Pellon metsittyminen 30 vuodessa

Kuvissa pelto, joka on jäänyt pois viljelystä yli 30 vuotta sitten, kun pientila siirtyi kesämökkikäyttöön. Pellolle ei ole sinä aikana tehty yhtään mitään.

Kuusta ja koivua on ympärillä, joten siemenistä ei ole pulaa. Kuvatessa pujahti pellolle valkohäntä, joka näkyy yhdessä kuvassa metsän reunassa.

Kommentit (30)

  1. Onko tuo nokkosta? Sinne ei tule mitään taimia. Erityisen rehevää peltomaata. Mikä lie pellonteko ja viljelyhistoria.

  2. Hyvä riistapelto tuohon tulisi.

  3. Myrkytys kyntö ja tasaus. Sitten alkaa näkyä taimia.

  4. Arton taktiikalla tosiaan taimia näkyy. Ensimmäiset pari kuukautta kunnes tuo massa on jälleen tasannut näkymän samaan asentoon. Tuossa ainut järkevä olisi nopeakasvuinen lehtipuu korkeisiin mättäisiin istutettuna. Mutta ei tuolla meiningillä että hirvet ja peurat siinä laiduntaa. Aita ensin ympärille ja nuo hel….n riistapeltoajatukset lailla kieltoon koko valtakuntaan.

  5. Kyntö, muokkaus ja mullan myynti tarvitseville. Sen jälkeen syntyy luontaista taimea noin rehevälle pohjalle.

  6. Gla

    Muuta hommasta en tiedä, kuin että lopputulos voi määrätietoisellakin menetelmällä olla erilainen kuin odotettu. Myrkytyksen tuloksena voi olla esim. samanlainen heinikko, mutta lajistoltaan jokin muu. Luontaisen uudistumisen varaan en siis usko tuossa kohteessa, istutus on ainoa jota lähtisin yrittämään. Ja puulajina kuusi. Koivulle savimaa on riski, tosin sorkkaeläimet realisoi tuon riskin paljon ennen kuin mahdollinen hidas kasvu ehtii vaikuttaa.

  7. Myös kuusen istutus voi tuollaisila kohteilla osoittautua turhaksi.
    6o-luvulla istutettiin turvemaapelto, johon oli kynnetty istutusvaot.
    Pelto oli notkelmassa ja halla + heinittyminen vei kuusen taimet. Nykyään
    siellä kasvaa koivua ojien pientareilla; saroilla ei juuri mitään. Kuusista selvisi kasvuun vain muutamia.

  8. Varmin tapa olisi myrkytys, aita ja kyntö/ istutus kookkailla taimilla. Laikkumyrkytys istutuksen jälkeisenä kesänä taimien ympärille.
    Jos taimet ovat olleet yli puoli metrisiä, niin kaksi kasvukautta riittää niille etumatkaksi.
    Hirvet ovat vielä uhka, mutta aita huolehtii niistä.

  9. Kertaan jälleen että juuri kookkaus on lehtipuun taimien valtti ja rehevyys tarkoittaa useimmiten sopivaa maatakin. Itse onnistuin tuollaiseen suht helposti hybridihaavalla joka ei vaatinut kuin parin kesän tehostetun tarkkailun ja tietenkin aidan jonka jopa jätkäkin on vihdoin oivaltanut. Haapa on suht arvokas taimi mutta myös kookas. Yli metrin pituus aivan tavanomaista. Kun se lähtee kasvuun vielä ilman juromista on se nopea metsittäjä. Sen jälkeenhän on jo helppo muokata metsänsä vaikka mille puulajille.

  10. Pelkän haavikon jälkeen metsittäminen toiselle puulajille ilman kovaa myrkyttämistä on kyllä työläinpiä kohteita eikä ollenkaan helppo.

  11. savo'ttamies

    Tuo kun olisi tukikelpoinen lohko.Paras tuotto riistapeltona.
    Sille ei haavat ja koivut pärjää.
    Metsää tuohon ei väkisin saa.
    Naapurissa 50 vuotta viljelemättä ollut, useamman hehtaarin pelto, sarkaojat kasvaa vanerikoivua , saroilla ei vieläkään mitään.

  12. Onkohan multaa paksusti. Jos on, niin mullalla saa enemmän rahnaa kuin puulla koskaan. Sijainti tietysti vaikuttaa tähän myös, että kuinka pitkä ajomatka taajamiin.

  13. Glyfosaattiruiskutus traktorilla heinäkuun loppuun mennessä 6 litraa ja bortracia 15litraa hehtaarille. Vesimäärä 150-200litraa/ha. Myöhemmin syksyllä kuivatuksen kannalta tarpeellinen mätästys. Jos vaatii ojitusta niin ojitusmätästys, muuten naveromätästys. Laikkumätästys johtaa peltomailla helposti tarpeettoman korkeisiin mättäisiin ja vieressä lymyäviin viheliäisiin kuoppiin. Pallekyntöä ei kannata harkitakaan, se hyvin todennäköisesti epäonnistuu kun kokemusta ja näkemystä ei kyntäjillä tähän voi enää olla. Jos ruiskuttajan saa kohteelle helposti niin voihan sen ajaa toukokuun lopulla kerran uudestaan. Istutuksen voi tehdä parin viikon kuluttua.

    Kuusenistutus ensi keväänä tai kesäkuussa. Tai jos tuntuu siltä, että hirvet saa pidettyä kurissa niin rauduskoivu. Syvämultaisella maalla koivun laatu jää heikoksi, mutta jos kyseessä on, harvinainen, moreenimaapelto, niin koivu kasvaa hyvin ja laadukkaaksi. Näitä on kuitenkin vähemmän. Istutustiheys 2000kpl/ha. Jotain tuhoituu varmasti. Omalle kohdalle on osunut useampi pellonmetsitys hiukan eripuolilla Itä- ja Keski-Suomea. Heinännyt en ole kertaakaan. Muutama aari on jäänyt heinikon valtaan, pääsääntöisesti kuuset ovat nousseet oikein nätisti. Yhdellä kohteella oli sankka lepikko vuonna 2008. Nyt siitä on muistona muutama leppätupsu, kuuset 3-4 metriä pitkiä ja kovassa kasvussa. Raivaussahaa ei ole käytetty. Parin vuoden päästä voisi muutaman lepän ja pajun kaataa. Sekään ei ole mitenkään välttämätöntä.

  14. Tuosta kuvasta tuli mieleen australialaisen maatalousprofessorin haastattelu (taisi olla Kalevassa), jossa tämä kertoi kuinka Australiassa on paljon peltomaita, joita on jouduttu uudistamaan, kun eivät enää kasva vuosikymmeniä jatkuneen tehoviljelyn jälkeen. Peltojen hiilivarastot ja mururakenne on pilalla eikä niissä ole pieneliötoimintaa enää. Kallis ja vaivalloinen peltojen kuntoon laittaminen kuulemma kannattaa kuitenkin tehdä.
    Aiemmin Suomessakin savipelloille ajettiin esim. muraa soilta ja hakattiin niihin kuusen havuja , jotta peltojen kasvukyky saatiin säilymään.

    Glyfosaatin levittelyn metsiinkin jättää mielellään tekemättä, jos mahdollista, vaikka aika vähän sitä meneekin verrattuna peltoviljelyyn
    esim. E-ja Keski-Euroopassa. WHO:n mukaan se on karsinogeeninen, vaikka EU:ssa ei vielä olekaan kiellettyjen listalla.

  15. Australiassa, niin kuin USAn Keski-Lännessäkin, on valtavia peltoalueita ns. dry farming olosuhteissa. Tuulieroosi on valtava ongelma. Tätä on opittu hallitsemaan suorakylvöllä. Maata muokataan mahdollisimman vähän jotta tuuli ei maata mennessään. Satotasot ovat usein varsin matalia jopa suomalaisittain. Keskisadot pyöriin parin tonnin paikkeilla. Mutta sarka on piitkä. Parin vuosikymmenen ajan suorakylvöä on tuotu Suomeen, aivan toisenlaiseen olosuhteeseen. Osin jopa onnistuneesti. Nyt Itä-Meren suojelijat on ihmeissään kun suorakylvöä hehkutettiin ratkaisuksi ravinnehuuhtoumaan, mutta nyt onkin selvinnyt, että luomussa suorakylvö on mahdottomuus ja itsestä p*rkeleestä oleva glyfosaatti on siinä välttämättömyys. Itä-Meren suojelijoissa, niissä kiihteimmissä, yhdistyy luomun ystävät ja Monsanton vihaajat. Nyt sitten yritetään selittää, että muokatusta luomupellosta ravinteet ei karkaa, mutta tavanomaisesta karkaa. Lehmätkin saa laiduntaa rantavedessä kunhan ovat luomussa.

  16. Petkeles

    Tervaleppä vois olla mukava tuollaiselle pikkupläntille. Kuivuuskaan ei taida kasvustosta päätellen olla ongelmana.

  17. suorittava porras

    Ihan noin rehevä ei ollut se pakettipelto/hirvien/peurojen laidun, josta eräässä toisessa yhteydessä kerroin . Metsittyä ei sekään ehtinyt 30 vuoteen , mutta tarjosi erinomaiset olosuhteet sorkkaeläinten oleskelulle tilani vieressä . Lähemmäs 10 ha:n pitkään hoitamattomana kitunut hakkuunjälkeinen uudistusala pellon läheisyydessä “täydensi” kuvion . Sorkkaeläimet olivat arkipäivää . …myös minun kaupalliseen tarkoitukseen perustamallani mansikkamaalla ja kaurapelloissa . Omatoimisuudella ja nikkelillä sitä vaivaa hoitelin ihan lakien puitteissa jopa sisäsaunan ikkunasta käsin .

    Noilla autioilla tiloilla edellä mainittu on harvoin mahdollista . Siksi ne toimivatkin suotuisina sorkkaeläinten lisääntymisympäristöinä vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Vaivaa riittää naapurillekin asti .

  18. Tuossa tehtäisiin jo ensimmäinen päätehakkuu jos se olisi minun peltoani ollut.

  19. Suomessa eroosiota, jos sitä esiintyy, aiheuttaa yleensä liika vesi, harvoin kuivuus ja tuuli. Suojakaistat on peltojen ja vesistöjen välissä käytössä eikä ravinteiden huuhtoutumista tapahdu enää kuten joskus ennen. Ravinteet pysyy paremmin kasvien saatavilla, kun lietelantakin joko upotetaan peltoon tai pelto kynnetään heti lannan levityksen jälkeen.
    Eiköhän ne Itämeren päästöt ole peräisin pääasiassa kaupunkien jätevesistä. Ja laivatkin on päästäneet vuosikymmeniä paskavetensä suoraan mereen. Taisi ihan vasta muuttua se käytäntö paremmaksi.

    Mutta luomumaatalous olisi ( ja onkin) Suomen suotuisissa kasvatusoloissa hyvä keino lisätä huonosti kannattavan kasvien viljelyn tuottavuutta. Esim. luomukaura on hyvin kysyttyä ulkomaillakin ja sitä
    ei kasvateta kysyntää vastaavasti.
    Hulluinta on käyttää glyfosaattia viljan tuleennuttamiseen, jota tehdään monin paikoin Euroopassa. Luomuviljelyssä on paljon eri sääntöjä mitä saa ja mitä ei saa käyttää, glyfosaatti ainakin on kiellettyjen listalla. Onhan niitä muitakin oikeasti hajoavia kasvinsuojeluaineita/ keinoja rikkakasvien tuhoamiseen olemassa.
    Viljelykelpoisia peltomaita ei juuri kannata metsittää vaan pitää siinä kunnossa että viljelymahdollisuus säilyy ; pelloista voi vielä tulla puutekin, kun kuivuus ym. vähentää viljelyä etelämpänä.

  20. Vähänkään suurempaa peltoa ei todellakaan kannata metsittää. Ruuasta tulee pulaa.

  21. Jos ruokamullan mukana myy rikkaruohon siemeniä , voiko niistä velottaa ?

  22. Hollantilaiset eivät ainakaan viimeksi maksaneet rikkaruohoista extraa vaikka samaan laivaan mätettiin.

  23. Planter

    Enpä taida lähteä kuorimaan ruokamultaa pois, kun kyseessä on naapurin pelto. Olen vaan seurannut miten hitaasti heitteille jätetty pelto itsestään metsittyy. Kuusen taimet etenevät reunoista noin metrin-pari kymmenessä vuodessa kohti pellon keskustaa.
    Reunapuusto varjostaa sen veran, että heinä on ohuempaa reunoilla ja kuusentaimet pääsevät heinän läpi. Yhtään lehtipuuta ei ole 30 vuodessa ilmestynyt peltoon, ainoastaan yksi pajupuska.Varovasti kysyin naapurilta, kannattaisiko hieman auttaa taimettumista, jos on aikomus metsittää pelto.

    Erittäin rehevä lehtomainen paikka, kuvan etualalla ei ole nokkosta, vaan ranta-alpia.

  24. suorittava porras

    Vai naapurissa? Tätä vähän epäilinkin , että Planterin hirvieläintuhot juontavat juurensa ainakin osittain naapurin puolelta . Tuossahan on täydellinen riistapelto hirvieläimille aivan ilman toimenpiteitä. Ja saamistamme vahinkoraporteista päätellen todistettavasti toimiva . Käyttöä piisaa ja käyttäjiä . Päivänokosille siirrytään sitten naapuriin .

  25. Eli suorittavan mielestä pitäisikin nyt ampua naapuri vai?

  26. suorittava porras

    Rounduppia ajattelin tarjota tuohon peltoon ja ihan kaksin käsin. Kahdesta vaivasta pääsee kerralla 🙂

  27. Mielestäni se tappaa kyllä naapurin joten tavoite sinällään täyttyy mutta vähän hidas se on.

  28. suorittava porras

    Hidas on. Roundupilla käsitellyn pellon tuotteita vuosikymmenet käyttänyt lähisukulainenkin on vasta 102 vuotias : )

  29. Jaahas, taas löydettiin uusi terveysvaikutteinen, hirvien lisäksi. Lisää ikää jos ei satu tappamaan sitä ennen. Kuten hirvetkin.

  30. Siitä sitten vain round uppia aamukaviin jos haluaa elää yli sata vuotta niinkuin sukulainen.

Luonto Luonto