Raudusta säästöpuuna

Kuvassa pari kahden kuution raudusta keskellä nuorta metsää. Vastaavia kasvaa kymmeniä samalla kuviolla. Ei puutetta lehtipuualuskasvoksesta. Mäntyäkään ei olisi välttämättä tarvinnut istuttaa lainkaan metsän aikaansaamiseksi. Kuvan puut on käytännössä lahotettava pystyyn, koska korjuu vähäisin vaurioin on mahdotonta.

Kommentit (27)

  1. Visakallo

    Mikä tässä suorittavalla on ajatuksena?

  2. A.Jalkanen

    Jäähän tuohon tiheä taimikko. Korjaisin pois.

  3. Visakallo

    En ole koskaan poistanut yhtään jättöpuuta. Osa on kaatunut tuulessa, ja osa on edelleen pystyssä. Onhan niitä kaikkiaan monta sataa jos ne kaikki laskee.

  4. Minulla alkuaikoina poistettiin männikön päältä tuollaiset siementävät raudukset ja tekihän ne hiukan ikävää jälkeä männikköön. Mutta tuiki tarpeellisia olivat siementämään rauduksen alkuja männikön muutenkin harvetessa hirvien myötä. Nyt männikköä on vähän ja rauduksia hiukan enemmän. Mutta hyvin samassa kokoluokassa koska koivu otti hienosti kasvussa raiskatun männikön kiinni ja meni jo hiukan ohikin. Mutta nyt siihen harvennettiin sekametsä kasvuun ja oikein hyvältä se jo silmään vaikuttaa.

  5. Firman maille on siis jätetty aukolle harvakseltaan rauduksia varmistamaan aukon taimettuminen, ihan järkevää…

    Halutessa nuo voi poistaa ensiharvennuksen yhteydessä kaatamalla ajouralle. Mutta, serti tietysti tykkää huonoa jos jättöpuut mennään kaatamaan…

  6. Eihän nuo välttämättä säästöpuita ole. Oletan olevan oikeita siemenpuita.

  7. Aloituksen mukaan tuo aukko on kuitenkin männylle istutettu…

    Aikoinaan, kun männyntaimikon päältä poistettiin siemenpuut niin jätettiin harvakseltaan koivuja jättöpuiksi…

    Nykyisinhän sitten tehdään jättöpuuryhmiä…

  8. Olihan se aikanaan aikamoista sekoiluakin. Minulle silloin mhy tyrkkäsi männyntaimet sillekkin alalle jossa nämä siemenraurukset oli. Enkä minä ainakaan silloin alkuun ymmärtänyt että varmaan olisi pitänyt kieltäytyä. Heillä varmaan oli joku taimisatsi jäänyt käsiin ja minä olin se uhri nuorena kaverina. Mutta aika kohtalaisen sorttinen lopputulos kuitenkin. Pulleita hirviä on varmaan siltä alueelta paljon ammuttu.

  9. suorittava porras

    Ihan on kuvassa säästöpuita ja tukevia sellaisia. Pienempää metsää vaurioittamatta niitä ei saa talteen. Riuska metsuri ja kiipeilyvälineet on kuvan kokoluokan koivuille ainoa mahdollinen korjuumenetelmä. Motolla oli yritetty poistaa viereiseltä palstalta edellisen hakkuun yhteydessä ,mutta hirvittävää jälkeä sai katsella. Käyttämäni moton nyrkkiin kuvan koivut eivät mahtuisi alkuunkaan.
    Tuon koivujen alle istutetun männikön on pelastanut varhaisperkaus ,joka Jesseltä on jäänyt tekemättä ja nyt saa nauttia tekemättömyyden tuloksista. Hirvetkään eivät ole saaneet tuhoja aikaiseksi ,vaikka näillä nurkilla kaadettiin useana vuonna peräkkäin 5 otusta/1000ha taimikon ollessa pientä. Hirvi on hoitamattomien tai huonosti hoidettujen taimikoden ongelma. Tällä kuviolla se tuli jälleen todistettua. Vesakkoa on alueella vieläkin kiitettävästi ,mutta nöyrästi nuorten mäntyjen katvessa.

  10. Säästöpuut on tarkoitettu jäämään paikoilleen – joko pystyssä tai kaatuneina.Vanha viisaus on, että parin hehtaarin aukkkoa varten riittää pari raudusta, jotka ovat siemennykunnossa. Maanmuokkaus hyvän siemenvuoden keväänä, niin ainakin siemennys onnistuu.
    Kuinka monta aaria kuvittelette vaikkapa ”Kahden kiinnon rauduskoivun” murskaavan TYHJÄKSI kaatuessaan?
    V= Ei yhtään aaria. Toisekseen: Kun se on siemenpuu, sen voi mönkijällä tuoda pois, sehän tulee yhdessä kuormassa jälkiä jättämmättä. Jokaisellahan kuulostaa olevan mönkijä! (No onhan minullakin)

  11. Kyllähän mototyö silloin kroisia jälkeä teki mutta ei se kuitenkaan pahin ongelma silloin ollut. Silloin oli joku vitipää ajokoneen kuski ja veti mäkeä suoraan alas taimikon läpi. Vaikka oli ajourat jo kiertämässä kuviota. Hän vain sai kuorman täyteen mäen päällä ja päätti hiukan oikoa mutkia. Kauan näkyi tielle kaahon kuja.

  12. Jos nuo säästäpuut pitäisi jostain syystä kaataa, niin ei niitä taimikkoonpäin kannattaisi kaataa vaan kuvan ottosuuntaan ison männyn viereen, moottorisahalla . Siinä näkyy olevan tilaa paremmin.

  13. Luontaisen ra-koivikon uudistamishommassa kannattaa maanmuokkaus tehdä vasta keskikesällä. Koivu siementää heinäkuussa.

  14. Oletteko te ikinä kaataneet isoja puita taimikkoon? ETTE!

    Se kaataminen ei tee aukkoa taimikkoon, ellei sitä kaadeta sellaiseen reikään, jossa on kekipaikkeilla pari nuorta puuta ja ympärillä viiden metrin säteellä pelkkää tyhjää. Siihen kun puun kaataa, vaikka vähän pienemmänkin, ei keskialueella ole ainuttakaan nuorta puuta.
    Jos kuitenkin edes kerran – Kaadatte sen ison rauduskoivun ylitiheään taimipuskaan, niin viisikymmentä tainta murskaantuu, mutta kymmeniä jää täysin vahingoittumattomiksi.
    Hakkuukone tuhoaa kaikki alkaessaan kiskoa tuon puun latvusta taimikon läpi. Sen jäljiltä siellä on melkoinen reikä. Eli myös karsinta M-sahalla – sitten runko vedetään pois!

  15. Puuki. Kyllä maa kannattaa muokata ennen kuin siemenet alkavat lentää.

  16. Juu kannattaa ennen siemennystä tehdä muokkaus mutta ei vielä keväällä, jos on helposti heinittyvä alue.

  17. Planter

    ”Eli myös karsinta M-sahalla – sitten runko vedetään pois!”

    Juuri noin. Aika hyvin hoituu, kun kaataa moottorisahalla ja karsii, sitten moto saa vetää puhtaan rungon kitaansa. Myrsky kaatoi taimikkoon reunametsästä taimikkoon melkoisia turilaita. Karsin ne motoa varten ja ihan siistiksi jäi taimikko.

  18. Kipi

    Ei tuollaisten MS kaadossa montaa taimea mene. Varsinkin kun vähän suuntaa. Sitten 2-3m pölleiksi ja mönkijällä pois. Monta klapimottia noista tulee.

  19. Meillä säästöpuut säästetään metsään. Niitä ei haeta pois. Tiedä sittrn muualla…

  20. suorittava porras

    Vielä pari kymmentä vuotta sitten oli pakko jättää kesäaikaisten avohakkuiden tukkikoivut pystyyn. Monesti nämä sitten vähäisen kertymän vuoksi jäivät myöhemmin korjaamatta. Ilmaisia taimikoita olisi sastu aikaiseksi melkoinen määrä ,mutta siitä huolimatta alueet istutettiin eri puulajille. Kun taimikon varhaishoito jäi noihin aikoihin yleisesti tekemättä ,koivu otti vallan ja havupuille kävi huonosti . Tänä päivänä ei moisia virheitä ainakaan tiedon puutteen vuoksi pitäisi tapahtua. Koivikkoa tosin voisi yrittää kasvattaa jättämällä muutama siemenpuu aukkoon. Miksi näin ei menetellä.? Onko homma liian helppoa ,vai kuseeko taimibisnes ,jos ko käytäntö yleistyisi. Raivaussahaa tosin joutuu käyttämään ahkerasti ,mutta uudistuminen kevyesti muokattuun maahan on varma.

  21. tamperelainen

    Arboristi/rohkea metsuri + helikopteri

  22. suorittava porras

    Pikkuisen kuvan aihetta liipaten…Toisinaan työohjemaan eksyy ensiharvennuskohteita, joissa odotetaan tehtävän ylispuuhakkuu. Siinä on motokuski ihmeissään ,kun käytössä on pienehkö hakkuukone ja täysin sopimaton kouravarustus käsittelemään kookkaita koivuja. Itse olen tyytynyt jättämään koivut suosiolla pystyn isompien vahinkojen vättämiseksi. Saa nimittäin helposti syytteet isännän taholta raiskatusta metsästä ja tehtaalta raiskatuista tukeista. Koivutukkien huono laatu on alituinen riesa ylispuhakkuita tehtäessä. Lähtökuoppia täynnä oleva tukkipölkky ei hivele omaakaan silmää ja tuhoutuneet kasvatettavaksi tarkoitetut rungot vievät lopunkin mielekkyyden hommasta.

  23. En ymmärrä koivujen ja haapojen jättämistä säästöpuiksi, jos tavoitteena on saada männikkö tai kuusikko aluilleen. Miksi niitä mäntyjä ei voi säästöpuiksi jättää?

  24. Lehtipuista voi tehdä eurokantoja sen sijaan että jättää niitä siementämään ja lisäämään mäntytaimikkoon raivausvesakkoa ellei ole aikomus kasvattaa esim. kuusikossa ku/ko- sekapuustoa.

    FSC:ssa pitäisi jättää min 10 kpl/ha yli 20 (rk)cm:n puuta säästöpuuksi päätehakkuussa. PEFC;ssä riittää 10 kpl min 10 cm:n puuta. Minusta jättöpuuksi riittää hyvin pienempikin puu koska nehän ehtii kasvaa isommiksi, kun ovat säästöpuita.

  25. Arnold, minulla ei esimerkiksi olisi ollut juuri mitään ensiharvennettavaa jos ei koivut olisi siementäneet pahimpia hirvien tekemiä aukkoja koivulle. Tässä aivan oiva yksi syy.

  26. TIetystikin pitää muistaa se, jos nuo koivut ovat säästöpuita, niitä ei saa kaataa. Mikäli Sertifikaatti oli hakkuuaikana voimassa, ainakin jättää 5 kpl/ha, mikä oli aikanaan Sertifikaatin vaatimus. Jos ei ollut vielä Sertifikaattia, niin silloin tietysti saa kaataa.
    Tuollaisia tosiaan ennen jätettiin. Ympärille jäi sitten laaja taimeton alue, mikä ei ollut kovin viisasta.
    Minäkin pyrin jättämään noita Eurokantoja. Eivät haittaa metsänkasvua, mutta tuovat sitä monimuotoisuutta.

  27. MIISU4F

    Olen varhaisperkaamassa uudistettua isoa tilaa. Siellä on niinikään jätetty noin isoja rauduksia kaatamatta. Mitään muuta ei ole ollut jättää, koska myrskytuhojen päälle on tullut kirjanpainajat.

    Ne on valtavan hienoja puita, erottuu kauan maisemastaan. Osa on jo kaatunutkin maapuiksi. Tilalle on ollut hankala jättää eläviä säästöpuita, saati ryhmiä tuhojen laajuuden takia, siksi kaiketi niistä jättiläisrauduksista ei ole tehty myöskään eurokantoja. Vaikka nekin on suosittuja täälläpäin.

    Tulevaisuuden säästöpuuryhmää pitääkin nyt varhaisperkuussa miettiä esim harmaaleppä/koivusekoituspuskista.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut