Taas sattui kesämyrsky hankalaan aikaan, kun sahurit on lomalla.
Kajaanista alkanut ukkosmyrsky kulki kuutostien tuntumassa Pohjois-Karjalan puolelle.
Sähkö ja puustovaurioita tuli 100:n kilometrin matkalla paljon. Jo Kainuun puolelle on arvioitu tulleen 70000-100000 m3 tuhot, suurimmat tuhot yksityiseltä tilalta n. 3000 m3.
Kuutostien varressa syöksyvirtaus pisteitä oli 20-30 km välein, jossa metsän joutuu uudistamaan.
Eihän tuo sahureita paljon tarvii. Puu on niin säleillä ulkoa ja sisältä ettei sahatavaran teko ole juurikaan järkevää. Massapuuksi se pääasiassa menee.
Molemmat kuvat on kuutostien varrelta, jossa sahapuun osuus varsin pieni. Tapasin Mhy:n henkilön joka oli juuri arviointi reissulla ja tehnyt kahdeksan tilan tuhoarviot, niiden yhteen vetona olisi sahapuun osuus olisi vain 25-35 %. Mutta kokonaismäärästä siinäkin syntyy suuri rahallinen vahinko.
Pahimmissa syöksyvirtais pisteissä tukkikokoiset rungot oli keskeltä poikki !
Se on totta että vahinko on suuri. Hyvässä kasvussa oleva metsä on pilalla
Suorittavaa voisi lainata että harvennus ollut liian myöhään ja puut honteloita eikä nyt sitten millään kestänyt pientä puhuria. Toivottavasti vakuutukset ovat olleet kunnossa.
Ihan näyttää tutulta – Asta-myrskyn jälkeiseltä maisemalta. Kyllä sieltä osan saa tehtyä tukiksikin kun toimii nopeasti.
Jännä homma kuinka paikallinen syöksyvirtaus voi olla. Meillä päin oli 10.7 2006 Päijänteeltä alkunsa saaneen 4 erillisen syöksyvirtauksen rintama. Voimakkain niistä teki 0,5-1 km välein 0,5-1,5 ha:n aukkoja. Ikään kuin jättiläinen olisi kävellyt seitsemän peninkulman saappain. Kerran virtaus osui aukon reunaan. Siinä metsän puolelle syntyi puolikuun muotoinen laajennus.
Syöksyvirtaus tai trombi juuri tähän aikaan, kun hakkaajat ovat kesätauolla, on meikäläisen arvioin mukaan pahin riski metsille. Siksi meillä onkin paras mahdollinen vakuutus myrskytuhon varalta 32 euroa/m3. Tietenkin omavastuulla vähennettynä.
Trompi on voimakas pystyvirtaus, joka saa pahimmillaan vesipatsaan- ja tukkirunkojakin pyörteen kuljetettavaksi.
Nopea toiminta on eduksi, jotta kaupan saa myrskyleimikoille. Juurakon kanssa olevat rungot säilyy lomakauden yli, mutta keskeltä katkenneiden tukkirunkojen säilyminen on keskikesällä jo viikoista kiinni.
Hakkuun aikaan kannattaa metsänmyyjän käydä tarkastelemassa hakkuun etenemistä, siellä näkee paljon puutavaran laatuun liittyviä asioita omin silmin.
Kerroinkin jo edellä Mhy:n- henkilön arviointi tuloksista, eli kahdeksasta leimikosta neljällä metsänomistajalla oli metsävakuutus voimassa. Täällä Itä-Suomessa metsät näyttää olevan vaarassa lisääntyville-erilaisille uhkille, lumi, myrsky ym:t.
Kyllä on outoa köyhyyttä olla vakuuttamatta huomattavia omaisuuksia. Minulla ei tulisi kyllä mieleenkään leikkiä tuurilla metsän kanssa.
Juuripa noin, jo pienemästäkin vahingosta palautuu useamman vuoden vakuutusmaksut takaisin, mutta jos sattuu se kokonaisen tilan vahinko, silloin voi jo mielenrauhakin järkkyä.
Kuvassa oleva alue on rintamamiestilojen lisämaa-alueita lähes kaikki, tiloista suurin osa muualle muuttaneiden perillisten ja kuolinpesien hallinnassa. Luultavasti tämä vaikutta myös tilojen hoitoon ja hallintaan.
Nuo isommat metsänomistajat, eli MH, Puoustusvoimat, kaupungit ja kunnat, seurakunnat, sekä metsäteollisuus ja satojen – jopa tuhansien hehtaarien yksityismetsänomistajat eivät ole vakuuttaneet metsiänsä lainkaan. Eipä ehkä kaikki yhteismetsätkään.
MIKSIKÖHÄN?
Miksiköhän Jätkä tällaista kyselee? Oletatko niissä olevan jotain Jumalaa suurempaa tietämystä vahingoista? Eiköhän kyse ole vain siitä kun se ei suoranaisesti koske vain itseä niin hällä väliä. Kyllä isolla yhteisöllä on varaa. Joissain kohtaa myös vakuutusyhtiöt rajoittavat isojen yhteisöjen omaisuuden vakuuttamista.
Julkisyhteisöjen takana ovat me veronmaksajat, ja metsäyhtiöiden ja suurmetsänomistajien turvana on suuruus ja se, ettei metsä välttämättä ole niille ainoa, eikä tärkeinkään omaisuusmuoto. Meikäläisen kattava metsävakuutus on korvannut isommat vahingot muutaman kerran ja pienemmät vahingot kymmenkunta kertaa. Metsävakuutuksesta en aio luopua omana omistusaikanani.
Taidatte olla pienisieluisia nykertäjiä!
Kun esim netsät ovat pirstaleina ympäri valtakuntaa, niin tuskin milloinkaan tapahtuu sellaista tuhoa, että palstat, joiden välimatkat ovat kymmeniä – jopa satoja kilometrejä, tuhoutuisivat.
Maksaa se vakuutuskin ja silti siinä on omavastuu, joka lähes aina vesittää korvauksen.
Se, joka vakuutusksissa voittaa, on vakuutusyhtiö.
Jos taas metsähehtaarit ovat yhtenäisissä kuvioissa, jolloin tuho voi kohdata jopa koko pinta-alaa ja puusto / maasto on herkkää esim lumi – tai myrskytuhoille, vakuutus on jotenkin perusteltavissa.
Uskon, että Visan metsissä puut ovat järeitä ja pitkiä, joten paikallinen tuho voi olla mittava, mutta Jeessin pusikoissa vakuuttaminen on suuruudenhulluutta, kun vielä tilkut ovat hujan hajan pitkin Sata-Kuntaa.
Jätkällähän noita uskomuksia riittää! Jos ei Tapion taivaallisuus vielä riitä on uskoa pönkitettävä ”tuurilla ne laivatkin seilaa”-asenteella. Metsävakuutus on ainkin minulla pienimpiä maksurasitukseltaan muun omaisuuden vakuutuksiin verrattuna. Kyllä ne tuhansien kuutioiden tuhoutuminen tulipalossa tai myskyssä minullekkin ihan omaisuuserä on muiden joukossa. Minullahan ei käytännössä metsäomaisuus puustona ole juurikaan vuosien mittaan ainakan pienentynyt. Kasvavat palstat tuovat uutta kuutiomäärää huimaa kyytiä, jopa yli 20%:in vuosivauhtia. Tänä keväänäkin jo lähin metsäpalo oli alle puolen kilometrin päässä omasta palstasta. Todennäköisesti saman pyromaanin tahallaan sytyttämä kuin samalla suunnalla hiukan aiemmin koitti useastakin kohtaa.
Nykyään kyllä usemmissa tapauksissa kannattaa ottaa metsävakuutus. Hoidetusta metsästä saa alennustakin vakuutusmaksuun, jos eh:t ja taimikonhoidot on kaikki tehty ajallaan. Isot toimijat ei tarvi vakuutuksia tai ei saa niitä. Sama juttu kun esim. ydinvoimalat ei saa vakuutusta ison vahingon varalta ; ne kustannukset menee yksityisten ja valtion piikkiin .
Henkilökohtaisesti olen laajan metsävakuutuksen kannattaja. Kymmenen vuotta menikin ilman vahinkoja, sitten oli kaksi pienempää ja 2 vuotta sitten mittava lumi / myrsky tuho.
Nykyiset metsänkasvatuksen olosuhteet on jatkossa muuttumassa asteittain hankalampaan suuntaan, esim. myrsky, palo, hyönteistuhot, ilkivalta on myös paikoin lisääntymässä metsissä.
Tuossa 2.kuvassa on jäänyt sopivasti siemenpuukeskittymä pystyyn. Riittää pieni maanpinnan raapiminen ja luonto hoitaa uutta kasvua kaistaleille entisen tilalle.
Metsävakuutuksesta vielä sen verran, että kannattaa ottaa selvää eri vakuutusyhtiöiden ehdoista ja kilpailuttaa niitä. Eikä kannata aina uskoa mitä kertovat vaan tarkistaa asiat . Itsekin menin halpaan kun kysyin vakuutuksen otettuani onko vakuutushintaa laskettaessa otettu huomioon luvattu ”hoitoalennus”. Pari kertaa kysyin samasta asiasta ja oli kuulemma huomioita vaan eipä ollutkaan. Se piti hoksata itse ruksittaa vak.yhtiön nettisivulta pienen präntin seassa olevaan kohtaan.
Puukin hoitoalennus on vain yksi muiden joukossa. Vakuutuksissahan on minullakin neljä-viisi eri alennustapaa peräkanaa. Nehän ovat lähinnä markkinakikkoja joilla ei käytännössä ole muuhun kuin vuosimaksujen maksun kosmetologiaan vaikutusta. Näyttää komealta kun on ale-sitä ja tätä.
On merkillisiä uskomuksia, että muka vakuutusta ei saa isompi toimija! Millä perusteella?
Jos vähääkään pystyisi räknäämään, niin tajuaisi aika pian, että ison toimijan ei kannata vakuuttaa, vaikka aivan varmasti jokainen vakuutusyhtiö ilomielin vakuuttaisi suurimmatkin omaisuudet jne. Voittajahan on poikkeuksetta vakuutusyhtiö.
Kyllä aivan varmasti saisi vakuutuksen – ja vastuuvakuutuksen vaikka ydinvoimalalle, jos suostuisi maksamaan riittävät vakuutusmaksut.
Savusaunatkin vakuutetaan, kunhan maksuista sovitaan. nehän palavat keskimmäärin viiden vuoden välein, eli maksu sellaiseksi, että neljän vuoden vakuutusmaksut kkattavat uuden saunan rakennuskustannukst = Yhtiö taas pärjää.
Esim valtiolla on niin paljon rakennuksia, että missään tapauksessa niitä ei kannata ainakaan palovakuuttaa, vaikka valtio voisi käytännössä vakuuttaa omassa vakuutuslaitoksessaan = Valtionkonttori. Sama metsät, Autot, Junat, Laivat ym.
Toki: Jos metsät ovat muutamalla tilalla, on mahdollista, että ne kaikki tai useampi tuhoutuu. Mutta jos ne pienempinä tiloina umpäri maata, niin siinähän on ”Osakesalkku hajautettu”.
Jos omistaa useampia tiloja, niiden vakuutustarve selvitetään aina erikseen. Turhaa vakuuttamista ei kannata kenenkään tehdä.
Minä otan mieluusti vastaan saatavissa olevat alennuksetkin vakuutusmaksuihin. Säästetty euro on ihan yhtä hyvä ostokyvyltään kuin saatu lisäeurokin. Vakuutukset pitää toki vertailla muutenkin kuin vuosimaksujen suhteen , ja monista alennuksista saattaa kertyä sen verran, että ko. vaihtoehto on kokonaisedullisin vaihtoehto. Yhteen firmaan sitoutuminen ilman mitään kilpailutuksia ei ole pitkän päälle kannattavaa. Jotkut myy puutakin vain yhdelle , kun eivät hoksaa sitä.
Ne ydinvoimaloiden vakuutukset on tehty mahdottomiksi ottaa juuri erikoisen kalliiden maksujen avulla jos ei muuten. Muistan kyllä lukeneeni jostain, että ei niitä kukaan vakuutusyhtiö ottaisi siltikään minkään täysvakuutuksen piiriin. Siinä menisi vak.yhtiön ohella monta jälleenvakuuttajaakin konkurssiin samalla, jos iso vahinko sattuisi.
Jätkä tuolla aiemmin totesi suurista metsänomistajista puolustusvoimat. Nykyään pv:t eivät omista enää metsiä vaan ne ovat siirretty metsähallituksen hallintaan. Tämä tapahtui joskus vuosituhannen vaihteessa. Vuokraa he kyllä maksavat maiden käytöstä.
Puukin kuvittelua tuokin. Ei perustu minkään sortin faktoihin. Itse esim. koitin kilpailuttaa monen vuoden vakuutusyhdistelmän kun itsekkin kuvittelin noin. Sain melkein puolta kalliimpaa tarjontaa muilta yhtiöiltä. Se siitä kilpailutusautuudesta. Monesti vielä halvempi tarjous saadaan vakuutussisältöä nuukentamalla. Sekin on nähty. Metsäpuolella samoin on jokunen kerta saatu kyllä yhden puulajin (pääpuulaji) tarjous paremmaksi sopimuskumppaniin nähden. Mutta muille puulajeille sitten aivan surkea hinta tai ei hintaa lainkaan. Sopimuskumppani maksaa joka puulajista asiallisen kuutiohinnan ja lisänä hyvät bonuskertymät. Vaikea ohittaa.
Ei ole kuvittelua. Sama juttu missä tahansa pidempiaikaisessa sopimuksessa ; niiltä tyhmiltä jotka ei älyä kilpailuttaa muutaman vuoden välein vähintään, kerätään rahaa eniten maksuja nostamalla. Koskee mm. puhelinliittymiä, sähkösopimuksia, vakuutuksia ja puun myyntiäkin. Jos on isompi kauppa, niin kannattaa yleensä myydä kukin puutavaralaji siitä parhaiten maksavalle, jos alueella on oikeaa kilpailua.