Kevät-talvinen hankikanto vei minut helposti syrjäiselle uudistusalalle. Kuvio on 1,9 ha OMT:n pohjaa, joka istutettiin 2004.
Kuviolla ei ollut valmiina järkeviä keloja, tai pökkelöitä, eli säästöryhmät jouduttiin tekemään nuorista toisarvoisista muutaman rungon ryhmistä.
Parhaiten linnut ja hyönteiset on löytäneet raidat, koivuryhmä täydentyy luontaisesti kuusen ja ym. taimilla, ja haapatukit on sitten niitä tulevaisuuden pesä ja lisääntymispaikkoja, eli lajien
elin ympäristö on turvattu.
Tuleehan noista aikanaan järeitä, raita on jo nyt arvokas. Mutta millainen puusto on ollut 2 ha päätehakkuussa, jos ei siitä järeitä säästöpuita saanut?
Onhan siinä oravalle pomppia kuitenkin kahen puun väliä ettei tarvii pelkkää yhtä puuta juosta ylös alas.
Ei kai kukaan järeistä kuusista tai männyistä säästöpuita tee? En minä ainakaan, kun saattavat olla arvoltaan useamman satasen kappale.
Päätehakkuu aikaan kuviolla oli vahva puhdas kuusikko, ikää n. 90 vuotta, rungon järeys motolistan mukaan ,701 litraa / runko ja kokonaispuusto 320 m3 / ha.
Kuvion lähettyvillä on vanha maalaistalon pihapiiri, talon joutokarja on laiduntanut vuosikymmeniä tälläkin kuvuilla, aina -90 vuoteen asti. Koivut, kuivat ja vikaiset rungot on nähtävästi tästäkin kulkeutunut talon ja riihen lämmönlähteisiin.
Hyvä syy suosia sekapuustoa jo taimikkovaiheessa.
Metsän kunnioittaminen on myös hyvää metsänhoitoa !
Esimerkkikuvat voisi olla ohjeena ja mallina, silloin kun ei ole mahdollisuutta tehdä sekapuusta, aliskasvu, maastoltaan ja puustoltaan otollisia säästöryhmä kohteita.
Arvopuusta / tukkikokoluokasta tehty säästöryhmä on arveluttavaa monessakin mielessä. Tukkikokoisten runkojen juuristo ei ole kehittynyt sietämään useammalta suunnalta tulevia tuulia, hyönteistuhoriski kasvaa, taloudellinen puiden arvo ja sekasorto lisää maisemallisesti alakuloista metsän maisemaa.
Haapa on vihoviimeinen säästöpuu. Sikiää kuin kani juurivesojen kautta ja hävitäppä sitten haapavesakot raivaussahalla tulevan männikön tieltä. Ekoteko jo tautien kannalta tulevaan taimikkoon on kaulata säästöhaapa.
Hyvä huomio Arnold, Haapa on ”vihon- viimeinen” puu männyntaimikossa. Nämä kuvan haavat säästöpuuna ovat OMT:n kasvupaikalla, lähes puhtaan kuusitaimikon seassa.
Aikanaan näitä voi kaulata ja siten jouduttaa lintujen ja hyönteisten lisääntymis- ja pesäpaikaksi.
Noita haapoja kuusentaimikossa olen pyrkinyt välttämään,potentteja liito-oravan pesäpaikkoja sitten joskus
Niin kuin tamperelainen sanoi, näiden haapa-asioiden kanssa joutuu maanomistaja joskus tasapainoilemaan ja ennakoimaan tulevaa.
Jos ympäristössä on jo ennestään vanhoja koivikoita ja haavikoita, jopa jo suojelussa.