Tässä on tulevan kesän raivauskohde. Ehtinee metsään, kun kalenteri on tyhjentynyt tapahtumista.
Tämä on siis luontaisesti uudistettu kuvio. Toinen kuva on otettu tien penkalta.
Vertailuksi tilanne vuodelta 2013:
Tässä on tulevan kesän raivauskohde. Ehtinee metsään, kun kalenteri on tyhjentynyt tapahtumista.
Tämä on siis luontaisesti uudistettu kuvio. Toinen kuva on otettu tien penkalta.
Vertailuksi tilanne vuodelta 2013:
Metsänhoito
Tuosta on siis hakattu metsä vuonna 2003 eli 17 vuotta sitten. Nyt siinä on aukkoinen sekametsä, jonka puut ovat kaikkea KL T1…02 väliltä.
Mikäs siinä, jos hellapuita kasvattaa ja voi kasvua odotellessa käyttää sähköhellaa. Aikaa ja työtä kuitenkin tarvitaan, jotta tuolla menetelmällä saadaan aikaan ostajia kiinnostava leimikko. Päivän muotiin eli hiilensidontaankaan ei tuo apuja tuo.
Puuston laatu on sitten oma kiinnostava lukunsa. Onko syynä heinikko ja/tai lumi, mutta tuollaisia tyveltä vääriä kuusia itsekin olen luontaisesti uudistuneissa paikoissa huomannut runsaasti olevan. Etukasvuiset männyt ei sen parempia ole. Kun vielä vesasyntyiset sekä muuten vain moniväärät koivut raivataan pois, alkaakin väljyyttä kuviolla olla.
Itse olen saanut muutamalle pienaukolle kasvatuskelpoisen puuston vain istuttamalla.
No, uudistamiskulut eivät ole ainakaan olleet korkeat. Vastaaviahan riittää. Ihan kaikkea maapohjan kasvupotentiaalia ei tule hyödynnettyä, mutta päätehakkuussa voi hyvinkin löytyä 400 kunnon runkoa per ha. Ensiharvennusta varten nyt ei kannata puuta kasvatella nykyhinnoittelulla.
Ensiharvennus on puuston kasvatuksen luonnollinen vaihe ja siitä saa helposti vielä kohtalaisen tilinkin. Kemeralla höystettynä mennään helposti toistuhannelle/ha. Itse ei paljoa sen eteen tarvii heilua, hiukan ehkä ennakkoraivausta. Tuon kuvankin kohteen antaisin vielä kasvaa ja tekisin sitten kun siitä saa koivuistakin kunnon kuitua.
Jees h-valta, miten saat ajallaan tehtyyn ensiharvennukseen kemeraa?
Vertailun vuoksi tämän laitoin, voi verrata linkin takaa löytyvään 7 vuotta vanhaan raivauksen jälkeiseen kuvaan. 2003 hakkuun jälkeen kaksi isompaa kuviota istutettiin kuuselle ja tämä alle pieni aukko jätettiin mätästyksen jälkeen taimettumaan itsestään. Kolmen hehtaarin tila on sen verta pieni, että pelkät kaupalliset harvennushakkuut eivät ole eivät ole realistisia.
Jos tuo alue olisi 2003 mätästetty ja istutettu kuuselle tai koivuille, ja hoidettu sen jälkeen, siihen tehtäisiin nyt tai parin vuoden sisällä ensiharvennus.
Visakallon toteamus totista totta. 17 vuoteen alkaa joka tapauksessa mo ikäkin enempi savuta kuin virkistyä!!? Vai onko korkolasku näyttänyt menetelmälle neon vihreää valoa…
Ihan selkeästi Jeessin ihannekuvio. Etten sanoisi upea rauduskoivikko – tai ainakin raudusvaltainen koivikko siinä odottaa päätehakkuuta, kunhan ensin on tehty koneellinen energiapuusavotta.
Tällaiset hoitotavat vievät suomen puunjalostusteollisuuden Itä-Rajan taakse, jossa saa jopa kunnollista puuta, jollaista ei Suomen metsät tule tuottamaan kuin polttohakkeen muodossa.
Jpjulku, minunkin ensiharvennukseni tehtiin ajallaan. Kaikella on aikansa ja paikkansa, ei noita aina tarvii nuolla, riittää kun tehdään ajallaan. Ja jätkän neukkulaperuja oleva metsätalous tietysti onkin sitä parasta pintaa maailmassa, hehheheh!!!
Jees saahan niihin kemeraa, kun niin pieni osa tarkastetaan. Jos kuviota on hoidettu oppikirjojen mukaan, kemeraehdot eivät täyty.
Joskus laskeskelin kemera-ehtoja ja totesin, ettei niitä saa omassa metsässäni täyttymään. Istuttamaton pienaukko jätettiin ihan kokeilumielessä. Tästä saa helposti polttopuuta palstan halkovan maantien penkalle. Toki lähetymiskulma olisi varmasti eri, jos pinta-alassa(3ha) olisi nolla tai kaksi perässä.
Jpjulku, minulla tarkastettiin kemera jo ennen käsittelyä, ei tarvitse perään murehtia. Omasta pyynnöstä jopa vielä. Kaikki OK joten kaikki ajallaan ja tavallaan!
Paha tarkastaa kemeraa jos varsinainen työ on tekemättä 🙂 …
Voihan sitä kemera kelpoisuudesta vääntää jos intoa piisaa…
Ihmettelen myös miten jessen kemeratyöt tarkistetaan jo etukäteen. Aika uutta touhua harjavallassa.
Pyytämällä saa virantoimittajan tulemaan kyllä. Uutta, noh, hienoa että jotain uuttakin metsäalalle! Kai toteutusilmoitus on se lopullinen käsittely mutta siitähän voi tehdä korjauspyynnön itsekkin. Näin olen tehnyt.
Ja oksapuu, kyllä minulle kolme tonnia tilille rahaa on joten intoa piisaa varmasti senkin eteen. Raha nimittäin kilahti jo tänäaamuna tilille ettei sen suhteen tarvii mitään enää vääntää. Rehellinen metsänomistaja uskaltaa kyllä hommansa näyttää ja jos se ei sattuisi kelpaamaan on seuraavalla kertaa viisaampi. Minä olin ekalla yrityksellä jo valmis hoitamaan homman kotiin. Pyri siis siihen!
Olen kyllä pyrkinyt siihen että työmaa on tehty kun aletaan tarkastamaan…
Näyttää noissa alkaen n.10ha työmaissa se kemera-tarkastus tulevan ihan yllättäen ja pyytämättä. Ei tarvitse erikseen tilata…
Työmaa oli tehty kun tarkastettiin. Tottakai. Nyt oli kyse yhteensä 7ha:n kuvioista yht. Toteutusilmoituksen huono osaaminen minulta laukaisi prosessin koska en ollut pyytänyt esim. pienpuun korjuun tukea vaikka se minulle kuului. Sen tarkastaja oli minun antamista tiedoista huomioinut. Toinen syy oli Metsään.fi:n alkutietojen pielessä olo. Nyt hän laittoi hakkuun jälkeiset oikeat tiedot sinnekkin heti. Eli todellista asiakaspalvelua parhaasta päästä!
Istutetuilla ja ajallaan tehdyllä hoitotyöllä tuo olisi ensiharvennuksessa aivan juuri. Miettäkää mikä kasvun menetys valtakunnan tasolla, jos metsät hoidettaisiin näin jatkuvan kasvatuksen mallein (luontainen uudistaminen pienaukolla). Joidenkin mukaan tällainen on nyt sitten sitä kannattavaa metsänhoitoa joka tuottaa laadukasta tukkipuuta.
Lienee ihan omistajan asia mitä mettilleen tekee tai ei tee.
Tässä on tosiaan kyse noin 25 aarista. Loput(1ha) -03 hakkuualasta on istutettu kuuselle, perattu/raivattu useampaan otteeseen ja hyvässä kasvussa.
Kontrasti tähän pieneen kuvioon on valtava. Taloudellista aspektia tuo helppo polttopuun hankinta, pienmetsänomistajana ei kannata investoida maastokuljetuksen kalustoon, vaikka joskus tekisikin mieli. Käytännössä kaikki pois lähtevä puutavara siirretään käsipelillä tienpientareelle ja siitä peräkärryyn.
Tukkipuut hakataan sitten koneellisesti palstan varttuneelta puoliskolta, kun aika on.
Luontainen ei ole monokulttuurinen metsä mutta sinne tulee kaikki ajallaan ja tavallaan. Ei sekään aivan huono tapa ole juuri tuollaisen pienen alan ”hunsvotiksi” jättö. Hienoa sekaa ja siitäkin juuri polttopuun keruulla saa kauniin metsän alalle.