Kuka osaisi valaista, että onko kuvan metsikössä valtapuuna raudus- vai hieskoivua. Ei ollut lehtiä puissa niin en tunnistanut. Onko maapohja tuoretta vai mitä, kun on puolukkaa ja mustikkaa. Olisiko metsikkö mielestänne järkevää vielä harventaa vai vetää aukoksi.
Hieskoivuja kaikki, jos mäntyjä riittävästi niin harvennus.
Voisko tuolla alla olla”siemenpankki”?.Näkyy kuusialikasvosta jonkin verran.
Kiitos vastauksista. Mutta osaako kukaan kertoa mikä on maapohja tyypiltään?
Turvekangasta. Ravinteisuus tuoreenkankaan tasoa. Mielestäni.
Mustikkaa ja puolukkaa kasvaa myöskin ojitetulla turvesoilla (muuttuma).
Aika vaikea on kuvasta sanoa,mutta puut viittaa tuoreeseen kankaaseen tai vastaavaan suohon.
Olenko ymmärtänyt oikein, että kyseiseltä kuviolta tukkiprosentti jää pieneksi puiden lenkouden takia? Ja täten laskee kuvion arvoa rajusti?
Klapikonneen läpi kun nuo koivut lappaa niin tekkee tilin.
Jättää pari sattaa runko pystyyn per/ha ja vonkailee.Eiköhän sinne alle kuusikko tule.
Eikö olisi vaan fiksua myydä aukoksi kuituna ja istuttaa tilalle kuusikko?
Minä myisin päätehakkuuna pois ja istutus kuusta 1800kpl/ha
”Olenko ymmärtänyt oikein, että kyseiseltä kuviolta tukkiprosentti jää pieneksi puiden lenkouden takia? Ja täten laskee kuvion arvoa rajusti?”
Kyllä, kuvassa ei taida olla ainuttakaan tukkikoivua. Uudistus on se järkevin tapa tuolle kohteelle, mikäli kuvio ei ole aivan pieni. Taustalla näkyvät männyt vaikuttaisi ihan kehityskelpoisilta, mutta jos kuvio pääosin on tuollaista koivikkoa niin uudistushakkuu.
Näyttäisi olevan turvekangasta/soistunutta kangasta niin vesitalous sitten maanmuokkauksen yhteydessä kuntoon
Alpin ajatus vois toimia ihan hyvin jos tekis ojitusmätästyksen muhkeilla mättäillä.Ei pääsis jùurivesakko pinnalle ja kuuset sais etumatkaa.Jälkitöiltä tuossa paikassa ei välty vaikka tekis miten.
Metsikka, kuvio on n. 0.8 ha ja kuvan mukaista koivikkoa kokonaan. Mäntyjä harvakseltaan siellä täällä.
Eipä siinä sitten muuta kuin koivut pois ja kuusentaimet tilalle. Reilu muokkaus vaan, niin kuin tuossa edellä jo puhuttu
Metsätyypin saat selville tutkimalla opaskasveja. Koivut näyttävät hieskoivuilta, mutta puusto on ehdottomasti liian tiheää.
Tuosta löytyy varmasti myös tukkirungoksi kelpaavia koivuja. Sahatukin ei tarvitse olla suora muuten kuin yhdeltä suunnalta katsottuna. Koivulankku menee puusepällä pätkittäväksi.
Jos kuusikkoa on lähituntumassa, niin harvennuksen jälkeen alkaa kuusentapikkoa kehittyä alle.
Kuvan perusteella vaikea sanoa vesitaloudesta mitään, mutta jos pohjavesi on lähellä, ei rauduskoivu ainakaan tule menestymään.
Tuo koivikko pitää maan kyllä kuivana joten ojitus vasta aikanaan kun päätehakkuu ajankohtainen. Tuo menee juuri kuten jätkä mainitsee harvennuksella ja koivuja saa aivan riittävän määrän jäämään. On nyt omakohtaista kokemusta kuinka komeaksi tukkipuuksi hieskoivukin sekametsässä varttuu. Juuri samoin männyn kanssa sekana. Uudella kappaleella siivoillessa törmäsin kyllä todella mukavan kokoluokan suoriin koivurunkoihin. Niiden erillismyyntiä Rica-Woodille pitää harkita.
Tommoisia hieskoivikoita on vuosien saatossa uudistettu.Ei arvokasvua ja huonoja kokemuksia rahallisesta tilistä.Uudistus hakkuu heti ja kuusentaimia tilalle.
Ajattelin lähinnä tasatahtia noiden aivan kunnollisten mäntyjen varttumisen ohessa. Kyllä kokonaispotti pitäisi olla aivan kelvollinen, tuollaisessa maassa hies kasvaa kyllä. Ainakin täälläpäin suomea. Eikä sillä kiiruumpi ole kuin noilla männyilläkään. Sama vauhti riittää. Kuusta saa ilman tilaamistakin, enemmän kuin riittävästi, koivujen alle.
En tiedä, missäpäin Suomea tämä koivikko on, mutta jos vain suinkin alueella on useampia koivunostajia, niin kannattaa ehdottomasti tarjota tätä kaikille. Joku ostaja ei noista juuri tukkeja löydä, mutta joku toinen hyvinkin 30% tai jopa enemmänkin.
Nyttää siltä , että lahoa löytyy. Äkkiä nurin ja klapuja tekemään…about 2000m3/vuosi kokemuksella
Turvekangas mielestäni myös. Itse kyllä kallistuisin vielä harvennuksen kannalle jos noita mäntyjä löytyy tarpeeksi. Koivuistahan tuskin saa tukkia mutta nuo männyt näyttää aika hyvältä.
Sanoisin näin, että joka toinen puu pois siten, että poistettavat ovat aina mahdollisimman huonoja koivuja. Sitten odotellaan 15 vuotta ja sitten loput pois ja paikalla on kuusentaimikko ihan ilmaiseksi.
Itsekään en automaattisesti lähtisi päätehakkuun kautta ajattelemaan, vaan tarkempi tarkastelu pitäisi tehdä. Siinä nimenomaan on kyse sekä männyistä, että alikasvoskuusista. Kuvassa on on tyhjää, mutta jos alueella keskimäärin on molempia tulossa, voi se hyvinkin olla kannattavin vaihtoehto. Koivuista ei tukkia tosiaa ole merkittävää määrää tulossa, se kannattaa laskelmissa ottaa lähtökohdaksi.
Nuo hieskoivut tuottavat sitä valkoista, ruskotäplätöntä puuta, jota aina jotkut haikailevat. Pieni laho , varsinkin, jos se on mustaa ja kovaa, joissakin tapauksissa nostavat lankun arvoa huonekalupuuna.
Toisaalta usein järeistä tukeista, jotka kootaan rimoille samaan järjestykseen kuin pölkkynäkin – sahataan sydämestä 5 -10 senttinen kapula pois ytimen takia. Saheet sitten vedetään vanteilla kireälle ja katon alle kuivumaan pariksi vuodeksi.
Vaativa puuseppä käyttää lankkunsa vasta aikaisintaan kuuden vuoden varastoinnin jälkeen.
Hieskoivun kasvatusohje on: että männyn tiheyksillä mennään.
Taustalla näyttäisi olevan riittävän tiheään 5..7m etäisyydellä suoria tukkikokoisia mäntyrunkoja jo nyt. Jos mäntyjä on koko alueella samoin, niin koivut pois mäntyjen väleistä laadukas tukkimetsä kasvamaan. Jos ympäristö ei anna suojaa tuulilta, kun näkyy epäilyttävästi taivas puiden välistä, niin koko alue nurin lähteehän tuosta jo mäntytukkiakin.
Jos on tuulituhovaaraa niin antaisin kasvaa vielä jonkun vuoden tuollaisenaan. Männyt tuolla pääsee lihomaan kyllä vielä tuolla taajuudella. Varaa lihota kyllä olisi.
Kuvan perusteella pohjasta ei voi mitään kovin varmaa sanoa, mutta turvemaat tai ohutturpeista kivennäismaata tuo on (=turvekerroksen painunut/hajonnut ja turvetta alle 30cm. Puusto on todella tiheää ja niin hieskoivut kuin männytkin todennäköisesti tupsulatvaisia. Harvennus ei lisää jäävän puuston järeytymistä.
Mänty tuottaa parhaiten tällä kasvupohjalla. Turvemaille ei kannata viljelyinvedtointia tehdä kuin poikkeustapauksissa. Tämä vaikuttaa männyn maalta. Kuusen istutuksen harmina voi olla hallatuhotkin. Avohakkuu ja jonkinlainen kunttakerroksen laikutus tai kääntömätästys ja männynkylvö mättäille. Hieskoivun vesaa tulee riittämään, mutta sitä voi siivota niittämällä männyn tieltä pois. Ojien kunnostus sen jälkeen kun mänty on selkeästi uudistunut.
Turvekankaan puolelle minäkin kallistuisin, jos alueella on ojia. Käsittely riippuu puuston iästä. Jos on jo vanhaa, sitten avo- tai siemenpuuhakkuu, jos on nuorta, sitten harvennus jättäen pääosin mäntyä. Jos mäntyä olisi enemmälti, silloin myös yläharvennus voisi tulla kyseeseen.
Jatkokasvatuksen järkevyyden määrittää valtapuuston latvusten kunto, ei niiden ikä. Kovin nuorta tämä ei ole, sen näkee koivuista. Harvennuksessa voi olla järkeä jos kasvatuskelpoisia ka -kuntoisia mäntyjä löytyy edes 200kpl/ha ja ne ovat arvokasvuvaiheessa niin, että niiden tukkiosuus tulee selkeästi nousemaan 10-20 vuoden aikana. Jos näin ei ole niin uudistushakkuu. Sen ajankohtaa määrittelee itse asiassa enemmän muut mahdolliset samalla kertaa myytävät kuviot/leimikot. Paljon riippuu toki paikallisesta puumarkkinasta. Missä päin Suomea tämä on?
Muokkauksesta vielä. Jos tämä on ohutturpeinen ja pohjamaata on nostettavissa kääntömättäiden pintaan niin ehdottomasti kannattaa nostaa. Samaan tulokseen voi päästä ojitusmätästykselläkin. Jos tällaiselle kohteelle ostaa mätästyksen ja ei erikseen, ja paikanpäällä, korosta tätä kivennäismaan saamista mättään pintaan, niin lopputulos on todennäköisesti huono. Todella harvassa ovat ne kaivinkonekuskit jotka todella ymmärtävät mitä ovat tekemässä.
Kun kivennäismaa saadaan tämmösellä pohjalla mättään pintaan niin seuraavan puusukupolven kehitys paranee todella huomattavasti monestakin syystä.