Kommentit (41)

  1. Turvemaalla varsinkin tavallista näkymää. Mutta onhan tuolla suurin osa puista pystyssä ainakin toistaiseksi. Kuvion reunapuista suuri osa jääkin tavallisesti pystyyn, kun ne on jo tottuneet tuuliin.

  2. Tämä on kai pelkästään positiivista. Jos jätetään mäntyjä säästöpuiksi niin ne voivat elää vielä 500 vuotta ja sen jälkeen keloutua. Ykköstavoite on kuitenkin ymmärtääkseni saada lisää lahopuuta metsiin.

  3. Kuvassa FSC sertifikaatin kriteerit täyttävä säästöpuuryhmä mäen laella 200m/mpy.

  4. Osa pystyssä, osa kumossa eli säästöpuut tekevät sitä hommaa mitä niiden kuuluukin.

  5. Tänään löytyi taas lisää puolentusinaa yksittäistä tuulenkaatomäntyä, eli tulevaa lahopuuta. Ne eivät näy missään tilastoissa, joten sama vanha laulu voi rauhassa jatkua, ettei talousmetsissä ole tarpeeksi lahopuuta!

  6. Ei voi muuta sanoa kuin hattua nostaa ?

  7. EDIT

  8. Hyvä Visakallo! Se ympäristöarvojen huomioiminen on pitkäjänteistä hommaa, kuten metsän kasvatuskin yleensä. Ainakin monella se taimen kasvu tukiksi joskus odotuttaa. Nyt kun luontovaihe on sulla selvästi löytynyt niin koita pitää se päällä pidemnpään kuin vuorokauden. Sillai siitä hyvä tulee, uso pois!

    Rami

  9. Kyllähän se luontovaihe on ollut minulla paljon pidenpään kuin monella itseään täällä parenpana pitävällä. Minua hävettää kaikenlaisten luontokeikareiden ylimielinen asenne pitkän linjan metsätilayrittäjiä kohtaan, mutta omapa on häpeänne.

  10. Nykyajan hiilinielunikkareilta tuntuu helposti unohtuvan, että suomalaiset metsänomistajat ovat aina noudattaneet kulloinkin voimassa olevia metsänkäsittely- ja luonnonhoito-ohjeita. Esim. jättöpuut tulivat ohjelmaan kohta vuoden 1992 Rion ympäristökokuksen jälkeen. Metsäojituksessa ja maanmuokkauksessa alettiin vesien suojelua parantaa jo 80-luvulla. Yhä selvemmin alkaa näyttää siltä, ettei nykyajan ihmiset juurikaan liiku talousmetsissä. Se on toisaalta ymmärrettävää, mutta se ei saisi johtaa siihen, että metsäasioista päättävien mielikuva on kymmeniä vuosia ajastaan jäljessä.

  11. Yhtiöillä ( kuvassa UPM:n metsä). säästöpuut ovat olleet arkipäivää jo pari vuosikymmentä. Säästöpuualueiden koko vain on kasvanut ja määrä hieman lisääntynyt FSC- sertifikaattiin liittymisen myötä. Yksityisellä puolella vastaava toiminta ole vielä läheskään samoissa mitoissa. Kehittämistä riittää.
    Mitä tulee metsissä liikkumisen vaikutuksiin päätöksiin ja toimenpieisiin , ”pula” lehtipuustakin on aikamoinen harha. Tähän aikaan asia valkenee sokeallekin ,kun katselee ruskan aiheuttamaa väriloistoa ympäristössä. 50 kilometrin pyöräilylenkki vaihtelevassa maastossa näköalapaikkoineen tuo silmien eteen todellisen värien ilotulituksen. Sitä ei yksipuolinen havumetsä saisi aikaan. Lehtipuu ei siis ole mikään niukkuusartikkeli. Siltäkin osin monimuotoisuus on kunnossa.

  12. UPM kunnostautui alkuun myös esim. kantojen nostossa mutta vähensi sitten sitä , kun mm. yksityisiltä mo:lta tuli aika paljon kritiikkiä ko toiminnasta. Kehitys kehittyy ls:ssakin myös isoilla firmoilla.

  13. Nykyään alkaa näkymään jo sellaisia hakkuita, jotka on yhtä säästöpuuta ja säästöpuuryhmää. Aika paljon tulevan puuston kasvutilaa menetetään. Näin voi käydä esim. FSC-hakkuussa, jos muuta lehtipuuta on paljon, koska yli 10cm paksua sellaista ei saa poistaa.

  14. Mikäli tila on fsc sertifikaatista niin ohjeet ovat samat on sitten kyseessä yhtiön tai yksityisen metsä. Tuo on nyt puppua että upm kannonnosto olisi kiinni yksityisten metsänomistajien reaktioista. Niitä ei ole upm nostanut koskaan ilman maanomistajan suostumusta. Enemmänkin voisi todeta että tietämys kannonnoston haitoista on selvinnyt eikä sitä katsota järkevästi. Paljon niitä kuitenkin vielä nostetaan. Minusta ihan liikaa. Kyllä fsc sertifikaatti antaa lehtipuita poistaa siinä kuin mitä muutakin. Eräät isommat lehtipuut kuten raidat, tuomet ja jne on jätettävä pystyyn. Koivua saa poistaa niin paljon kun haluaa.

  15. Totta, ei sentään kaikkia lehtipuulajeja pidä jättää:

    ”rinnankorkeusläpimitaltaan vähintään 10 cm:n paksuiset jalopuut, pajut, raidat, tuomet, pihlajat ja tervalepät”

  16. Lehtipuun saa poistaa aina ,jos se haittaa parempilaatuista havupuuta. Muualle niitä pitää jättää normien edellyttämä vähimmäismäärä.

  17. Fsc – sertifikaatti ei ole juuri sen parempi käytännössä, jos monimuotoisuus otetaan muutenkin hyvin huomioon. Vai onko Fsc – sertifioitu metsä Venäjällä luonnon kannalta erityisen hyvä asia ?
    Kyllä mo:n mielipiteilläkin oli merkitystä miten suunniteltiin kannonnoston lisäämistä e-puukäytöön aikoinaan. Kirjoitin itsekin pitkät jutut sen homman käytännön vaikutuksista metsien käsittelyyn.

  18. Tuo jätettävien lehtipuiden lista oli siis FSC kriteereistä kopioitu ja koskee uudistushakkuuta. Harvennuksessa noita saanee poistaa surutta.

  19. Jos harvennuksen lähtötilanne on 10% tai yli lehtipuuta niin sitä ei saa pudottaa alle 10% vaikka kuinka haittaisi havupuita:

    ”Harvennuksessa lehtipuuosuutta ei vähennetä alle 10 % harvennuskokoisen puuston runkoluvusta.”

  20. Metsän monimuotoisuutta ajatellen niin minusta ainostaan vesistöjen osalta fsc on parempi. Minusta fsc suojavyöhykkeet toimivat paremmin kun niiden hakkuu on käytännössä kielletty. Muutoin ei suurta eroa ole noiden kahden sertifikaatin välillä. Metsänomistajan kannalta fsc sertifikaatti rajoittaa toimintaa aika paljon. Olen myös sitä mieltä että fcs sertifikaatista saatava kuutiohinnan korotus ei vastaa menetyksiä joten empä ottaisi kyseistä sertiä omaan metsään.

  21. Jäähän FSC:ssä vielä bonuksena metsämaasta 5%+5% joko pois talouskäytöstä tai kevyemmälle käsittelylle.

  22. Panulle totean ,että päivittäessäni FSC-lisenssiäni todettiin ohjeissa selkeästi ,että harvennukselta voi poistaa hyvälaatuista istutettua havupuuta haittaavat lehtipuut , vaikka lehtipuuta jäisi alle 10% runkoluvusta. Suoritin UPM:n FSC- kertauskurssin viime keväänä. Laatu edellä siis mennään.

  23. Se on sallittua jos lehtipuuta on valmiiksi alle 10% (mikä on vähän omituista). Tässä nyt tämä koko kohta 6.3.4.1 S:

    ”6.3.4.1 S. Harvennus:
    a) Harvennuksessa lehtipuuosuutta ei vähennetä alle 10 % harvennuskokoisen puuston runkoluvusta.
    b) Jos lehtipuuosuus on ennen harvennusta alle 10 % runkoluvusta, säästetään lehtipuusto, paitsi niiltä
    osin, kun se selvästi haittaa havupuiden kasvua.”

  24. .. eli Panu istuttaa havupuun taimia ja antaa lehtipuiden tuhota taimet tai alentaa niiden laatua??? Missä arkijärki luuraa ? Jos lehtipuulle on tilaa ,sitä toki jätetään.

  25. Taimikonhoidon kriteerit ovat täsmälleen samat kuin harvennuksen:

    ”.3.4.2 S. Taimikonhoito:
    a) Taimikonhoidossa säilytetään lehtipuita vähintään 10 % runkoluvusta.
    b) Jos lehtipuuosuus on ennen taimikonhoitoa alle 10 % runkoluvusta, säästetään lehtipuusto, paitsi
    niiltä osin, kun se selvästi haittaa havupuiden kasvua.

    Huom: Säästettävään lehtipuustoon kuuluu mahdollisuuksien mukaan eri puulajeja.”

  26. Tuo 10%:n raja selviää käytännössä vasta ,kun toimenpide on tehty ja mahdollisesti laskettu kannot. Laatuun tukeutuminen on varma ratkaisu. Tälläkin palstalla osallistujat tavoittelevat taimistaan kasvavan tukkia. Ei lehtipuiden raiskaamaa kuitua. Täydennykseksi toki sopii mikä lehtipuulaji tahaansa. Tällöinkin sillä on oltava 2,5 metriä vapaata tilaa joka suuntaan. Koivun kohdalla mielellään kolme.

  27. Suorittavalla on tunnetusti ollut lehtipuuvastaisuutta koko vuosien mittaisen kirjoittelun ajan. Hän ei jostain syystä muista että kansantaloudelle olisi kyllä myös hyötyä lehtipuun kotimaan tarjonnan lisäyksestä. Nythän veli-venäläinen siitä hyötyy roimasti.

  28. Niistä Jessen liian tiheässä kasvaneista 40 litraisista koivunlirvakkeista aiheutuu vain kuluja . Venäjältä tulee sentään tuhtia tavaraa.
    En suinkaan vastusta hyvälaatuista ja korjuukelpoisuudeltaan riittävän kookasta koivua tai muuta lehtipuuta. Joillekin vain tuottaa suuria vaikeuksia saada sellaisia aikaan . Kotimaisuudella ei kannata kehuskella , jos tuote on pelkkää silppua.

  29. Säästöpuista lahopuiksi, kuva. Omana kokemuksena kuusi voittoisen säästöryhmän jättämisestä on heikkoja tuloksia, pystylahopuuta ei niistä syntynyt, kaatuivat heti hakkuun jälkeen.

    Ainakin yhtäsuuri ongelma tuli reunapuiden ruskettumisesta ja hyönteisten leviämisestä viereiselle kuviolle, joka oli samanikäistä päätehakkuuta odottavaa metsää. Seuraava leimikko tulikin jatkoksi tuhon leviämisen pelossa, joka ei vielä olisi ollut hakkuuvuorossa !

    Hyödyllisempiä ja vähemmän arvopuuta sisältäviä säästöpuuryhmiä on pyrittu sijoittamaan suppapaikkoihin, jossa on jo alkujaan näkemäsuojaa, kerroksellisuutta ja erikokoista, toisarvoista puustoa, näitä säästöpuuryhmiä on helpompi säilyttää yli puuston kiertoajan.

  30. Tuossa ei ollut paljon vaihtoehtoja. Vaha kitukasvuinen ja lumen runtelema kuusikkokuvio on laitettu sileäksi ja jätetty sitä , mitä on jätettävissä. Ympärillä nuoria männiköitä ja tilan rajalla unohtunut naapurin yhtä ja toista sisältävä riukuuntunut sekametsä. Nurin mennyt haapapuska samassa kokonaisuudessa.

  31. Suorittavan höpinät joo. Siellä oli aika tiukkaa ettei mennyt Kemeran läpimitta tiukille. Jokusen mittaili tarkastaja ja hiukan tarkalle kuulemma meni. Mutta rajoissa pysyttiin ja se kyllä tietää aivan muuta kuin 40ltr:n runkoja. Mutta keskimitan alenemaa tapahtui kyllä tien toisen puolen leimikon koivuista joista olikin ostajan haluama kauppa. Sattui vain koronan alkutaipaleella niin hyvin että koneketjulla oli työn pula ja ostajakin halusi auttaa firmaa. Tuli isompi leimikko ja viikoksi työstöä.

  32. Kaatuneet rungot haittaavat jatkossa operointia eli maanmuokkausta ja puunkorjuuta. Jos viitseliäisyyttä on, nuo kannattaisi pätkiä ja siirtää säästöpuuryhmään.

  33. Ne kaatuneet rungot ovat säästöpuuryhmän sisällä eikä niihin tämän koommin kajota. Sama koskee säästöpuiksi jätettyjä haapoja. Saavat lahota sijoilleen.
    Yksityiset mot pyrkivät vähin äänin hilaamaan säästöpuuryhmien tuulikaadot polttopuiksi.

  34. Ei pidä yleistää. Miksi juuri yksityiset hilaisi säästöpuita polttopuiksi ? Joskus voi esim.osa jätetyistä pystypuista olla siemenpuita. Tai jos puita kaatuu liikaa ötökkälain mukaan pitää liiat hilata pois metsästä sen takia.

  35. Suorittavalla on ammattilaisena asiantunteva näkemys.

  36. Kyllä niitä säästöpuuryhmien tuulenkaatoja vaan aika usein hilataan polttopuuksi. Eipä niitä yhtiöt tee niin kukapa sitten ? Vasta tällä viikolla isäntä totesi että kun säästöpuuryhmää ei hakata niin hän tekee niistä polttopuita. Sanoisin että on aika yleistä että säästöpuuryhmän tuulenkaadot kerätään, haavat kaulataan ja sitten kerätään polttopuuksi.

  37. Jos runko kaatuu säästöpuuryhmästä aukon puolelle, lienee sallittu toimenpide siirtää se pois töitä häiritsemästä.

  38. Koivutkaan ei haittaa havupuiden kasvua kunhan ne on oikean kokoisia jätettäessä tai istutetaan oikeaan aikaan. Koivupyöräke toimii myös juurilahokuusikoissa estämässä lahon leviämistä kuusen taimiin.

    N. 5 m keskipit. kuusikkoon on jätetyn säästöpuuryhmän puut kasvaneet melkein kaikki (n. 40 kpl) yli 20 cm rk-lpm:ltaan. Ei säästöpuiden tarvi olla välttämättä yli 20 cm:n jo korjuuvaiheessa. Siinä on 2 ha:n istutusalueen säästöpuut ryhmässä n. 10 kiintoa/ha (kantoraha-arvo tällä hetkellä n. 400 €/ha) , ja riittää vaikka tulisi MK:n tarkastus. Ei näy missään tilastoissa kuten ei esim. rantametsien säästöpuutkaan ym. yksityisten omin varoin suojellut metsäkohteet. Ne on hiilivarastoja joista valtio saisi maksaa korvauksia, jos lasketaan metsien hiilivarastot yhteisiksi. Vaihtoehtoisesti metsien hiilivarastojen lisäyksiä pitäisi voida myydä päästökaupan tapaan päästökompensaatioon. Hiilentupruttajat voisi ostaa päästöoikeuksia hiilen sitojilta eli mo:ilta suoraan.

  39. Vastauksena Annelille totesin jo aiemmin ,että yhtiöt eivät kerää säästöpuuryhmästä kaatuneita puita missään olosuhteissa olivat sitten kaatuneet mihin suuntaa tahaansa. Tie ja sähkölinja on poikkeus ,mutta säästöpuuryhmiä ei ole enää aikoihin sijoitettu niiden läheisyyteen. Pienet määrät normaaleja tuulikaatojakin jää koskematta.

  40. Juu, en aatellutkaan että yhtiöt keräisi tuulenkaatoja edes energiaksi. Sen sijaan omatoiminen metsänomistaja voisi siirrellä tai jopa keräillä.

  41. Lahopuuta on metsissä nykyisin enemmän kuin koskaan. On suurimpia valeita, mitä on keksitty, että lahoavaa puuta olisi metsissä vähemmän kuin, koko jääkauden jälkeisenä aikana. Lisäksi kolopesijöille on pönttöjä metsissä enemmän kuin koskaan.

Luonto Luonto

Kuvat