Ajat muuttuu, niin myös suhtautuminen ennakkoraivauksiin. Vasemmalla 10 vuotta sitten tehty viimeinen kasvatushakkuu. Oikealla tuore tapaus.
Raivaussaha saa tuolla tukkoisemmalla puolella pyörähtää useammankin kierroksen ennen seuraavaa hakkuutapahtumaa. Sahattava on paksua ja sitä on paljon.
Näinhän se menee, karumpienkin männiköiden alle nousee lähinnä kuusia ja toki jonkinlaista lehtipuuvesaa. Uutta hyvin kasvavaa metsää ei noista kuusista tuolle pohjalle saa. Raivaus on edssä enemmin tai myöhemmin ja parempaan tulokseen pääsee kun tekee sen enemmin. Totaaliraivaukseen turkin on tarvetta, tuossa voi varsin hyvin jättää suojaa riistalle ja muille metsän eläjille.
Kuvasta ei käy ilmi maaperä vasemmalla kuviolla. Mutta jos on rehevämpää kuin oikean puolen vt- kangas, niin näkemäraivauksella pääsee parempaan tuottoon kuin kuusikon alasraivauksella. Kuusethan on jo melko kookkaita.
Niinhän se on, että joku näkee vesilasin puoliksi tyhjänä ja toinen puoliksi täynnä. Tuossakin joku näkee kalliin työvaiheen ja toinen potentiaalisen tulolähteen.
En heti keksi, että millainen maaperä tuossa pitäisi olla, että laittaisin kuuset tonttiin ja lähtisin alusta perustamaan taimikkoa. Jos maaperä vasemmalla on rehevää, ei ole järkeä korvata kuusta kuusella. Jos maaperä on karumpaa, ei istutukselle ainakaan saa positiivista NNA-tulosta. Tuolla alikasvoksella on myös melkoinen etumatka kylvömännikköön, joten veikkaan, että alikasvoksella NNA on siinäkin tapauksessa parempi.
Ymmärrän sen tuskan mitä tiheä alikasvos aiheuttaa motokuljettajalle. Olen monta kertaa asiasta jutellut ostomiehen kanssa, että tarvitaanko ennakkoraivaus. Eipä ole usein tarvinnut muuta kuin ensiharvennuksiin. Sen jälkeen asia onkin ostajan ja hakkuuyhtiön välinen asia. Toivoisin vaan, että motokuskitkin ajattelisivat metsänomistajan lompakkoa vaikka alikasvosviidakossa joutuvatkin kiroilemaan.
Kuskien kiroilu johtuu kyllä myös yrittäjien tuskailusta, tuotos on ihan eri planeetalta raivaulla kuviolla.
Mutta, tuollaisen kuusiviidakko+männikön harvennushakattiin taannoin siinä vaiheessa, kun kuuset olivat kuitukokoisia. Kuuset raakasti pois ja mäntyjen kasvu parani selkeästi. Pitkään arvoin, että tehdäänkö kuusikoksi männyt poistamalla. Kun sitten kuusia hakattiin, paljastui karu totuus. Vikaisuutta niin paljon, että ei olisi hääviä tukkikuusikkoa tullut koskaan. Mutta, kuuset olivat kilpailuttaneet mäntyjen laatua, tyvet vähäoksaisia.
Nyt sen sijaan sopivassa väljyydessä männyt kasvaneet hyvin, tänä talvenä poimin yläharvennuksena tiheimmistä kohdista runkoja pois. Tuollainen alikasvoskuusikko vie muuten yllättävästi kasvuvoimaa valtapuustolta havupuiden maalajeilla.
Alikasvoksesta aiheutunut haitta ja tuotoksen aleneminen on motoyrittäjän ja puunostajan välinen sopimusasia. Jos minä metsänomistajana en saa parempaa hintaa ennakkoraivatulle leimikolle, en minä lähde omaa tuotostani pienentämään.
Vaikka aliskasvos heikentäisi valtapuuston kasvua?
NNA-laskennan kautta lähtisin eri vaihtoehtoja arvioimaan. Kyse on kokonaisuudesta eikä vain yhdestä ensimmäisestä toimenpiteestä. Ennakkoraivatun metsän päätehakkuun jälkeen varmasti lämmittää, mutta entä kun pitääkin kaivaa rahaa siihen uuden metsän perustamiseen kaikkine alkuvaiheen riskeineen?
Valitettavasti yhden valokuvan perusteella on vaikea lähteä laskemaan näitä vaihtoehtoja, mutta kuten sanoin, valokuvan perusteella on vaikea keksiä sellaista skenaariota missä lähtisin ensimmäisenä raivaamaan alikasvosta.
Mistä Näätä päättelit, että ehdottaisin tuohon kuusen istutusta tai istutusta ylipäätään? Perinpohjin tutkittua tietoa ei taida juurimetsän vaikutuksesta valtapuuston kasvuun olla, mutta tuollainen kuusialikasvos varmasti hidastaa maaperän lämpenemistä keväällä. Routa puree syvemmälle ja toisaalta kevätsateet jäävät kuusenoksille. Lämpö nopeuttaa ravinteiden mineralisaatiota. Kukin tapaus on omanlaisensa, paljon riippuu maalajista ja mikroilmastosta. Tuolla kuviolla keskittyisin toistaiseksi enempi männikön NNA:han
Turkkina kasvava kuusikko varmasti heikentää merkittävästi. Mutta heikentääkö sopivaksi harvennettu alikasvos, vaikka nyt lonkalta heitettynä 600 runkoa, jota voi päätehakkuun jälkeen kasvattaa seuraavaan harvennukseen eli päätehakkuuseen saakka?
Pete, vastaukseni oli nimimerkille ”kuusessa ollaan”.
Sama juttu ja täysin samaa mieltä Näädän kanssa. Ilman muuta alikasvoksen säilyttäminen vaihtoehtona pitäisi tutkia sen sijaan, että keskitytään vain osaan kuvion puustosta.
Oma johtopäätökseni on päinvastainen kuin Näädällä. Valokuvan ja oman kokemukseni perusteella sanoisin, että alikasvos kannattaa pääosin raivata pois, MUTTA paikan päällä johtopäätökseni SAATTAA muuttua. Näitä on nähty aika paljon joten KUVAN perusteella tilanne näyttää selvältä, kuuset nurin.
Näätä: Jos vaihtoehtona on jättää tuo kuusialikasvos kasvamaan ja vaurioitumaan valtapuuston mäntyjen korjuussa, tuottaen sen jälkeen pienemmällä tukkiprosentilla runkopuuta, kuin vaihtoehto2…joka on se, että tuo kuusikko kaadetaan, männyt kasvavat nopeammin uudistuskokoon ja siemenpuuhakkuun jälkeen alue äestetään ja annetaa uudistua luontaisesti maalajille sopivalle männylle. Siemenpuiden määräksi minimi, jolloin niiden korjuu voidaan jättää vaikka ensiharvennuksen yhteyteen.
Minulla on tapana vaatia, ja se on metsäyhtiöidenkin ohjeistus, että motokuski on yhteydessä metsänomistajaan tai sen edustajaan ennen hakkuiden aloittamista. Siinä yhteydessä olen usein ilmaissut toiveeni säästää mahdollisimman paljon alikasvosta. Yllättävän usein toive on otettu huomioon. Tämähän vaatii motokuskilta hieman pohdintaa minne puut kaadetaan, jotta ne voidaan karsia ilman, että alikasvosten päällä makaa läjä havuja. Sinä varmasti tiedät paremmin kuin minä, mitä asioita on otettava huomioon jos alikasvosta halutaan säästää. Ymmärrän kuitenkin hyvin sen, että motoa ja ajokonetta ei saa metsään ilman vaurioita alikasvokselle.
Pääsääntöisesti olen ollut erittäin tyytyväinen kohdalleni osuneisiin motokuskeihin ja olen ostomiehille aika suoraankin vinkannut, että nämä voi päästää metsiini jatkossakin. Mutta jos kohdalle osuu sellainen tumpelo, joka onnistuu kuvankaltaisessa tilanteessa tuhoamaan jokaisen kuusen alikasvoksen niin turhaan odottaa ruskeaa pulloa tai pääsyä uudestaan omiin metsiini.
Kasvatusvaihtoehtojen vertailuissa oletetaan yleensä alikasvoksesta tuhoutuvan n. 20 % ylispuuhakkuissa. Se lienee usein todellisuutta.
Jos maapohja sopii hyvin vain männylle , niin kuuset saattaa olla parempi kaataa heti ja tehdä lopulta se sp-hakkuu päätehakkuuna. Aika hintava tosin olisi ennakkoraivauskin vieraalla teetettynä noin isossa puustossa.
Kuusten kasvustakin voi jo päätellä paljon niiden jatkokasvatuksen kannattavuudesta, mutta se ei näy yhdestä kuvasta kunnolla. Mutta kuusten pituus taitaa olla n. 5-6 m. Siitä vaan NNA:ja laskemaan, jos Metlan (vai onko se nyk .Luken) laskuohjelma kellä on käytössä.
Juu, kuskin ammattitaito ja pelisilmä on tärkeä, kuten myös metsänomistajan tapa ENNAKKOON kertoa hakkuutoiveista. Sen verran vaan on tullut hakkuukoneella korjattua puuta, että pitkiä puita kaataessa alkaa tila loppumaan ja aliskasvoksen vauriot lisääntymään suhteettoman paljon.
Se ongelman olen tunnistanut, että olen monesti puunostajalle ilmoittanut vaatimukseni/toiveeni hakkuusta. Kun sitten motokuski on yhteydessä niin varmistan onko toiveeni mennyt hänelle tietoon. Aika usein kuulee, että näin ei ole tapahtunut. Motokuskille voi tulla tällöin yllätyksenä se, että hän ei pääsekään hakkaamaan ennakkoraivattuun leimikkoon tai että hänen pitää yrittää säästää alikasvosta. Onpa joskus unohtunut ostomiehen kertoa luontokohteista, joita on sitten itse pitänyt ohjeistaa puhelimitse suoraan motokuskille…
Tuo Puukin ilmoittama 20 % osuus alikasvoksen tuhoutumisesta ylispuuhakkuussa on täysin hyväksyttävissä.
Kuusessa ollaan vaihtoehtojen 1 ja 2 merkitys riippuu täysin sitä, millaisista määristä puhutaan eli kuinka paljon nopeammin männyt kasvaa jne. Se, että männyt kasvaa nopeammin ei vielä riitä alkuunsakaan perusteeksi kuusten raivaamiselle. 0,1 m3/vuosi jne.
Kuvassa näkyvillä kuusilla ei ole mitään tekimistä metsätalouden kanssa.
Gla; vaikka sitten mäntyjen kasvu olisikin tukkiosaa ja kuusten osalta suurelta osin kasvu olisi vielä kakkosharvennuskoossa kuitupuuta, etenkin jos kuuset vaurioituvat mäntyjen seassa (latvanvaihdot oksien hakkautumisista) tai sitten ylispuuston korjuun aiheuttamien lahovaurioiden vuoksi?
Kuten avauksessa totesin , ajat muuttuu ja kehitys kulkee eteenpäin . Ennakkoraivaus (jos taimikonhoidot laiminlyöty)on ehdoton edellytys harvennuksen onnistumiselle . Poistettavien puiden valinta onnistuu lähes ongelmitta ja ajourat osuvat oikeisiin kohtiin kerralla , kun työmaa on selkeä .
Kuvan palstan omistaja on omaksunut käytännön tehdä raivaukset muutama vuosi ennen hakkuuta , jos tarvetta ilmenee. Siitäkin on opittu ,että päätehakkuualoille ei aluskasvosta jätetä vahingossakaan . Muutama vuosi sitten kävivät vartavasten kaatamassa männyntamikosta moottorisahalla hakkuussa unohtuneet aliskasvoskuuset useamman hehtaarin alalta .
Kuten ”visakallokin” edellä totesi , taustalla häämöttävällä kuusialuskasvoksella ei ole mitään tekemistä metsätalouden kanssa , ellei siksi lueta ylimääräisiä ponnistuksia metsän saattamiseksi päätehakkuukuntoon raivaamalla alue . Kaikki päätehakkuualueet nimittäin totaaliraivataan tarvittaessa esimerkissä esiintyvän tahon hallinnoimilla alueilla .
Vastu ennakkoraivauksen toteuttamisesta on ensisijaisesti maanomistajalla . Vain hän kykenee tekemään sen ajoissa . Useimpien koneyritysten ja metsäyhtiöiden välinen työsopimus edellyttää , että hakkuupalstalla ei saa olla ennakkoraivaustarvetta . Jos on , työt aloitetaan vasta , kun raivaukset on tehty. Tästä on esimerkkinä muutama kuva eteenpäin oleva koivikon (männikön) harvennus. Kollega siirtyi muualle , kun aluskasvosta oli liikaa . Työ saatettiin päätökseen raivauksen jälkeen . Aikaa tosin ehti kulua ensimmäisestä yrityksestä kuusi vuotta .
Vielä kertaalleen, jos metsänomistaja ja puunostaja ovat tehneet puukaupan, missä ei edellytä ennakkoraivausta on sen jälkeen asia puunostajan ja koneyrittäjän välinen asia. Pystykaupoissa on tietty aika hakata puut eikä se ole kuutta vuotta.
Heittonne siitä, että kuvassa esiintyvillä alikasvoksilla ei ole mitään tekemistä metsätalouden kanssa, en jaksa edes alkaa keskustelemaan. On se hienoa, että jotkut osaavat valokuvan perusteella ottaa kantaa kannattavuuteen.
Vaikka metsä olisi kuinka kannattava, mutta jos sieltä ei löydy aikojenkaan päästä kunnollista myytävää, niin rahat loppuu.
Jos/kun yhtiön ja korjuuyrittäjän välillä on sopimus , jossa todetaan , että leimikolla ei saa olla hakkuuta haittaavaa aluskasvosta , ei kyseisen yrittäjän tarvitse aloittaa hakkuuta . Pitäisi olla ihan selvää pässinlihaa. Toki firma voi hankkia jonkun heinähatun homman toteuttamaan , mutta sopimusyrittäjä passaa varmasti sen kierroksen . Kelirikkoaikaan jotkut saattavat tehdä vähän peitteisempiäkin palstoja , jos ei muutakaan ole tarjolla. Hyvä ei mene pilalle ja aluskasvosta voi tunkea surutta syntyviin raiteisiin.
Toki rahat loppuu, jos myytäväkin loppuu. Näädän tavoin tuon kuvan perusteella en minäkään osaa sanoa, että alikasvoksen säilyttämisen myötä kunnollinen myytävä loppuisi.
Näätä on oikeassa myös ennakkoraivauksen suhteen. Jos urakoitsijan sopimus edellyttää raivattuja kohteita, silloin ostaja teettää raivauksen metsurilla, jota suorittava nimittää heinähatuksi. Toki oma juttunsa on se, kannattaako myyjän jättää raivaus ostajan huoleksi varsinkaan kuvan kaltaisessa kohteessa. Itse en jättäisi.
Suorittava tarkoitti heinähatulla varmaankin näitä osa-aikayrittäjiä, jotka tekevät maatilanpidon ohessa talvisin hakkuita, eikä välttämättä aina kovin kannattavalla pohjalla. Yhden tämmöisen harrastelua katselin, niin kauan kunnes kaveri totesi lopettavansa turhautuneena homman, työn ilon lisäksi jäi remonttihommat ”nautinnoksi”. Olisi saanut tehdä vaikka kuinka raivaamattomia ensiharvennuksia koneyrittäjän alihankkijana. 15€ kuutiohinnalla sai juuri ja juuri kulut peittoon.
Hakkuuta haittaavan aliskasvoksen poisto ei tarkoita, että pitäisi kaikki alikasvos poistaa. Esim. muutama sata ylimääräistä puuta/ha ei hakkuuta vaikeuta ollenkaan.
Jos alikasvosta on muutama tuhat kpl/ha ,niin se hidastaa hakkuuta keskimäärin n.5 – 10 %. Tiheämpi ja kookkaampi lisäpuusto enemmän.
Onhan niitä osaavia motomiehiä, jotka pystyy poimimaan puut vähillä puustovaurioilla melko tiheistäkin kohteista.
Aika vastuutonta mennä kelirikko aikaan sellaiseen kohteeseen jossa raiteita syntyy.
”Kelirikkoaikaan jotkut saattavat tehdä vähän peitteisempiäkin palstoja , jos ei muutakaan ole tarjolla. Hyvä ei mene pilalle ja aluskasvosta voi tunkea surutta syntyviin raiteisiin.”
Suorittavan kirjoituksista paljastuu aina asenne metsäomistajia kohtaan
Ei suorittavan, vaan korjuuta johtavan tahon määräykset määrittää korjuun ajankohdan…
Ehkä tämä menee osaltani jankkaukseksi, mutta jos myyjä ja ostaja ovat sopineet, että ennakkoraivausta ei tarvita ja alikasvos säästetään, niin metsään ei lähetetä tällöin heinähattuja eikä vilttitossuja tekemään raivausta puunostajan eikä hakkuuyrittäjän toimesta ilman, että asia hyväksytetään metsänomistajalla. Tämä siksi, että jos metsänomistaja on laskenut kannattavuuden alikasvoksen hyödyntämisen kautta, niin sitä ei poisteta ilman hänen lupaansa.
Jos ostajan ja hakkuukoneyrittäjän välisessä sopimuksessa vaaditaan ennakkoraivaus, on heidän neuvoteltava hinnan tarkastamisesta. Aika vähän näitä ehtoja kuitenkin ilmeisesti on, tai ainakaan puunostajat eivät kovin hanakasti ole vaatineet ennakkoraivausta muuta kuin ensiharvennuksen osalta. Jos asiasta jatkuvasti väännettäisiin puunostajan ja hakkuukoneyrittäjän välillä, olisi asia varmaan kantautunut ostomiestenkin korviin.
Täällä päin alikasvoksen säilyttäminen olisi järkevin vaihtoehto, koska mäntytaimikkoa ei voi perustaa. Ei kai ole järkevää tehdä kuten kuvassa ”miksi kuusta istutetaan liian karulle…”, koska taimikko on jo valmiina.
En ota paikanpäällä käymättä taaskaan kantaa onko kuusilla edellytyksi kunnon metsäksi. Mutta ajantasalla oleva puunostaja kyllä ottaa puunhinnassa huomioon jos kuviolle pitää haittaava aluskasvos jättää.
Kuvassa näkyvät kuuset voivat olla jopa vanhenpia kuin nuo männyt. Järjettömintä mitä voisi tehdä, on vähentää mäntyjä noiden kuusien tieltä. Mistähän näitä aliskasvos-kuusi-uskovaisia tänne oikein sikiää!
Suorittavan kirjoituksista paljastuu aina asenne metsäomistajia kohtaan
Suorittava ei päätä milloin mihinkäkin leimikkoon mennään. Sen päättää puiden ostaja ja myyjä. Suorittava tekee työtänsä leimikossa, jonka hänen palkannut yhtiö osoittaa.
Minä en todellakaan päätä leimikoiden toteutusaikataulusta , mutta kutsun viipymättä kuljetusauton (kuljettajana toimitusjohtaja tai varatoimitusjohtaja) siirtämään koneen seuraavalle työmaalle , jos työmaa ei ole toteutettavissa keliolosuhteiden tai puutteellisen valmistelun(= ennakkoraivaus) takia . Töitä jatketaan , kun asiat ovat kunnossa .
Kasvatus mallit on määritelty ja tutkittu jo kauan sitten, minkä puulaji missäkin tuottaa hyvän taloudellisen tuloksen. Kuvan VT kangas ei kyllä ole sitä rahallista tuottoa tuomassa kuusien osalta.
Itse tutustuin aivan käytännössä VT:n aliskasvuisiin kuusiin kun hankin aitatarpeita pystyaitaa aitaa varten. Aidan seipäiksi niissä nähtävästi onkin, koska puu on kovaa ( luuta ), poikkeuksetta tumma sydän, osa jo lahoja ja ikää ainakin valtapuuston verran n. 55 vuotta.
Tämäkin kuvio raivattiin kuusista puhtaaksi, mutta mikä parasta, ainakin männikön paksuuskasvu sai siitä huomattavaa lisää kasvu vauhtia.
Männyn kasvu piristyy , kun maata varjostava ja viilentävä aluskasvos poistetaan . Myös marjat palautuvat maisemiin , kun valon määrä lisääntyy . Kuvan vanhemman ja peitteisemmän metsän alueella ei paljoa marjavarpuja näkynyt. Etualan valoisampaan maastoon on kertynyt marjoja poimittavaksi asti ,vaikka raivaus on tehty vasta pari vuotta sitten .
Mitä minun telkkaristani näkee, kuusten kasvu vaikuttaa kohtuulliselta eli tuskin ovat mäntyjä vanhempia. Eikä mäntyjä ole tarkoitus kuusten tieltä poistaa. Mäntyjä kasvatetaan ihan normaalisti ja väleihin jää kuusta. Mäntyjen päätehakkuun jälkeen saa kuuset kasvaa minkä kasvaa ja sitten niille päätehakkuu. Näin minä ainakin kannattavuuslaskelmat tekisin. Onko muuten yksikään, joka ei kuusten kasvatusta pidä järkevänä, laskenut asiaa? Jos on, millä korolla laskitte ja millaisia tuloksia saitte?
Kun kuusten määrä pudotetaan sopivaksi, ei varjoa tai maaperää kylmentävää vaikutus on huomattavasti pienempi kuin kuvan tilanteessa.
Viimeiset vuodet vastavilla kuvioilla on aluskasvos kaadettu totaalisesti nurin . Kannoista käy ilmi , että lahoaminen monen rungon kohdalla on jo tosiasia . Ikää kuvan aluskasvoksella on lustoista päätellen 40-50 vuotta . Runkomuotokin on ”eläväinen”, joten mitä pikemmin nurin sitä parempi .