseen rahoitustavaksi osamaksumallia. Se mahdollistaisi suojelupinta-alan kasvattamisen nykyistä nopeammassa aikataulussa ja parantaisi mahdollisuuksia kohdentaa suojelua monimuotoisuusarvoiltaan laadukkaisiin kohteisiin. Samalla se auttaisi jakamaan valtion taloudelliset kustannukset pidemmälle aikavälille.
”Osamaksumalli olisi vapaaehtoinen, jolloin maanomistaja voisi päättää haluaako hän osamaksumallin vai könttäkorvauksen”, Kotiaho kertoo.
Osamaksu sidottaisiin puunhintaan, kuluttajahintaindeksiin tai korkoon, jolla summaa kasvatettaisiin tulevaisuuteen.
”Olemme tehneet asiasta ympäristötalousanalyysin, jossa todetaan, että pidemmällä aikavälillä luonnon kannalta osamaksumalli on hyvä asia. Saadaan välittömästi suurempi pinta-ala samalla summalla suojeluun. Silloin pystymme turvaamaan sellaisia luonnonarvoja, jotka saattaisivat muuten seuraavan kymmenen vuoden aikana päätyä hakkuisiin.”
Luontopaneelin ehdotukset metsälain remonttiin
1. Pidemmät kiertoajat ja minimiläpimitta kaadettavalle puustolle
2. Minimipohjapinta-ala harvennuksissa jätettävälle puustolle
3. Velvoite sekapuustoisuuden ylläpitoon
4. Vähimmäismäärä hakkuissa säästettäville eläville säästöpuille ja lahopuille
5. Maksimi hakkuuaukon koolle siten, että tietyn ajan sisällä vierekkäiset hakkuut eivät muodosta määrättyä pinta-alaa suurempaa aukkoa
6. Suojelualueisiin rajautuvien metsien avohakkuukielto
7. Turvemaametsien avohakkuukielto
8. Minimileveys pienvesien suojavyöhykkeille sekä nykyistä tehokkaammat metsänuudistamisen vesiensuojelutoimet.
9. Ojitusten luvanvaraisuus
10. Erityisen tärkeitä elinympäristöjä koskevan pienialaisuusvaatimuksen poistaminen
11. Kompensaatiovelvoite, jos erityisen tärkeää elinympäristöä on heikennetty tai metsälain velvoitteita ei ole noudatettu.
Lue myös
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Valtion tuki Luontopaneelille 355 000 e on lakkautettava.
Tuki voidaan palauttaa heti, kun Luontopaneeli kertoo kansalle, että metsätalouden osuus kaikesta Suomen vesiä tummentavasta TOC-kuormasta l. kokonais orgaanisesta hiililestä on vain 4%. Muualta Suomen luonnonsta esim. koivun lehdistä, havupuiden neulasista, mustikan lehdistä ja rantaniityiltä ym. luonnon biomassasta tulee 96%. Katso MaaVesi Raportri 2020 sivu 36.
Kun metsätalouden kuorma sisältää ojitukset, hakkuutähteet ja ojituksilla kasvavat metsät, niin ojitusten osuus on jotain 1%. Tämänkö 1% vuoksi ojitusten pitäisi olla luvanvaraisia?
Luntontopaneeli on koko olemassaolonsa aikana kertonut vain satuja Suomen luonnosta.
Seppo Vuokko:
”Luontopaneelin luontokatoraportti on roskaa. Suomen luontopaneelin julkaisut ja julkilausumat osoittavat, ettei se tiedä metsien ekologiasta juuri mitään, kasvitieteilijä ja luontokirjailija Seppo Vuokko kirjoittaa.”
Hupaisa tämä ajatus, että millään alueella koskaan ei saisi hakata kasvua enemmän yhtenäkään vuonna. Toisinsanoen tulevaisuudessa puumäärän metsissä pitäisi olla ääretön.
Tuosta Panun kommentista (”ääretön”) tuli mieleeni yksi antiikin ajan arvoituksista: loppuuko koskaan, jos otetaan aina vain puolet?
Mutta joo – järjetön ajatus. Metsävaroista tulee samanlaista ”valtion omaisuutta” kuin hirvet, joissa epämääräisesti toimiva hallintokoneisto jakaa ”oikeuksia”. Voiko hullumpaa keksiä – ei tietenkään odottamatonta taholta, joka haluaa valtaa asioihin, joissa pitäisi olla vain neuvonantajan roolissa. Eiköhän tuossa tule suoraan perustuslaki vastaan, mutta eihän se näitä maailmanpelastajia hidasta.
Vaikuttaa siltä, että Suomessa byrokratian lisääminen nähdään aina ensisijaisena ratkaisuna luonnonsuojelun parantamiseen. Metsänomistajat saavat olla jatkuvasti varpaillaan, kun ei tiedä, mitä uusia rajoituksia lainsäätäjät keksivät metsänomistajien autonomian kaventamiseksi. Valtio voisi aloittaa vaikka säästämällä Luontopaneelista sekä lisäämällä valtion metsien suojelua ja parantamalla kannustimia vapaaehtoiseen metsänsuojeluun.
Biomassan määrä on tuplaantunut 1970-jälkeen istutus kehityksen jäljiltä. Suomen metsät NASA satelliitin mukaan sitoo reppaasti hiiltä mutta LUKE arvioi että ei sido. Ruotsalaiset uskoo metsiensä hiilen sitovuuteen ja ihmettelee meidän touhuja ja heikkoa laskupäätä.
Jos halutaan että asioita viedään eteenpäin hyvässä yhteistyössä ja että vastakkainasettelu vähenee, tällaisia listoja ei pitäisi esittää.
Kurki, se raportti on nimeltään MetsäVesi 2020.
Miksi nämä kommunistit saavat valtion tukia? Miten kukaan voi maksaa esimerkiksi perintöveroja jos hakkuita rajoittaa äärivasemmiston paneelit?
Mikä tausta Kotiaholla on?
Kurki puhuu oikeaa kieltä.
Voihan sitä kaikenlaista ehdottaa. Jos jotain haluaa oikeasti muuttaa, niin sopivilla kannustimilla saa paremmin halutun aikaan kuin rajoituksilla ja byrokratialla.
Kyllä Kotiahon klaani osoittaa taas kerran härskiä sosialisoinnin kahletta metsäomaisuuden hoitajille. Mikään ei riitä sertien, pökkelöiden ja suojavyöhykkeiden tuputuksessa.
Kotiahon määritelmän mukaisesti joka ikinen hakkuu on puuntuotannollisesti kestämätön, koska kuviolta hakataan puuta enemmän, kuin siinä kasvaa. Tai miten se kasvaminen nyt sitten määritelläänkin. Mutta noinhan se on tehtävä, koska koko maan tasolla puuta kasvaa enemmän, kuin sitä hakataan, niin pakkohan se on viedä seuranta maakuntatasolle. Vielä olisi varaa tiristää kuntatasolle, tilatasolle, tai jopa kuviotasolle.
Tämän ”hakkuuoikeuksien” jakamisehdotus perustuu ajatukselle ”meidän metsistä”.Luontopaneeli tietää että tuommoiset eivät mene läpi seuraavaan hallitusohjelmaan mutta tarkoitus onkin saada ihmiset märehtimään ja tottumaan ajatukseen metsien muuttumisesta kansalaisten yhteiseksi omaisuudeksi.Omaisuuden suoja on vielä olemassa mutta asioita pyritään muuttamaan.Yksi käytännön esimerkki on ex-ympäristöministeri Mykkäsen ja kolmen iloisen rosvon keskenään sopima suojavyöhyke jossa siis toimiva ministeri sumpli harmaata (lainsäädännön ulkopuolella) suojelua metsänomistajia kuulematta…
Tehokas metsänhoito sitoo eniten hiiltä, eli jarruttaa ilmaston muutosta.
Luontokadon pahin aiheuttaja on hormonihäirintämolekyylien leviäminen luontoon. Tästä ei edes puhuta eikä sen rajoittamiseksi tehdä mitään, vaikka vaikutuksissa on myös ihmisten hormoni-, lisääntymis- ja sukupuoliterveys sekä vauvakato.