Kommentit (22)

  1. Näyttää oikein hyvältä.

  2. Todennäköisesti tuolle kuviolle ei olisi tarvinnut tehdä mitään.

  3. Gla

    Hieno esimerkki siitä, millaisia ongelmia luontainen uudistuminen joillain kuvioilla teettää. Istutustaimien lisäksi kasvaa vain heinää, johon edes pihlaja ei tartu. Melko tyhjältä näyttäisi ilman muokkausta ja istutusta.

  4. Näitä saadaan kun on ahneutta harventaa vanhaa päätehakkuuta odottavaa metsää pieneen rahantarpeeseen. Kun se heinä alkaa rehottaa siellä harvojen puiden alla on sitten suorastaan räjähdys kun se vanha puusto poistetaan päältä. Se viimeisten kasvujen nipotus tuo juuri tuota myrkkyusvaa aukean päälle. Yksi harvennus eli ensiharvennus ja sillä päätehakkuuseen. Ei tarvitse käydä siellä Agrissa niitä myrkkylekkereitä hiplaamassa.

  5. Gla: ”Hieno esimerkki siitä, millaisia ongelmia luontainen uudistuminen joillain kuvioilla teettää. Istutustaimien lisäksi kasvaa vain heinää, johon edes pihlaja ei tartu. Melko tyhjältä näyttäisi ilman muokkausta ja istutusta.”

    Mikäli näin, niin miksiköhän kyseisellä kuviolla on pitänyt tehdä varhaisperkaus 2 vuotta sitten? Näyttäisi siellä kuvanottohetkelläkin olevan aika paljon lehtipuun vesaa ja muutama mäntykin.

  6. Tuossa ei ollut mitään harvennettu. Kasvoi n. 600 runkoa/ha, 390 m3/ha. Maanpinnalla vain sammalta ja muurahaispesiä ennen hakkuuta..

    Kuinkahan korkeita olisivat nuo vesat ilman perkausta. Ja vastaavasti kuinka pieniä kuuset. Kuuset olisivat vielä suurempia ilman hallaa.

    Ilman muokkausta kasvaisi luultavasti pääasiassa pihlajaa.

  7. Varhaisperkauksenkin tarve ja paras ajankohta vaihtelee luonnollisesti kasvupaikan ja puulajin mukaan.
    Samoin esim. kuusikon väljennyshakkuu sopii vain tiettyihin kohteisiin sopivissa olosuhteissa. Kasvatustapoja voi ja pitää soveltaa tilanteen mukaan.
    Kuusi selviää melko hyvin vaikka varhaisperkaus olisi vähän myöhässäkin,
    pääasia että ei jäisi kokonaan tekemättä.

  8. Älä välitä noiden ammattitaidottomien kommenteista. Taimikko on hyvä ja sillä on valoisa tulevaisuus.

  9. ”Kuuset olisivat vielä suurempia ilman hallaa”. Olisiko verhopuusto voinut pitää sen loitolla?

  10. Visakallo

    En ole vielä kohta kuuteenkymmeneen vuoteen sellaista verhopuustoa nähnyt, josta olisi ollut kuusentaimille enemmän hyötyä kuin haittaa. Vaan saas nähdä, jos tässä vielä kerkeäisi näkemään muitakin ihmeitä!

  11. Tai ainakin hallan.

  12. Ei olisi verhopuusto luultavasti auttanut. Hakataan ja uudistetaan aukkoja joka vuosi. Ainakaan kahteenkymmeneen vuoteen ei ollut muita halloja esiintynyt. Yksinkertaisella matematiikalla ymmärtää, että verhopuusto hidastaisi taimikkojen kasvua vuodesta toiseen ja runsaasti. Vaikka kenties olisikin pelastanut yhden vuoden, niin 19 vuodessa olisi tullut joka vuosi enemmän kasvutappiota. Siis samaa mieltä Visakallon kanssa.
    Toki tilanne voi olla erilainen jossain Pohjois-Suomessa.

  13. Visakallo

    Kesällä 2015 näin viimeksi omassa kuusentaimikossa.

  14. Olihan sitä juuri kuten visakallo mainitsi. Ja laitoin kuviinkin kun kuusentaimi oli aika surkean näköinen. Mutta kasvaa kyllä taas mutta uuden latvan joutui tekemään. Että laatua nuo hallat kyllä raiskaa aika raskaasti. Siinä taimikossa meni vielä aika isojakin uuteen kasvuunlähtöön.

  15. Siinä kyllä omalta kohdaltani ainakin kokemus vahvisti että lehtipuu suojasi niissä kohdin kun sitä oli. Se kuvan yksilö oli aika aukeassa kohdassa kun aika märkä kohta muutaman neliön alalla.

  16. Tuosta halla-asiasta kiistely on aika turhaa. Joillain maantieteellisillä alueilla ja näiden pahimmissa painanteissa kuusenviljely voi olla miltei toivotonta ilman verhopuustoa. Toisaalla taas hallatuhot ovat kohteesta riippumatta satunnaisia ja verhopuuston jättämisestä ei mitään hyötyä ole.

    Heinänkasvu on viljavilla mailla usein hämmästyttävän ankaraa, vaikka ennen päätehakkuuta olisi ollut vanha, tiheä ja runsaspuustoinen kuusikko päällä ja sammalmatto pintakerroksessa. Samoin paikka-paikoin tuntuu jostain ilmestyvän pihlajia riesaksi asti, vaikka mitään merkkiä niiden läsnäolosta em. ”kellari-ilmasto-kuusikossa” ei olisi ollut.

    Taustalla lienee heinien osalta varsinkin kastikoiden siementen runsas ja tehokas leviäminen tuulen mukana ja pihlajien kohdalla maaperän siemenpankki. Mahtavan kasvun takaa kovan kuusikon alle muodostuneen heikosti maatuneen paksun kunttakerroksen nopea lahoaminen avohakkuun jälkeen.

  17. Gla

    Näätä: ”Mikäli näin, niin miksiköhän kyseisellä kuviolla on pitänyt tehdä varhaisperkaus 2 vuotta sitten? Näyttäisi siellä kuvanottohetkelläkin olevan aika paljon lehtipuun vesaa ja muutama mäntykin.”

    Onhan tuo ala sentään muokattu, mutta ei tuosta vesakosta kasvatusmetsää saisi aikaan.

  18. Visakallo

    Jos metsänhoitotoimenpiteet eivät johda välittömästi parempaan puunkasvuun, ne ovat väärin ajoitettuja tai muuten hyödyttömiä. Ei ole järkevää hidastaa lehtipuukasvustolla kuusentaimien kasvua. Sama koskee heinäntorjuntaa. Heinät on torjuttava jo kasvukauden alussa eikä sen jälkeen.

  19. Täällä Länsi-Kainuussa hallaa oli -5…-7 astetta 2013 juuri pahimpaan aikaan ennen Juhannusta, kun kasvu oli herkimmillään sen verran, että mikään verhopuusto ei olisi auttanut. Jonkin verran männyntaimiakin halla vikuutti, mikä on todella harvinaista.
    Kesät -10, -11, -12 olivat kasvun kannalta parhaat koskaan koko Suomessa ja täälläkin, mutta kuusilla oli jotakin hämminkiä suopursuruosteen lisäksi, että kuusentaimikot juroivat juuri nuo kesät.
    Kolme kesää on nyt ollut peräjälkeen lähes hallatonta ja viime kesän vuosikasvut kuusen taimilla olivat puolen metrin luokkaa ja ylikin.

  20. Gla: ”Onhan tuo ala sentään muokattu, mutta ei tuosta vesakosta kasvatusmetsää saisi aikaan.”

    Eihän luontaisessa uudistamisessa maan muokkaus ole poissuljettu.

    En tiedä mitä tarkoitat kasvatusmetsällä, mutta ajan mittaan lehtipuuston alle alkaisi syntyä kuusentaimia ja pitkällä aikavälillä lopputuloksena olisi sekametsä mikäli metsänhoitotoimenpiteillä näin halutaan.

  21. Näätän kaas samaa mieltä. Kyllä vain muokkaus on ja pitääkin olla luontaiseen uudistukseen ja sillä metsän saa takuuvarmasti aikaan. Siitä vain pitää sitten tehdä metsä vitikkoa harventamalla ja siinä se sitten jo tuleekin. Valmis metsä joka tulee varsin monivaiheisenakin.

  22. Gla

    Joskus tulee, joskus ei.

Luonto Luonto

Keskustelut