Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Jokos risuista on tullut tilitys? Noita kasoja on seissyt joskus useampikin vuosi odottamassa haketusta . Varsinkin huonojen kulkuyhteyksien takana. Ei ihan jokakelin haketuskohde.
Heh, koira haukkuu, mutta karavaani kulkee! Urakoitsija sai töitä, energialaitos raaka-ainetta, nuori metsä tuli kuntoon, kymmenen vuoden kuluttua paikalla on hyvä harvennuskohde, ja mikä tärkeintä, metsänomistaja on tyytyväinen. Ihan oikeasti, eiköhän jo lopeteta tästä aiheesta 18 vuotta kestänyt täysin turha jurnutus. Jos ja kun ajat tästä joskus muuttuvat, niin sitten toimitaan sen mukaan.
Hienolta näyttää! On vaan tekijöissä ja asenteissa eroa, luultavasti tekijällekin jäi hyvä mieli. Helppo saada suorittava hereille, kuva e-puusta, hirvensyömästä taimesta tai leveästä ajourasta riittää.
Pitää muistuttaa ,että turpeen kohtalo energiana heitettiin arvalla . Putinin sodallakin on omat vaikutuksensa energiajakeiden käyttöön. Ilman kahta edellä mainittua katastrofia tuo hunningolle jäänyt palsta ei olisi kiinnostanut ostajia lainkaan, kuten oli tilanne ennen sotaa ja typerää turvepäätöstä. Vakaampia aikoja odotellessa ei ole syytä hehkutella sillä ,että siirtämällä rästikohteet toisten harmiksi, menetellään oikein. Nyt on kiireesti keskityttävä hoitamaan metsiä paremmin ,jotta hoitorästejä ei enää syntyisi. Onni saada rästikohteet kaupaksi ei kestä ikuisesti. Tätä ”onnea” ei ole riittänyt kaikille tähänkään mennessä ja tulevaisuudessa varmasti vähemmän.
Kokopuukorjuubuumi alkoi paljon ennen Putinin sotaa. Sota teki sen, että kuitua ja kokopuuta ei enää eroteltu vaan kaikki alko menee rangaksi ja kokopuuksi tai pelkäksi rangaksi. Energiapuun hyvä veto tulee jatkumaan sillä Fossiilisten korvaaminen ja lämmön tekeminen talvella aurinkoenergialla tulee olemaan kivuliasta ja puu tulee säilyttämään asemansa.
Voisko pohjois-savossakin olla MHY:n kalusto vanhaa, pientä ja ajokoneina maataloustraktoreita, että ne eivät vain ole kilpailukykyisiä energiapuun toimittajina? Kuitenkin samoilla isoilla koneilla onnistuu tukkien teko samalla samalta tilalta, että voisko kilpailuasetelmassa olla jotain mikä sai ehkä heikomman pelurin lyömään hanskat tiskiin? On selvä myös, että markkinat saavuttaa saturaatiopisteen missä kakku on jaettu ja ehkä osa joutuu lopettamaan ja kaikille ei riitä. Giljotiinikauppakin varmasti hiljenee sitten kun kaikilla tarvitsijoilla on, on niin halpa ja yksinkertainen laite, että markkina tulvii nopeasti ja toisaalta jos sitä ei tarvia, siinä on pääomia ihan murusia.
Kokopuukorjuubuumi alkoi vuosituhannen vaihteessa. Kerkesin osallistua siihen talkooseen kahdella vuosikymmenellä.
Energiapuun tuottaminen asetettiin tavoitteeksi ,jotta pystyttiin käyttämään turvetta energialaitoksilla. Käyttämällä pelkkää turvetta kattiloiden käyttöikä olisi jäänyt lyhyeksi. Tarvittiin puuta sekaan.
Kovista odotuksista huolimatta poltettavaa puuta ei löytynytkään tarpeeksi. Ei siksi ,että sitä ei olisi ollut ,vaan siksi ,että sitä ei tullut markkinoille. Siinä vaiheessa katseet kohdistettiin pilalla oleviin tai pilalle menossa oleviin nuoren metsän kunnostuskohteisiin. Valitettavasti maanomistajien myyntihalut puolestaan kohdistuivat pääasiassa raivaussahalla toteutettavissa oleviin kunnostuskohteisiin . Siinä vaiheessa hommat menivät kuralle. Kylmä totuus on ,että energiapuukohde ,joka olisi kannattava korjuuyrittäjän kannalta, on jo metsätalouden kannalta selkeästi pilalla. Nämä kohteet pysyvät edelleenkin monesti kaupallisen toiminnan ulkopuolella omistajansa passiivisuudesta johtuen ja yrittäjien on hammasta purren tyydyttävä niihin raivausahakohteisiin. Niitä on tehtävä ,kun kalustoon on investoitu eikä parempia ole tarjolla.
Alkuajoista tilanne on muuttunut energiapuun osalta parempaan suuntaan. Riittävän kookasta energiapuuta korjataan tuottavasti ja taloudellisesti muiden hakkuiden yhteydessä yhdistelemällä pieniä tavaralajieriä energatavaralajiksi ,jolloin vältytään lajittelulta ja turhan pienien erien keräilyltä eri kohteisiin. Tämä meneillään oleva muutos nakertaa kokopuumarkkinan vähin erin olemattomiin.
Varsin vähän on ollut kirjoituksia siitä ,kuinka paljon pieniläpimittaisen puun käsittely kuluttaa energiaa eri vaiheissaan järeämmän ainespuun käsittelyyn verrattuna. Ilmastotoimien yhtenä tarkoituksena on säästää uusiutumatonta energiaa. Iso harppaus oikeaan suuntaan on kasvattaa korjattavat puut järeämmiksi, jolloin litralla dieseliä saadaan korjuussa ja keräilyssä enemmän aikaan. Jk:n puolella on kauhisteltu korjuun aiheuttaman kulutuksen suurta määrää jaksottaisen menetelmän kulutukseen verrattuna. Pieniläpimittaisen kokopuun keräily aiheuttaa huomattavasti suuremmat kulutuslukemat . Tämä tieto on nähtävissä koneissa vakiovarusteena olevista taloudellisuutta mittaavista laitteista. Melkoinen haloo nousisi ,jos kulutustiedot päätyisivät laajempaan julkisuuteen. Tulisi hetkessä ilmastopahiksen leima koko alalle.
Nyt on 20hehtaaria harvennettu ja koivut oli jo siilä vaiheessa, että pakko harventaa tai ne ei enää toivu siitä. Maanomistajan kannalta rietysti tässä oli järkevintä tehdä harvennus koneella ja kone sai palkkansa ja varmasti oli hekin tyytyväisiä. Kokopuukorjuu ei olisi jatkunut näin pitkään ja tukipuheetkin on tyhjää kun paljon tehdään ilmankin. Tuosta metsästä ei tule huomaan, että ensimmäinen harvennus on tehty energiaksi. Mitä pienempinä nuo saadaan harvennettu niin sitä paremmin ne toipuu. Ikävä kyllä tuossakin on pärjätty joko tosi kevyellä raivauksella tai ei ollenkaan kun taas ne m, jotka kasvattavat puuta isompina kuten finsilva joutuvat laittamaan 500e/ha ennakkoraivauksiin mutta ainakin voivat sanoa, että ei tule energiapuuta. Ehkä ne onkin ne kalliit ennakkoraivauskulut mistä JK:ssa on puhetta mikä on saanut finsilvankin kääntymään jatkossa JK:n puoleen.
1 kiintokuutiometriä puuta vastaa 200l polttöljyä eli jos harvennuskohteesta lähtee 10% enemmän puuta, et jos vaikka 5 kuutioita tulee enemmän niin 1000l litraa polttöljyä enemmän niin kyllä veikkaisin et positiivisen puolelle jää kokopuun hyväksi jää. Olettaen siis, että samasta kohteesta, tukkien ja riukuen vertaaminen olisi outoa.
Kyllähän tosi on, että energiapuun ja metsähakkeen käyttö on noussut viimeiset 18 vuotta mitä suorittava on ollut väärässä. Ei energiaa korjattaisiin metsästä jos se ei kannattaisi. Sen kannattavuuden takaa vaihtoehtojen puute. Metsä groupilla on varmasti omat motiivinsa ollut miksi se on pitänyt energiapuun pois listoilta koko tämän ajan. 2/3 jakaa nyt tätä herkkupalaa ja jos eivät jakaisi, sen tekisi muut energiapuunkerääjät. Viime kädessä kaukolämpöasiakkaat maksavat keräyskustannukset et halpa sähkö on väliaikaista eikä energiantuotanto tuulella vastaa lähimainkaan tasoja mitä puulla tehdään.
Finsilva keskittyy tuottamaan ainespuuta ja se onnistuu ihan ilman kikkailuja. Ihmettelen ,miksi ei onnistuisi samoilla keinoilla yksityisellä puolellakin. Mahdollisuudet ovat jopa paremmat, kun keskiverto-mo:lla on vain pienet pinta-alat huolehdittavanaan. Selkeää osaamisen puutetta jos ei onnistu.
AR ei ole korjannut energiapuuta koneella ja se näkyy kirjoittelun tasosta. Otapa selvää energiapuuhun erikoistuneiden yrittäjien taloustilanteesta. Pystyvätkö maksamaan täyttä palkkaa edes itselleen , saati ulkopuolisille. Jos maksavat lakisääteiset palkat , eläkemaksut ja muut kulut ja pystyvät uusimaan kalustonsa määrävälein, perun puheeni kannattavuusongelmista. Lompsan pitää olla lyönnissä , mikäli aikovat selviytyä monille eteen tulleesta tilanteesta ,jossa energiapuut on tehty omaan lukuun ,eikä ostajista ole kysynnän romahtamisen seurauksena tietoa.
Suorittavalta tahtoo unohtua yksi aivan olennainen asia. Jos kaikki olisivat tuottaneet vain ainespuuta, niin mistä se kaikki energiapuu olisi hommattu? Puupolttoaineita käytetään vuosittain Suomessa yli 20 miljoonaa kiintokuutiota, josta metsähakkeen osuus on ollut puolet, eli ei ihan pieni pino ole kyseessä, erityisesti vielä siihen nähden, että varsinaisen metsähakkeen osuus on viime aikoina noussut reippaanlaisesti. Suorittava on kyllä tosi kova poika puhumaan lämpimikseen. Jos sen kaiken saisi muutettua kaukolämmöksi, niin kyllähän sillä Jyväskylä ainakin sulana pysyisi!
Aika lähellä olen nyt ollut energiapuubisnestä pitemmän aikaan ja tiedän, että kirjoitat pelkkää huuhaata bisneksen kannattamuudesta. Jokainen tekee sellaisen sopimuksen asiakkaan kanssa joko suoraan tainbäöillisesti, että siinä on järkeä. Sinä itse et ole ollut yrittäjä tai tehnyt mitään viimeaikoina. Se on yrittäjän omaa hölmöyttä jos tekee tienvarteen puita ilman toimitussopimusta etukäteen. Vähän sama tilanne kuin isännällä joka keväällä alkaa kyselemään ostajia hankintapuille kun ei ole tehnyt sopimusta etukäteen. Tietysti kilpailutilanteessa heikoimmin yrittäjät joutuvat ahtaalle ja parhaimmat korjaavat osuuden. Ihan niinkuin tulee käymään pienille pelureille kun isommat ottavat markkinat. Koneiden määrä on noussut siellä missä on ollut energiapuulla imua, muutenkin on hyvä suhdanne ollut puulla pitkään niin jos tässä tilanteessa ei jollakin kannata niin se on huonosti tai pienesti hoidettua yrittämistä.
No katoin tuon laanian, ison energiapuuostajan ja -tekijä ku näytti aiemmassa energiapuu mainosmateriaalissa olleen skorppioni risusavotossa niin liikevoittoprosentti 5,4%. Sanoisin, että siedettävä kun ala on kovasti kilpailtu, risujen kaatelu ja keräily ei ole mikään teknologia-ala. Liikevoittoa 7,9miljoonaa.
Visakalloltakin unohtuu asioita. Mikäli ,kaikki olisivat tähdänneet tuottamaan ainespuuta ,puuvarantomme olisi nykyistä runsaampi ja tavaraa tarjolla poltettavaksikin jopa nykyistä enemmän.
Puuston viime aikoina havaittu kasvun hiipuminenkin on osittain metsänhoidon puutteista johtuvaa. Ylitiheistä riukumetsistä ei enää kunnon kasvuja pystytä kehittelemään.
AR ei ole ilmeisesti lukenut uutisia siitä ,että energiayhtiöt mieluusti ulkoistavat koko puiden hankkimisen yksittäisille yrittäjille. Näin he minimoivat markkinoiden heilahtelun aiheuttamat riskit. Kävipä eräälle energiayhtiölle niinkin ,että vuosi sitten puiden hankintaa varten rekrytoidut henkilöt ovat tällä hetkellä töitä vailla ,kun suhdanteet kääntyivät huonoon suuntaan.
On todella ihmeellistä ,että muutamat vielä kannustavat huonoihin käytäntöihin. Ainespuun tuottaminen tulee olla tavoitteista selvänä ykkösenä . Energiapuun kanssa pelaaminen on onnenkauppaa. Ainespuu kelpaa energiaksikin , mutta energiapuu ei välttämättä ainespuuksi. 100 litraa /runko kasvatustavoitteena ensimmäiseen myyntitapahtumaan mennessä tulisi olla jokaisen vastuullisen metsänomistajan tavoite.
Ensimmäinen laanian aliurakoitsija pari kaivinkonetta energiapuukouralla mm. Liikevoittoprosentti 3,3% metsähallio. Tottakai aliurakoitsijatkin menestyvät mukana muutenhan ei olisi tekijöitä.
Ilmeisesti et itse ole lukenut uutisia kun kuvassakin näkyvä SE ja UPM on alkanut toimittaa kokopuuta ja pienemmät ja huonomat ovat joutuneet väistymään. Eiköhän nyt viimeistään ole näiden MHY:n maatalouskaluston aika astua syrjään, vai mitä luulet?
Helppo katsoa paljonko puukuutio vastaa esim. öljyn lämpöarvona, ja laskea öljyn hinnalla suuntia mikä on puun hinta lämpönä. Jos metsäkoneenkuljettaja kokee että joutuu tekemään pakkotyötä joka kuuluisi jollekin muulle, on syytä katsoa peiliin ja opetella kustannuslaskenta ja sopimusneuvottelut uudelleen. Koneyrittäjille pitäisi olla pakollinen koulutus vrt. liikennelupakurssi jossa neuvotaan yrittäjyyden alkeita.
Suorittava, roposet risuista tuli noin kuukausi korjuun päättymisestä ja ovat jo kasvamassa uudessa ostokohteessa.
Palstalta on noin viisi kilometriä Itä-Suomen Biomassa Oy:n uudelle haketuslaitokselle, eli nuo kasat saatetaan ajaa kokopuuna sinne. Omaa arvailua tämä toki vain.
Älkää hyvät miehet laittako havuja polttoon, ravinne kato on vääjäämätön. Oksissa kanssa suhteessa paljon kuorta jossa ravinteita paljon?
Karsittuna rankana vaan jos pakko taimikoista energiaa myydä. Mitä mieltä raati ja onko tutkittua tietoa aiheesta?
Antinjuntti, ihan relevantti pointti. Suurin osa poistumasta oli lehtipuuta, jotka pääosin säilövät ravinteet talven yli juuristoissa. Varmuudella palstalta poistui huomattava määrä ravinteita. Sitä, onko poistumalla kuitenkaan käytännön merkitystä loppukiertoajalla isossa kuvassa, on vaikea arvioida. Kohde on maaperältään melko rehevä. Kun puita poistuu. vähenee kilpailu ravinteista. Typpeähän tulee jonkun verran vuosittain laskeumana, ja pystyvätpä jotkut kasvitkin sitä ilmasta sitomaan. Ehkä puhtaassa kuusikossa ja karummalla maaperällä hieman pohtisin kokopuukorjuuta ja hakkuutähteiden keruuta.
Onhan aihetta tutkittukin: https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/5835
Tuo haketuslaitoksen läheisyys selittääkin osaltaan ,miksi risut on saatu kaupaksi. Onnea onnettomuudessa. Sijainti vähän sivummalla ,niin olisivat jääneet vielä pitkäksi toviksi pystyyn ja omistajansa murheeksi.
Pinta-alaltaan alle kahden hehtaarin ja kertymiltään alle 100:n motin kuvioille ei kokopuukorjuuta tulla tekemään . Tieto löytyy energiayhtiöiden tiedotteista. Edellä mainitussa kokoluokassa ne rästikohteet suurimmaksi osaksi ovat. Kiinnostus niitä kohtaan on vähäinen ja kasvattavat vain lukuja tilastoissa. Eivät siis ole metsätalouden kannalta mahdollisuus, vaan uhka.
Kovin on erilaisia suorittavan tiedot, mutta siihenhän me olemme saaneet kyllä jo tottua. Ei täältä ole paljonkaan alle sadan kilometrin päähän energiapuut päätyneet, mutta niistä on rahat aina sovitusti ajallaan tulleet, eikä yksikään kasa ole jäänyt tienlaitaan happanemaan. Korjuussa pyritään luonnollisesti järkeviin kokonaisuuksiin, mutta ei sen tarvitse saman omistajan metsästä tapahtua.
26.5. 7:55 keskustelutoisto Antinjuntille:
Kokopuun korjuu tietyiltä kasvupaikoilta ja yleensäkin on mo omaan koipeensa ampumista.
Eräässä Luken tutkimuksessa (Metlan työraportteja 289) kasvunheikennys on 4-5% eh:lla 10v. aikana ja 8-13% toisella harvennuksella 10v. aikana.
Onko järkeä vai ei?
Suorittavan 28.5. 13:13 ei ole paljoa lisättävää.
Kun nmh:ssa on töpeksitty aiemmin, on tilanne tietysti parhaiten pelastettava. Muu tarkoitusperä on haihattelua.
Kiitosta Julku ja Ukko tiedoista. Itse en ajattele ravinne poistumaa oman talouden näkökulmasta vaan pitkässä juoksussa. Jonkun pitäis varmaan 200 ja 500 vuodenkin päästä näistä maista elää. Sekin on lyhyt perspektiivi tässä kaikkeudessa.
Nyt korjataan aiemman maankäytön aiheuttamia puutoksia (kaskiviljely ja laidunnus) mm. bootilla. Mitä tarvii tehdä muutaman kierron päästä jos kaikki kuskataan metsästä pois? Lannoitelouhintakin aiheuttaa jotain tässä nyt muodikkaassa hiilimaailmantaloudessa.
No niin jpjulku, kyllä sinut on nyt täällä tuomittu pahojen tekojesi takia ikuiseen kadotukseen. Mikään ei voi enää sinua pelastaa! Syntien tunnustaminenkaan ei lievennä tuomiotasi!
Toki pitää jpjulkua noista palstan jakamista ankarista tuomioista sen verran lohduttaa, että jos niistä ottaa kateuden periaateärtymyksen pois, niin eipä niistä paljoakaan jää jäljelle.
Ei ole tarkoitus väheksyä niitä ,jotka kunnostavat metsiä. Ne ovat enemmänkin tulilinjalla ,jotka tarkoituksella alisuorittavat. Tästä alisuorittamisesta on näköjään tulossa ”uusi normaali” , kun metsiä kasvatellaan energiapuuvaihtoehdon kautta. Oikeaan aikaan ja riittävällä voimakkuudella tehtyjen hoitotoimien tuloksena syntyy suoraan ainespuukorjuuseen sopiva kohde ilman turhia”välihakkuita”. Ei tarvitse olla myöskään huolissaan puuston latvusten supistumisesta ,vaikka harvennus vähän myöhästyy.
Oksapuulle on todettava ,että tieto ja kokemus ei katoa mihinkään ,kun myy maansa pois. Moni olisi katellinen ,jos tietäisi ,mitä sain tilalle. Päivääkään en ole ratkaisuani katunut.
On suuri rikkaus päästä työnsä puitteissa näkemään , miten toiset saavat metsänsä kasvamaan ja nauttimaan heidän onnistumisistaan. Monenlaisia metsiä käsiteltäessä selviää, mitkä menetelmät ovat tehokkuuden ohella vähän työtä vaativia . Pelkästään omissa metsissä touhutessa olisi moni fiksu idea jäänyt huomaamatta ja kenties minäkin kuuluisin tuohon alisuorittajien ja tukiviidakkoon eksyneiden metsänomistajien joukkoon. Muutaman tukieuron perässä juoksemalla menetetään monesti satasia ja jopa tuhansia ,kun on päätehakkuun aika.
Kovimmat arvostelijat voisivat nyt vuorostaan antaa selkeät ohjeet, miten jpjulkun olisi pitänyt ko. tapauksessa, ja mahdollisissa seuraavissa kohteissa toimia? Neuvoja annettaessa mielellään myös kustannus- ja tuloarvio/ha.
Lähden siitä, että kun/jos ” nmh:ssa on töpeksitty aiemmin, on tilanne tietysti parhaiten pelastettava. Muu tarkoitusperä on haihattelua ”.
Mitkä Tapion ohjeet tukevat haihattelua? Mitkä Tapion ohjeet tukevat kokopuukorjuuta ja vielä ennen aikaista sellaista?
Mielelläni kuulisin ne kohdat Tapion ohjeissa, mitkä sotivat kokopuukorjuuta vastaan hoidetuissa kylvömänniköissä ja hoidetuissa istutuskoivikoissa, joissa olen tätä korjuuta käyttänyt. Hoitamattomiin kohteisiin en ole kokopuukorjuuta käyttänyt, sillä niitä ei metsissäni ole koskaan ollut. Tämä asia ei ole täällä näiden 18 vuoden aikana joillekin edelleenkään valjennut. Vuoden 2017 kesäretkeläiset pääsivät tutustumaan tällaisiin eri ikäisiin kohteisiin. Suurimpaan osaan niistä on tehty jo 2. harvennus, ja pääosa koivikoista päätehakataan muutaman vuoden sisällä.
Laanian mainoksessa näyttää lukevan , että voit muuttaa metsänhoitokulusi tuloksi ,kun myyt risusi meille. Tuntuu uppoavan monien metsänomistajien päähän kuin häkä. Tapion ohjeissa ei tarjota rahaa, vaan parempaa tuottoa tekemällä töitä oikeaan aikaan. Tämä vaihtoehto ei jostakin syystä kelpaa.
Jp on onnistunut väistämään luodin ja muuttamaan kulunsa tuloiksi. Näin minäkin olisin vastaavassa tilanteessa toiminut ostopalstan kohdalla.Suurimmalle osalle metsänomistajista tämä ei onnistu ,joten heille Tapion ohjeet etupainoisina ovat ainoa vaihtoehto. Se vaihtoehto tulee taatusti mieleen ,kun katselee markkinakelvottoman palstansa ränsistymistä. Siitä voi syyttää vain omia valintojaan.
Kannattaa pitää mielessä ,että kokopuun korjaaminen on kaikkein kallein tapa hoitaa taimikoita. Tilanteet vain vaihtelevat siinä suhteessa, kenelle lopullinen lasku lankeaa. Metsän tuoton alenema kuitenkin säilyy ja siitä kärsivät jälkipolvet alempien päätehakkuutulojen muodossa. Tällä hetkellä ”energiabuumien” vaikutukset näkyvät jo alentuneena metsien kasvuna. Voi vain arvailla ,kuinka kovaa hintaa tästä energiapuuvillityksestä väärässä paikassa (=taimikoissa) myöhemmät sukupolvet joutuvat maksamaan.
Visalle on todettava ,että olen korjannut puuta kylvömänniköistä ,joista ei ole kertynyt kalikkaakaan energiapuuta. Kun taimikot harvennetaan Tapion ohjeiden mukaanviimeistään 4-5metrin pituudessa suositustiheyteen ,ei taatusti ole tarvetta turvautua kokopuuvaihtoehtoon. Kun hoitotoimenpiteet tehdään puutteellisesti tai liian lievinä , ei keskustella suositusten mukaisesta toiminnasta. Visakin on poikennut suosituksista nämä 18 vuotta ,vaikka muuta väittää .
Et siis pysty suorittava sanomaan, missä kohtaa olisin poikennut ohjeista? Etkö vieläkään näiden 18 vuoden jälkeen ymmärrä, että kysymys on hoidetuista, -ei hoitamattomista taimikoista.
Hoidettu voi olla ,mutta toimenpiteet liian lieviä suosituksiin nähden.
Aloittivat reilu viikko sitten enskan alueella ,joka oli uudistettu siemenpuiden avulla ja raivaukset toteutettu suositusten edellyttämällä tavalla. Tuloksena pelkkää ainespuuta. Miksi toisilta onnistuu ,mutta Visalta ei? ….ja palsta vielä tienoolla ,jossa oli h…sti hirviä , kun taimikko oli pientä. Itse osallistuin aikanaan ko palstan siemenpuiden poistamiseen ja alue on pysynyt ”seurannassa” siitä alkaen. Voin esitellä palstan Visalle vaikka heti tai myöhemmin ,kun kymmenien hehtaarien savotta on valmis. Siinä on tosin mukana jo suurin osa istutettuja kuvioita.
Jos olet joutunut hakkuuttamaan puusi keskenkasvuisina kokopuukorjuuna latvusten uhatessa supistua liikaa ,ovat hoitotoimet olleet liian lieviä. Sopivassa tiheydessä kasvaneiden mäntyjen ainespuuksi kelpaamaton latvaosa mahtuu miltei hakkuukouran sisään ja on tarpeen palstan ravinnetilaan ylläpitämiseen ja parantamaan kantavuutta ajourilla. Riukujen keräily kokopuuna vie ravinteita ja harva tohtii heittää kerättyä risukimppua ajouran kantavuutta parantamaan. Kaikki laaniin ,mihin kouralla on tartuttu.
Mistä tuo latvusten supistuminen nyt oikein tuli? On tehty varhaisperkaus, jossa kaikki lehtipuut on poistettu, ja liian tiheät kylvötuppaat harvennettu. Sen jälkeen on tehty aivan normaali taimikonhoito. Ensiharvennus on tehty parikymppisenä kokopuukorjuuna. Sano jo suorittava vihdoin viimein, missä oikein olen poikennut Tapion suosituksista?
”..Jos olet joutunut hakkuuttamaan puusi keskenkasvuisina kokopuukorjuuna latvusten uhatessa supistua liikaa ,ovat hoitotoimet olleet liian lieviä..” Vaikeaa on!
Lisäksi kun riu’ut eivät voi olla 80-100 litraisia, keskenkaisvuisen puuston urien aukaisi tuo takkiin. Sekin on fakta.
Kuinkahan paljon minulle on mehtäukko mahtanutkaan tulla takkiin? Miksi kaikkien runkojen olisi oltava 80-100 litraisia, jos ne menevät energiaksi? Kylvömännikössähän on aina joukossa räkämäntyjä, jotka ovat parikymppisinä 100 litraisia, mutta samalla poistetaan myös pienimmät, eli näin saadaan aikaiseksi tasakokoinen ja laadukas männikkö. Mikä tässä nyt on niin ylivoimaisen vaikeaa käsittää? En missään tapauksessa olisi menetellyt 20 vuotta tällä tavalla, jos homma ei olisi toiminut. Eihän niitä puita ole Metsä Groupille korjattu!
Kysymys ei ole sinun takkiin otosta. Sinä et käsitä tätä.
Kun taimikko (Tapion ohjein) hoidetaan ja harvennetaan ajallaan ohjetiheyksiin, SITÄ EI TARVITSE ENNEN AIKAISESTI riukuloina lähteä energiapinoihin urittamaan ja keräämään.
Sitä vastoin puuston kehittyessä asialliseen järeyteen, SE VOIDAAN sitten ratkaista loppukäyttäjän osoite.
Onkohan hoidettuun eteläsuomalaiseen kaksikymppiseen männikköön tehty ensiharvennus ennenaikainen? Ei kyllä minun mielestäni. Mikä on mehtäukon perustelu väitteelle?
Miksi ei kelpaa? Niistähän on tehty kohteista ja ostajasta riippuen kuitua, karsittua rankaa, ja kokopuuta. Metsänomistajahan kilpailuttaa kaupat ja valitsee aina kulloinkin sopivimman yhteistyökumppanin. Emme me ole yhden ostajan ja korjuuyrityksen palveluksessa. Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää?
Aivan, tilanteen mukaan toimitaan. Ja e-puu on yksi vaihtoehto joka on varsinkin nykyhinnoilla hyvä vaihtoehto monilla kohteilla.
2000-luvun alussa oli suosituksissakin jättää esim. männikköön tavallista tiheämpi taimikko Th:ssa.
Kannattaa pitää mielessä ,että energiapuu on ollut vaihtoehto VAIN joillakin kohteilla huippusuhdanteen aikanakin ja näitä huippusuhdanteita on tähän mennessä esiintynyt VAIN 20 vuoden välein.
Jokamiehen/naisen menetelmäksi energiapuun kasvattaminen taimikoissa ei missään nimessä sovellu. Merkit tästä näkyvät valtakunnan metsien kasvun hidastumisena ,kun tätä on liian laajasti yritetty. Kasvatuskelpoisen puuston määrä on vähentynyt hälyyttävästi metsiin kohdistuvien hoitotoimien toteutuksen siirtyessä liian myöhäiseksi. Ja siirto on tehty vain siksi ,että sietämättömän korkeiksi kehittyneet hoitokustannukset on saatu siirrettyä muiden vastuulle. Mitä tästä on sitten seurannut? Puuston kiertoaika venyy kymmenellä vuodella ja hakkuusaanto myöhemmässä päätehakkuussa alenee kymmenillä prosenteilla.
Totuushan on että puuta kasvaa eniten, kun harvennetaan usein ja suht. vähän kerrallaan. (Korjuukustannusten takia sitä ei kuitenkaan tehdä). E-puuharvennus hoidettuun taimikkoon ei vähennä kiertoajan puun tuotosta eikä -tuottoa.
”.. kun harvennetaan usein ja suht. vähän kerrallaan…” käy heille, jotka naplaavat samoja jälkiään vuodesta toiseen ja hyväksyvät tekemänsä korjuuvauriot. Nyssäkät ovat pieniä, samoin hinta.
Onko kuvassa 2 leveä ajoura? Sen takana näyttääkin sitten varsin tiheältä, ilmeisesti käsiteltyä aluetta kuitenkin? Puusto 5-7m? Latvukset näyttävät hyviltä.
Kuvassa ainakin sellupinoon lihoavaa mäntytavaraa. Menetelmässä käy niin, että laatuharvennuksen laistaminen taimikkoharvennuksen yhteydessä huonolaatuiset rungot keulivat muilta. Tiheässä ennenaikaisessa energiahakkuussa hennot hyvälaatuiset lähtevätkin pinoon…
”Tällä hetkellä ”energiabuumien” vaikutukset näkyvät jo alentuneena metsien kasvuna.”
Tästä olen Suorittavan kanssa eri mieltä. Väitän, että energiapuuna tulee korjattua paljon kohteita, joille ei muuten tehtäisi mitään. Tuskin Venäjän hyökkäyssotaa ja sitä seurannutta energiapuubuumia kovin moni osasi ennustaa.
Tuli viikonloppuna ajeltua paljon metsäisillä seuduilla. Energiapuuta on kyllä hakattu todella paljon. Suurin osa kokopuuna.
Panu, hyvä kysymys, jäin itsekin miettimään mistä kohdasta kuva on ja miten kuvassa näyttäisi olevan noin iso aukko. Ajoura siinä ainakin on, mutta ei ne ajourat paikan päällä näyttäneet mitenkään normaalia leveämmiltä. Itse en päässyt käymään hakkuuta katsomassa, mutta kuulemani mukaan oli paikalla sekä telakaivinkone että moto.
Koko palstan puusto on 7-10 metrin väliin. Olin siinä käsityksessä, että energiapuuhakkuu korvaisi ensiharvennuksen, mutta ei mennytkään niin. Runkolukua on jäänyt niin paljon, että ensiharvennus on edessä viiden vuoden päästä.
Nyt kärsitään vuosituhannenvaihteessa tehdyistä huonoista päätöksistä kasvattaa taimikoissa ylimääräistä roinaa energiaksi. Kaikkien risut eivät ole käyneet eivätkä käy kaupaksi toivotulla aikataululla. Hekin tekivät huonon ratkaisun ,joilla olisi ollut resursseja hoitaa taimikot asianmukaisesti kuntoon.
Energiapuukohteet ovat hoidon suhteen rästikohteita ja rästikohteilla metsien kasvu on kärsinyt. Turha selittää muuta.Energiapuunkorjuulla ainoastaan pelastetaan ,mitä on pelastettavissa. Kahdella vuosikymmenellä energiapuuta korjanneena on todettava ,että montaa kohdetta ei osunut kohdalle ,jossa metsä olisi tullut edes välttävään kuntoon energiapuunkorjuun jäljiltä.
Kävin myös tekemässä ensiharvennuksia energiapuuharvennusten jälkeen. Saanto jäi todella niukaksi ja välillä sai ajella vanhoja reiteita pitkiäkin matkoja ilman ,että poistettavia puita löytyi. Jouduin todistamaan monesti ,että energiapuuharvennus oli ensimmäinen ja viimeinen harvennus ennen päätehakkuuta. Siksi en kannusta ketään astumaan ansaan ,johon energiapuun tavoittelu voi pahimmillaan johtaa. Hoito vaihtuukin saattohoidoksi.
Kokopuukasoja voi olla teiden varsilla ,mutta onko kaikkien käyttöpaikka selvillä ja onko kokopuulla enää tulevaisuudessa kysyntää ? Pitkin kevättä esillä olleissa uutisissa kerrotaan korjuun ja kaupan pysähtyneen kuin seinään. Minä ainakaan en jättäisi tämän tiedon valossa taimikoita kunnostamatta ja pelaisi lottoa energiappuunkysynnän suhteen. Ihmettelenkin metsänomistajien optimismia energiapuuasioissa, vaikka energialaitokset ja yrittäjät näkevät taantuman merkit ilmassa. Puu on liian kallista ja vaihtoehtosia tapoja tuottaa lämpöä ja energiaa kehitetään kuumeisesti.
Ei e-puu kohteet ole kaikki rästikohteita. Suorittavalla on vain huonoja esimerkkejä jäänyt mieleen. Muitakin on olemassa ja jos Th on tehty ajoissa, on tavallista tiheämmässä kasvaneet taimikotkinbkehityskelpoisia.
Tuossa on th tehty suositusten vastaisesti ja liian lievänä.
Nykyisin tavoiteltaessa sekametsiä istutustiheys jää 1500:aan ja uudistusalalle annetaan syntyä 200-300 tainta luontaisesti. Muuta ei kasvateta. Ei myöskään erityisesti energiapuuta. Paksumpi tavara toki kelpaa mainiosti energiaksikin ,jos kova tarve yllättää ja on nopeammin käytettävissä , kun puuta saadaan vikkelämmin talteen.
Ne tekemäni energiapuusavotat pyrkivät olemaan jo siinä kunnossa ,että istutetut taimet olivat kuihtuneet puoleen ja jopa alle alkuperäisestä määrästä ja tilalle oli siunaantunut tuhansia onkivapakoivuja ,joista ei lähes latvattomina kovin montaa elinkelpoista löytynyt. Ei siis mikään tavoiteltava tila metsälle. Rästikohteita.
Se on totta kyllä, että energiapuuhakkuut lisää kasvua eikä päinvastoin. Liian paljon leppää ja sekundääristä roinaa jäisi metsiin, joille suorittava sanoi ennen, että:”ei myö näille mitään tehdä kun siitä ei makseta.” Nyt nähdään, että ennen metsänkasvua haitanneet mm. Paksut Lepätkin on isoina kasoina tienlaidassa missä suorittava voi niitä nyt kuvailla kun ennen jäi metsään.
Kasvutappioita tulee myös näistä odotellaan 10 vuotta kun mm. Koivut eivät lähdekään enää paksuuntumaan. Se on niin herkkä sille et jos menee vähänkin myöhään. Koivuvihassa ja kaikki pinoon ei varmaan välitäkkään mutta täällä ainakin rauduskoivu kasvaa hyvin jos sen muistaa ajoissa vain harventaa. Joissakin kohteissa on vain liian vaikeaa paksuja koivuja harventaa raivaussahalla.
On totta kuten konstap kertoi, että tiheästä usein vähän harventamalla kasvaa eniten puuta eikö tule kasvutappiota vaan päinvastoin. Ennen enegiapuuhakkuita kompromissi oli tinkiä absoluuttisesta kasvusta korjuukustannusten kattamiseksi, tämä oli totta. Jo muinoin metsänvartija kirjoitti apuharvennuksista.
Kukaan ei uskalla kasvattaa 1600 mäntyäkään suoraan varhaisperkuaksesta kuten suorittava neuvoo aina on oltava tuhoutumisvaraa sillä mäntyä tuhoutuu jatkuvasti hirvien ja vesakko ei sitä selitä muuta kuin riistakeskuksen hirviraivausvalheissa. Tiheässä kasvattamalla voi olla varmempi mäntyjen suhteen, että jatkossa on tarpeeksi hyviä kasvamassa.
5 vuotta varmaan ihan realistinen aika ensiharvennukselle. Meillä tehtiin energiapuuharvennus missä lähti 20v metsästä n. 20-30m3 ja 30v 120m3 et toinen harvennus olisi toki voinut olla vähän aikaisemminkin. Niin ne ajat muuttuu kun metsässä ei enää korjuun kustannukset rajoita absoluuttista kasvua ja metsänomistajille tulee enemmän rahaa ja vähemmän kuluja.
”Nyt kärsitään vuosituhannenvaihteessa tehdyistä huonoista päätöksistä kasvattaa taimikoissa ylimääräistä roinaa energiaksi.”
Olen Suorittavan kanssa tästäkin eri mieltä. Kun tuolla maakunnassa ajelee, niin havaintona noin puolet metsäpinta-alasta on ylitiheää, hoitamatonta ja rästiytynyttä. Väitän, että 95 % tästä on pinta-alaa, jota ei tarkoituksella ole kasvatettu energiapuuksi. Syyt rästiytymiselle ovat moninaiset. Ei ole mielenkiintoa, osaamista, energiaa, rahaa, aikaa jne. Aika paljon metsäomistuksesta on varmaan iäkkäillä henkilöillä. Ei ole yksinkertaisesti fyysisiä edellytyksiä tehdä raivaustöitä, ja samalla ollaan perinteisesti nuukia käyttämään ulkopuolisia palveluita. Fakta on, että ylitiheitä rästikohteita on paljon. Energiapuun korjuu on erinomainen lisä metsänkäsittelyn palettiin. Toivottavasti se olisi pitkään valikoimassa mukana.
Fingridillä on ollut kiinnostusta sähköverkkoon liittymisestä 60000MW:n verran. Sähkönhintaennuste näyttää 2030 rajua nousua. Energiasta on tulossa luksustuote. Zaporizzan ydinvoimala joka on Euroopan suurin ja käsittää 6 reaktoria yhteensä 5600MW tehon. Tuollaisen rakentaminenkestäisi vuosikymmeniä. Kyllä puuenergian hinta tulee nousemaan yhtä lailla rajusti kun ei ole vaihtoehtoja montaa millä tuulettomalla talvikelillä saadaan lämpöä ja sähköä.
Omakotitaloasujille voi olla luvassa myös ankeita aikoja jos ei omista omia energiametsiä, varmaan klapien hinnatkin räjähtää.
Metsissä kasvaa loppuvaiheessa 300-600m3 puuta, kyllä ne metsäpohjat kestää kasvattaa vähän energiaakin jos taimikonhoidossa ja varhaisesta harvemmuksesta vain huolehditaan. Minä tekisin täsmälleen niinkuin visakallo männiköiden kanssa. Siinä otetaan huonommastakin maaperästä kaikki potentiaali irti ja hyvänä tulona. Ja kannattavuus eikun paranee tulevaisuudessa.
Suorittavan jutut ovat sinällään ymmärrettäviä, koska hänen pää-toimeksiantajalla ole ollut tarvetta energiapuulle. Kun tähän lisätään vielä saman tahon tarjoamat hirvimaatkin, niin lopputulos on täällä meidän kaikkien luettavissa. Energiapuuta tullaan käyttämään meillä vielä jatkossakin, joten metsien hoito jatkuu, ja se on hyvä asia.
Energiapuumetsiksi kuviteltuja metsiä on paljon. Harva näyttää pohtivan sitä ,että ne seisovat odottamassa toimenpiteitä ,kun ne eivät välttämättä kelpaa kenellekään. Osa tietysti niiden syystä tai toisesta kykenemättömien henkilöiden omistuksessa ,jotka eivät pysty tekemään edes kauppoja. Silloin ei naurata ,kun enrgiapuu ei yrityksistä huolimatta kelpaa. Tämä uhka kannattaa pitää kirkkaana mielessä eikä hirttäytyä epävarmoihin vaihtoehtoihin.
Nuo teiden varsilla ränsistyvät tiheiköt kehittyvät kyllä ajan kanssa kiinnostaviksi ,kunhan niistä löytyy riittävästi ainespuuta ja sopivat korjattavaksi jonkun toisen hakkuutapahtuman yhteydessä. Siinä vaiheessa tuleviin päätehakkuutuloihin on kehittynyt jo valtava lovi.
Uutena haasteena energiarisujen menekin suhteen ovat tulevaisuudessa tavoiteltavat sekametsät. Niiden ensiharvennusten yksittäisten puulajien tavaralajikertymät ovat niin pieniä , että koko savotta yhdistetään energiapuutavaralajiksi. Tällä keinolla energiapuuta kertyy aivan eri tahtiin verrattuna risujen listimiseen giljotiineilla. Tuloksena saatu hakekin on käyttöominaisuuksiltaan ylivoimaista kokopuuhakkeeseen verrattuna. Kokopuun ongelmallisuudesta on moni lämmöntuottaja reklamoinut. Ostavat kirkuen parempaa, kun sitä on jatkossa enemmän tarjolla. Osan puutteesta korvaa jo sähkö.
Jos oikein ymmärrän, energiapuuala on muuttunut ja kehittynyt viime vuosina paljon. Jo pelkästään se, että puutavara tulee luotettavasti mitatuksi kuormainvaa’alla korjuun yhteydessä, on iso juttu.
Paljon näyttää olevan myös alueellisia eroja korjuumenetelmissä johtuen jo ihan paikallisten yrittäjien konekantojen eroista. Juuri katsoin yhden metsälehden videon, jossa isompien puiden tyvet korjattiin karsittuna rankana ja latvukset ja pienemmät raipat kokopuuna. Variaatioita on monia.
Kansantaloudellisestihan olisi tärkeää, jos rääseiköt saadaan laitettua kasvukuntoon ilman kustannusta maanomistajalle, lämpölaitokset saavat raaka-ainetta ja korjuuyrittäjät saavat työtä.
Tärkeintä on estää uusien rästien syntyminen. Raivauksen tulee olla riittävän houkuttelevaa, jotta se tulee tehtyä ja tarpeeksi helppoa ,jotta saadaan laajemmin omatoimisia metsänomistajia tarttumaan toimeen.
Parempi tehdä hommat aiemmin ja tarvittaessa useampaan kertaan. Tuolloin työ onnistuu fyysisesti heikommaltakin ja kevyemmillä ja edullisilla välineillä.
Kun urakka näyttää ylivoimaiselta , se jätetään helposti tekemättä tai jää kesken. Liialliset haasteet yllättävät helposti metka-rajoja tavoiteltaessa rehevillä maapohjilla. Raivaus olisi ollut metsänkin kannalta parempi toteuttaa aiemmin. Rima nousee entisestään , kun seuraavaa metkaa on odotettava viisi vuotta ,vaikka tehosteraivaus tulisi tehdä jo seuraavana kesänä. Itselleni onkin herännyt kysymys , ovatko tukiehtojen rajat rajoittamassa raivausten ajoitusta. ”Parasta ennen”- päivämäärä taimikon hoidon kannalta on monesti jo ohitettu. Työ tehdään kuitenkin vasta, kun toimenpiteeseen saadaan ulkopuolista rahaa ja mieluusti ulkopuolinen tekijäkin touhuamaan nälkäpalkalla. Se autuaasti unohtuu ,että työmäärä ja kustannus kasvaa 10-15% vuodessa ja taimikko taantuu samalla prosentilla. Pahimmillaan puulajisuhteet muuttuvat käänteisiksi alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna . Vähäarvoista puuta löytyykin huomattavasti enemmän verrattuna siihen , millä puulajilla metsä on alunperin uudistettu. Siinä tilanteessa energiapuutili on laiha lohtu.
On paksuja nämä jutut. Kokopuusta reklamoidaan, hakkuutähteet sitten onkin ok kerätä. Saatiin perkon ja joovainin rinnalle uusi yhden totuuden toitottaja. Tilanteen mukaan kannattaa valita korjuutapa ja puiden osoite. Jos kuitupuun ja energiapuun välillä tienvarsihinnassa on 2€ eroa, pitää olla melkoinen pisnesmies jos alkaa lajitella ja ajaa puulajit erillään. Jo se, että suuri ja kasvava osa metsänomistajista ei tiedä mitä pitäisi milloinkin tehdä tai edes tiedä missä oma metsä tarkalleen on, takaa että hoitorästejä riittää jatkossakin. Sähkö ja sen siirto tulee olemaan niin kallista, ettei puun poltto lopu kovin helpolla.
Kustannukset ei nouse 10-15% vuodessa vaan laskevat kun katsotaan kokokiertoajalla. Jos taimikon kävelee vuoden päästä istutuksesta niin se on nopeampaa kuin vuonna 3 eli kustannukset kyllä nousevat vuodesta 1 vuoteen 3 mutta tärkeää on tiedostaa koko kiertoajan kustannukset. Esimerkkejä löytyy pilvin pimein miten varhaisten varhaisperkausten jälkeen on ajauduttu yhö paheneviin supervesakoihin kun vieressä myöhemmin tehty on porskuttanut vähäisellä raivaustarpeella. Lisäkustannukset tuo pienten kantojen aiheuttama näköeste ja myöhemmin luontaisista kuusista nouseva näköeste, että pääasiassa aikaisin peratuissa istutuskuusikoissa on ollut viime aikoina valtavaa kasvua mitkä joutuu energiaksi. Jos kuusikon raivaa 3-4 kertaa, ei tuet ole este, ne saa täysimääräisinä. Tukea ei todellakaan kannata alkaa maksamaan joka kerrasta vaan raivausmäärät on järkevä pitää maltillisina jo maanomistajienkin kannalta.
Kokopuuta on puolet käytetystä energiapuusta kun latvuksia poltetaan niin paljon. Samalla tavalla kokopuu kuivaa ja varisee tienlaidassa kun hakkuutähteetkin, Kotka kerätään yhtä vihreinä, jotta saadaan nopea istutus.
Puiden kasvua ei ratkaista ensimmäisessä 3-7 vuodessa, silloin metsässä on vain muutama kuutio puuta. Kannattaa jättää omaan arvoonsa puheet, että 5-vuotiaassa metsässä on vesi ja ravinteet loppu jos siellä kasvaa myös koivun taimia. Sellaselle paikalle ei voi ikinä syntyä satoja kuutiota käsittävä metsä sillä niiden ravinteiden ja veden tarve on jo ihan toista luokkaa. Kuusikossa alkaa pintakasvillisuus yleensä vähetä vasta vuosikymmeniä myöhemmin ja siinä pintakasvillisuudessa kiertää kokoajan ravinteita mitä kuuset ei vielä käytä ja lopussa kun ei ole enää pintakasvillisuutta, on kaikki paikan ravinteet käytetty.
Näistä energiapuuhakkuista on tullut joillekin niin periaatteellisia, lähes patologisia kysymyksiä, ettei mikään järkiperuste riitä tätä muuttamaan. Muistui taas mieleen, kun taannoin kerroin vanhasta kaveristani, joka pyysi minua ennakkoraivaamaan päätehakkuuta lähestyvän koivikkonsa. Arvioin työn hinnaksi kaksi tonnia, ja ehdotinkin tämän takia hänelle energiapuuhakkuuta. Erittäin laskutaitoisena, entisenä metsäammattilaisena hän oivalsi heti asian. Hän sai niistä energiapuista kahden tonnin laskun sijasta kaksi tonnia rahaa. Energiapuun korjaaja oli ollut myös tyytyväinen tähän savottaan, ja koivikko tuli hyvään kuntoon odottamaan päätehakkuuta, eli kaikki olivat tyytyväisiä. Mutta täälläpä alkoikin jälleen todella kova parku vailla yhtäkään todellista perustetta erään eläkkeellä olevan motokuskin taholta! jpjulkulle näytti nyt käyneen jokseenkin samoin.
Että kannustat sitten kaikkia jättämään taimikkonsa heitteille energiapuutilin toivossa??? Minä kannustaan ihmisiä pitämään taimikoista parempaa huolta ,jotta metsästä saadaan muutakin ,kun energiaa (ja sitä energiaakin korjataan yhteiskunnan kustannuksella).
Ymmärrän kyllä kantasi ,kun olet ollut myötävaikuttamassa siihen ,että riukumetsiin kohdistuva energiapuutuki jatkuu. Ei olisi jatkunut ilman Putinia. Tästä minulla on tieto luotettavista lähteistä.
Minä puolestaan olin omalta osaltani eri kanavia pitkin vaikuttamassa siihen , että varhaisperkaukset ulotettiin tukien piiriin ja saatiin sen avulla hillittyä metsänhoitorästien kasvua.
Kumpi onkaan fiksumpaa , antaa metsien mennä pilalle varhaishoidon puutteista johtuen( puutteeksi luetaan myös liian lievinä toteutetut toimenpiteet), vai pitää hommat alusta alkaen hanskassa?
Toimintakyvyttömyyden seurauksena syntyviä rästejä kertyy jo aivan riittävästi. Siihen ei energiapuun tuottamisen varjolla ole viisasta enää enempää kannustaa. Riittää ,kun nykyisetkin rääseikönhaltijat malttavat odottaa riittävän kauan ,että saavat järeytyneet raippansa kaupaksi jonkun toisen hakkuutapahtuman yhteydessä. Tarvitsee vain odottaa ja kestää seuraukset.
Nyt olisi suorittavan jo korkea aika kertoa, että missä ja milloin olen kannustanut metsänomistajia jättämään taimikkonsa heitteille? En ole sitä tehnyt omille taimikoilleni, enkä koskaan kehottanut siihen muitakaan. Jos et suorittava pysty kysymykseeni vastaamaan, niin lopeta moinen valehtelu.
Kehut kovasti kokopuukorjuuta ja giljotiineja. Niitä käytetään pääasiassa silloin , kun taimikonhoidossa ei ole onnistuttu. On jätetty tekemättä tai tehty liian lievänä. Hyvin hoidetussa metsissä ei giljotiineja tarvita. Mistäs muusta on kysymys kun kannustamisesta heikompiin ratkaisuihin? Kun vielä täällä muutamat höystävät tarinaa siten ,että on maanomistajalle edullisempaa siirtää raivauksia ja teettää hoitotyöt energiapuunkorjuuna vierailla ja muuttaa kulut tuloiksi ,ei hommaa voi enempää väärille raiteille johtaa.
En minäkään energiapuunkäyttöä vastusta ,mutta sen kustannuksella ei kannata jättää taimikoita huonolle hoidolle. Puut tulee saada järeytymään riittävästi korjuun kannalta, jotta yleisimpiä korjuumenetelmiä voidaan käyttää kustannustehokkaasti. Puutkin kasvavat paremmin ,kun niillä ei ole kilpailijoita.
Liian pieni puuaines on korjuun kannalta muuttunut ikuisuuskysymykseksi , kun energiapuuvaihtoehdon avulla yritetään tehdä korjuun kannalta liian pienestä puustosta hyväksyttävää. Kaiken lisäksi jopa koneellisia korjuukertoja lisäämällä, joka nykyisen ilmastopolitiikan vallitessa vie kehitystä väärään suuntaan.
Tottakai on edullisempaa siirtää raivauksia ajankohtaan milloin niistä on enemmän hyötyä kuin haittaa. Kärkkäinen taisi kirjoittaa lehdessä, että kuusikot pitäisi raivata 2-vuotiaina, tämä on sitä mikä lähtee niittämällä. Samasta syystä minä sanon, että ei kannata 3 tai 4-vuotiaanakaan kun siitä tulee valtavasti lisäkuluja useiden kertojen takia ja hyödyt haihtuu kuusten supistumiseen suoervesakossa. Kun minä olen se joka ne lopettaa eli joutuu myös tekemään 20 tankillisen kohteet, jotka ovat suurimmassa vaarassa muuttua hoitamattomiksi jos 70-vuotiaana ei enää pysty vaikka 5-vuotiaassa taimikossa oli miten helppoa hyvänsä.
Asioita keksimällä mikään homma ei muutu paremmaksi. Ei ole yleistynyt Kärkläisenkään keksinnöt enkä tule samasta syystä sinunkaan keksintöjä kannattamaan.
Energiapuuhakkuut ovat realitodellisuutta ja sinulla tuntuu olevan jonkinlaistarä ranhaistusmielialaa tälläisestä ”moraalittomuudesta” kun ei ole taimikot sinulle mieluisia. Rangaistuksena kaikkien pitäisi ny mennä heinäkuussa 3 kertaa raivataan pientä kuusikkoa niin alkaisi oppia tavoille. Tai maksaa tuhansia nuorenmetsänkunnostuksesta raivaajalle, että oikein kirpasis ja sais taas rangaistuksen moraalittomuudesta.
Näissä rangaistuksissa tuntuu vaan kärsijänä olevan myös raivaajat.
Tiedätkö muuten mitä muuta siinä metsälehden metsäkoulukirjassa vuodelta 2001 luki? kohdassa, jossa Metla oli kirjoittanut, että kuusikko tulee raivata 7-vuotiaana, jotta koivu ja kuusi kasvaa tasapituisena myös nuorena eikä etukasvuisena ja vasta +40-vuotiaana tasapituisena.
Sinä hyökkäsit tunteella kirjaa vastaan, että se oli sitä aikaa kun kehotettiin kasvattamaan energiapuuta taimikossa. Siin kirjassa luki samasta kohtaa UPM:män tekstiä, että:”kuusikko tulee varhaisperata 5-vuotiaana.” Kuten ymmärrät varmaan, että 5-vuotis varhaisperkauksia on ihan samoilla opeilla tehty jo hyvin pitkään, ja minäkin olen tehnyt, eikä 10 vuotta niinkuin sinä kerroit, niin niistä on jo hyvää mallia tullut ensiharvennusmetsiä
Vanhaa tietoa. Olin tilaisuudessa vuonna 2002 ,jossa linja-autollinen UPM:n toimihenkilöitä kutsuttiin vihjeestäni ja työnantajani kutsumana tutustumaan erääseen UPM:n siihen astisten oppien mukaan kasvatettuun peitteiseksi karanneeseen kohteeseen. Tilaisuus oli niin vakuuttava ,että hoitovastaava soitteli miltei itkua vääntäen pelkäävänsä saavansa potkut. Ei saanut. Hoitotoimien suunnattuja määrärahoja lisättiin välittömästi hätäapuna 10:llä prosentilla.
UPM:llä työskennellessäni kokopuukohteet käsiteltiin tuntityönä ja se oli omiaan kannustamaan ihmisiä hoitamaan metsänsä paremmilla keinoilla. Korjuun kalleus laittoi liikettä niveliin. Urakkaan siirtyminen toisessa yrityksessä teki työstä puolestaan vähemmän kiinnostavaa. Kilokauppaan siirtyminen siirsi kaikki riskit yrittäjän kannettavaksi.
On sanonta ,että miehen tulee varoa hitaita hevosia ja nopeita naisia. Samaan listaan voisi lisätä koneyrittäjän kohdalla ,että pitää varoa liian pienipuisia leimikoita. Kaikissa tapauksissa pääsee rahoistaan sukkelasti eroon.
Joku on tainnut Suorittavaa uhata giljotiinilla, sen verran usein sana toistuu jutuissa. Kai se giljotiini on yksi teknologia laittaa puuta poikki siinä missä ketjusahakin.
Glijotiini toimii ajatuksissani vain indikaattorina niiden nuorten metsien tilasta ,joissa niitä joudutaan käyttämään. Toki kaikki perustuu myös vuosien kokemukseen laitteista ja kohteista , joilla työskenneltiin. Ainoa positiivinen asia siitä ajasta on kokemusten karttuminen. Niistä johtopäätökset tehneenä olen mielipiteeni muodostanut.
Menetelmä saattaa soveltua joillekin ,mutta enemmistölle metsänomistajista ei.
Nyt kannattaa kiireesti yrittää päästä niistä giljotiinisavotoista kauppoihin. Seuraava mahdollisuus saattaa olla hyvinkin kaukana , jolloin työlaji muuttuukin ainespuuhakkuuksi ainespuunhakkuun ehdoilla.
Kätevä se onkin ja riittävän tehokas teidenvarsien ja pellonreunojen raivaukseen = avohakkuussa. Pienirunkoisissa harvennuksessa ja vaihtelevassa maastossa voi jäljestä tulla sanomista. Ei tuo ole tarkoitettu 5-10 litran onkivapoja tekemään. Pääsavotat ely-keskusten tieväylien kunnostamisessa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Metsänhoito
No niin, nyt sitten vain odottelemme suorittavan tuomiota!
Myönnän laittaneeni kuvat juurikin Suorittavaa viihdyttääkseni. 🙂
Työnjälki näyttää kuvien perustella aivan asialliselta.
Olin erittäin tyytyväinen työnjälkeen.
Jokos risuista on tullut tilitys? Noita kasoja on seissyt joskus useampikin vuosi odottamassa haketusta . Varsinkin huonojen kulkuyhteyksien takana. Ei ihan jokakelin haketuskohde.
Lämpölaitosten kattilat ei tykkää vihreistä neulasista. Talvella hakettavat kun tiet jäässä ja e-puuta tarvitaan…
Vihreää kultaa, mutta hinta jatkossa hopeinen. Kolmannes on huipusta tultu alemmaksi, alamäki ainakin täällä jatkuu.
Kyllähän siitä ensimmäisestä kuvasta heti näki harjaantunut silmä näki, että kokopuukorjuu heti.
Hyvältä näyttää, hinta on varmasti parempi kuin n. tonni miinusta/ha, mikä raivauksesta olisi tullut.
Pitääkö alisuorittamisesta palkita?
Heh, koira haukkuu, mutta karavaani kulkee! Urakoitsija sai töitä, energialaitos raaka-ainetta, nuori metsä tuli kuntoon, kymmenen vuoden kuluttua paikalla on hyvä harvennuskohde, ja mikä tärkeintä, metsänomistaja on tyytyväinen. Ihan oikeasti, eiköhän jo lopeteta tästä aiheesta 18 vuotta kestänyt täysin turha jurnutus. Jos ja kun ajat tästä joskus muuttuvat, niin sitten toimitaan sen mukaan.
Hienolta näyttää! On vaan tekijöissä ja asenteissa eroa, luultavasti tekijällekin jäi hyvä mieli. Helppo saada suorittava hereille, kuva e-puusta, hirvensyömästä taimesta tai leveästä ajourasta riittää.
Pitää muistuttaa ,että turpeen kohtalo energiana heitettiin arvalla . Putinin sodallakin on omat vaikutuksensa energiajakeiden käyttöön. Ilman kahta edellä mainittua katastrofia tuo hunningolle jäänyt palsta ei olisi kiinnostanut ostajia lainkaan, kuten oli tilanne ennen sotaa ja typerää turvepäätöstä. Vakaampia aikoja odotellessa ei ole syytä hehkutella sillä ,että siirtämällä rästikohteet toisten harmiksi, menetellään oikein. Nyt on kiireesti keskityttävä hoitamaan metsiä paremmin ,jotta hoitorästejä ei enää syntyisi. Onni saada rästikohteet kaupaksi ei kestä ikuisesti. Tätä ”onnea” ei ole riittänyt kaikille tähänkään mennessä ja tulevaisuudessa varmasti vähemmän.
Kokopuukorjuubuumi alkoi paljon ennen Putinin sotaa. Sota teki sen, että kuitua ja kokopuuta ei enää eroteltu vaan kaikki alko menee rangaksi ja kokopuuksi tai pelkäksi rangaksi. Energiapuun hyvä veto tulee jatkumaan sillä Fossiilisten korvaaminen ja lämmön tekeminen talvella aurinkoenergialla tulee olemaan kivuliasta ja puu tulee säilyttämään asemansa.
Voisko pohjois-savossakin olla MHY:n kalusto vanhaa, pientä ja ajokoneina maataloustraktoreita, että ne eivät vain ole kilpailukykyisiä energiapuun toimittajina? Kuitenkin samoilla isoilla koneilla onnistuu tukkien teko samalla samalta tilalta, että voisko kilpailuasetelmassa olla jotain mikä sai ehkä heikomman pelurin lyömään hanskat tiskiin? On selvä myös, että markkinat saavuttaa saturaatiopisteen missä kakku on jaettu ja ehkä osa joutuu lopettamaan ja kaikille ei riitä. Giljotiinikauppakin varmasti hiljenee sitten kun kaikilla tarvitsijoilla on, on niin halpa ja yksinkertainen laite, että markkina tulvii nopeasti ja toisaalta jos sitä ei tarvia, siinä on pääomia ihan murusia.
Kokopuukorjuubuumi alkoi vuosituhannen vaihteessa. Kerkesin osallistua siihen talkooseen kahdella vuosikymmenellä.
Energiapuun tuottaminen asetettiin tavoitteeksi ,jotta pystyttiin käyttämään turvetta energialaitoksilla. Käyttämällä pelkkää turvetta kattiloiden käyttöikä olisi jäänyt lyhyeksi. Tarvittiin puuta sekaan.
Kovista odotuksista huolimatta poltettavaa puuta ei löytynytkään tarpeeksi. Ei siksi ,että sitä ei olisi ollut ,vaan siksi ,että sitä ei tullut markkinoille. Siinä vaiheessa katseet kohdistettiin pilalla oleviin tai pilalle menossa oleviin nuoren metsän kunnostuskohteisiin. Valitettavasti maanomistajien myyntihalut puolestaan kohdistuivat pääasiassa raivaussahalla toteutettavissa oleviin kunnostuskohteisiin . Siinä vaiheessa hommat menivät kuralle. Kylmä totuus on ,että energiapuukohde ,joka olisi kannattava korjuuyrittäjän kannalta, on jo metsätalouden kannalta selkeästi pilalla. Nämä kohteet pysyvät edelleenkin monesti kaupallisen toiminnan ulkopuolella omistajansa passiivisuudesta johtuen ja yrittäjien on hammasta purren tyydyttävä niihin raivausahakohteisiin. Niitä on tehtävä ,kun kalustoon on investoitu eikä parempia ole tarjolla.
Alkuajoista tilanne on muuttunut energiapuun osalta parempaan suuntaan. Riittävän kookasta energiapuuta korjataan tuottavasti ja taloudellisesti muiden hakkuiden yhteydessä yhdistelemällä pieniä tavaralajieriä energatavaralajiksi ,jolloin vältytään lajittelulta ja turhan pienien erien keräilyltä eri kohteisiin. Tämä meneillään oleva muutos nakertaa kokopuumarkkinan vähin erin olemattomiin.
Varsin vähän on ollut kirjoituksia siitä ,kuinka paljon pieniläpimittaisen puun käsittely kuluttaa energiaa eri vaiheissaan järeämmän ainespuun käsittelyyn verrattuna. Ilmastotoimien yhtenä tarkoituksena on säästää uusiutumatonta energiaa. Iso harppaus oikeaan suuntaan on kasvattaa korjattavat puut järeämmiksi, jolloin litralla dieseliä saadaan korjuussa ja keräilyssä enemmän aikaan. Jk:n puolella on kauhisteltu korjuun aiheuttaman kulutuksen suurta määrää jaksottaisen menetelmän kulutukseen verrattuna. Pieniläpimittaisen kokopuun keräily aiheuttaa huomattavasti suuremmat kulutuslukemat . Tämä tieto on nähtävissä koneissa vakiovarusteena olevista taloudellisuutta mittaavista laitteista. Melkoinen haloo nousisi ,jos kulutustiedot päätyisivät laajempaan julkisuuteen. Tulisi hetkessä ilmastopahiksen leima koko alalle.
Nyt on 20hehtaaria harvennettu ja koivut oli jo siilä vaiheessa, että pakko harventaa tai ne ei enää toivu siitä. Maanomistajan kannalta rietysti tässä oli järkevintä tehdä harvennus koneella ja kone sai palkkansa ja varmasti oli hekin tyytyväisiä. Kokopuukorjuu ei olisi jatkunut näin pitkään ja tukipuheetkin on tyhjää kun paljon tehdään ilmankin. Tuosta metsästä ei tule huomaan, että ensimmäinen harvennus on tehty energiaksi. Mitä pienempinä nuo saadaan harvennettu niin sitä paremmin ne toipuu. Ikävä kyllä tuossakin on pärjätty joko tosi kevyellä raivauksella tai ei ollenkaan kun taas ne m, jotka kasvattavat puuta isompina kuten finsilva joutuvat laittamaan 500e/ha ennakkoraivauksiin mutta ainakin voivat sanoa, että ei tule energiapuuta. Ehkä ne onkin ne kalliit ennakkoraivauskulut mistä JK:ssa on puhetta mikä on saanut finsilvankin kääntymään jatkossa JK:n puoleen.
1 kiintokuutiometriä puuta vastaa 200l polttöljyä eli jos harvennuskohteesta lähtee 10% enemmän puuta, et jos vaikka 5 kuutioita tulee enemmän niin 1000l litraa polttöljyä enemmän niin kyllä veikkaisin et positiivisen puolelle jää kokopuun hyväksi jää. Olettaen siis, että samasta kohteesta, tukkien ja riukuen vertaaminen olisi outoa.
Kyllähän tosi on, että energiapuun ja metsähakkeen käyttö on noussut viimeiset 18 vuotta mitä suorittava on ollut väärässä. Ei energiaa korjattaisiin metsästä jos se ei kannattaisi. Sen kannattavuuden takaa vaihtoehtojen puute. Metsä groupilla on varmasti omat motiivinsa ollut miksi se on pitänyt energiapuun pois listoilta koko tämän ajan. 2/3 jakaa nyt tätä herkkupalaa ja jos eivät jakaisi, sen tekisi muut energiapuunkerääjät. Viime kädessä kaukolämpöasiakkaat maksavat keräyskustannukset et halpa sähkö on väliaikaista eikä energiantuotanto tuulella vastaa lähimainkaan tasoja mitä puulla tehdään.
Finsilva keskittyy tuottamaan ainespuuta ja se onnistuu ihan ilman kikkailuja. Ihmettelen ,miksi ei onnistuisi samoilla keinoilla yksityisellä puolellakin. Mahdollisuudet ovat jopa paremmat, kun keskiverto-mo:lla on vain pienet pinta-alat huolehdittavanaan. Selkeää osaamisen puutetta jos ei onnistu.
AR ei ole korjannut energiapuuta koneella ja se näkyy kirjoittelun tasosta. Otapa selvää energiapuuhun erikoistuneiden yrittäjien taloustilanteesta. Pystyvätkö maksamaan täyttä palkkaa edes itselleen , saati ulkopuolisille. Jos maksavat lakisääteiset palkat , eläkemaksut ja muut kulut ja pystyvät uusimaan kalustonsa määrävälein, perun puheeni kannattavuusongelmista. Lompsan pitää olla lyönnissä , mikäli aikovat selviytyä monille eteen tulleesta tilanteesta ,jossa energiapuut on tehty omaan lukuun ,eikä ostajista ole kysynnän romahtamisen seurauksena tietoa.
Suorittavalta tahtoo unohtua yksi aivan olennainen asia. Jos kaikki olisivat tuottaneet vain ainespuuta, niin mistä se kaikki energiapuu olisi hommattu? Puupolttoaineita käytetään vuosittain Suomessa yli 20 miljoonaa kiintokuutiota, josta metsähakkeen osuus on ollut puolet, eli ei ihan pieni pino ole kyseessä, erityisesti vielä siihen nähden, että varsinaisen metsähakkeen osuus on viime aikoina noussut reippaanlaisesti. Suorittava on kyllä tosi kova poika puhumaan lämpimikseen. Jos sen kaiken saisi muutettua kaukolämmöksi, niin kyllähän sillä Jyväskylä ainakin sulana pysyisi!
Aika lähellä olen nyt ollut energiapuubisnestä pitemmän aikaan ja tiedän, että kirjoitat pelkkää huuhaata bisneksen kannattamuudesta. Jokainen tekee sellaisen sopimuksen asiakkaan kanssa joko suoraan tainbäöillisesti, että siinä on järkeä. Sinä itse et ole ollut yrittäjä tai tehnyt mitään viimeaikoina. Se on yrittäjän omaa hölmöyttä jos tekee tienvarteen puita ilman toimitussopimusta etukäteen. Vähän sama tilanne kuin isännällä joka keväällä alkaa kyselemään ostajia hankintapuille kun ei ole tehnyt sopimusta etukäteen. Tietysti kilpailutilanteessa heikoimmin yrittäjät joutuvat ahtaalle ja parhaimmat korjaavat osuuden. Ihan niinkuin tulee käymään pienille pelureille kun isommat ottavat markkinat. Koneiden määrä on noussut siellä missä on ollut energiapuulla imua, muutenkin on hyvä suhdanne ollut puulla pitkään niin jos tässä tilanteessa ei jollakin kannata niin se on huonosti tai pienesti hoidettua yrittämistä.
No katoin tuon laanian, ison energiapuuostajan ja -tekijä ku näytti aiemmassa energiapuu mainosmateriaalissa olleen skorppioni risusavotossa niin liikevoittoprosentti 5,4%. Sanoisin, että siedettävä kun ala on kovasti kilpailtu, risujen kaatelu ja keräily ei ole mikään teknologia-ala. Liikevoittoa 7,9miljoonaa.
Visakalloltakin unohtuu asioita. Mikäli ,kaikki olisivat tähdänneet tuottamaan ainespuuta ,puuvarantomme olisi nykyistä runsaampi ja tavaraa tarjolla poltettavaksikin jopa nykyistä enemmän.
Puuston viime aikoina havaittu kasvun hiipuminenkin on osittain metsänhoidon puutteista johtuvaa. Ylitiheistä riukumetsistä ei enää kunnon kasvuja pystytä kehittelemään.
AR ei ole ilmeisesti lukenut uutisia siitä ,että energiayhtiöt mieluusti ulkoistavat koko puiden hankkimisen yksittäisille yrittäjille. Näin he minimoivat markkinoiden heilahtelun aiheuttamat riskit. Kävipä eräälle energiayhtiölle niinkin ,että vuosi sitten puiden hankintaa varten rekrytoidut henkilöt ovat tällä hetkellä töitä vailla ,kun suhdanteet kääntyivät huonoon suuntaan.
On todella ihmeellistä ,että muutamat vielä kannustavat huonoihin käytäntöihin. Ainespuun tuottaminen tulee olla tavoitteista selvänä ykkösenä . Energiapuun kanssa pelaaminen on onnenkauppaa. Ainespuu kelpaa energiaksikin , mutta energiapuu ei välttämättä ainespuuksi. 100 litraa /runko kasvatustavoitteena ensimmäiseen myyntitapahtumaan mennessä tulisi olla jokaisen vastuullisen metsänomistajan tavoite.
Ensimmäinen laanian aliurakoitsija pari kaivinkonetta energiapuukouralla mm. Liikevoittoprosentti 3,3% metsähallio. Tottakai aliurakoitsijatkin menestyvät mukana muutenhan ei olisi tekijöitä.
Ilmeisesti et itse ole lukenut uutisia kun kuvassakin näkyvä SE ja UPM on alkanut toimittaa kokopuuta ja pienemmät ja huonomat ovat joutuneet väistymään. Eiköhän nyt viimeistään ole näiden MHY:n maatalouskaluston aika astua syrjään, vai mitä luulet?
Helppo katsoa paljonko puukuutio vastaa esim. öljyn lämpöarvona, ja laskea öljyn hinnalla suuntia mikä on puun hinta lämpönä. Jos metsäkoneenkuljettaja kokee että joutuu tekemään pakkotyötä joka kuuluisi jollekin muulle, on syytä katsoa peiliin ja opetella kustannuslaskenta ja sopimusneuvottelut uudelleen. Koneyrittäjille pitäisi olla pakollinen koulutus vrt. liikennelupakurssi jossa neuvotaan yrittäjyyden alkeita.
Suorittava, roposet risuista tuli noin kuukausi korjuun päättymisestä ja ovat jo kasvamassa uudessa ostokohteessa.
Palstalta on noin viisi kilometriä Itä-Suomen Biomassa Oy:n uudelle haketuslaitokselle, eli nuo kasat saatetaan ajaa kokopuuna sinne. Omaa arvailua tämä toki vain.
https://www.sttinfo.fi/tiedote/70926831/ita-suomen-biomassa-oyn-pieksamaen-biopolttoaineterminaalille-ymparistolupa?publisherId=69818103&lang=fi
AR, tosiaan kuvissa kasojen peitteissä tarkkasilmäinen näkee metsäfirman logon. Nämä varsinaiset pienemmät energiapuuexpertit eivät pärjänneet alkuunkaan.
Älkää hyvät miehet laittako havuja polttoon, ravinne kato on vääjäämätön. Oksissa kanssa suhteessa paljon kuorta jossa ravinteita paljon?
Karsittuna rankana vaan jos pakko taimikoista energiaa myydä. Mitä mieltä raati ja onko tutkittua tietoa aiheesta?
Antinjuntti, ihan relevantti pointti. Suurin osa poistumasta oli lehtipuuta, jotka pääosin säilövät ravinteet talven yli juuristoissa. Varmuudella palstalta poistui huomattava määrä ravinteita. Sitä, onko poistumalla kuitenkaan käytännön merkitystä loppukiertoajalla isossa kuvassa, on vaikea arvioida. Kohde on maaperältään melko rehevä. Kun puita poistuu. vähenee kilpailu ravinteista. Typpeähän tulee jonkun verran vuosittain laskeumana, ja pystyvätpä jotkut kasvitkin sitä ilmasta sitomaan. Ehkä puhtaassa kuusikossa ja karummalla maaperällä hieman pohtisin kokopuukorjuuta ja hakkuutähteiden keruuta.
Onhan aihetta tutkittukin: https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/5835
Tuo haketuslaitoksen läheisyys selittääkin osaltaan ,miksi risut on saatu kaupaksi. Onnea onnettomuudessa. Sijainti vähän sivummalla ,niin olisivat jääneet vielä pitkäksi toviksi pystyyn ja omistajansa murheeksi.
Pinta-alaltaan alle kahden hehtaarin ja kertymiltään alle 100:n motin kuvioille ei kokopuukorjuuta tulla tekemään . Tieto löytyy energiayhtiöiden tiedotteista. Edellä mainitussa kokoluokassa ne rästikohteet suurimmaksi osaksi ovat. Kiinnostus niitä kohtaan on vähäinen ja kasvattavat vain lukuja tilastoissa. Eivät siis ole metsätalouden kannalta mahdollisuus, vaan uhka.
Kovin on erilaisia suorittavan tiedot, mutta siihenhän me olemme saaneet kyllä jo tottua. Ei täältä ole paljonkaan alle sadan kilometrin päähän energiapuut päätyneet, mutta niistä on rahat aina sovitusti ajallaan tulleet, eikä yksikään kasa ole jäänyt tienlaitaan happanemaan. Korjuussa pyritään luonnollisesti järkeviin kokonaisuuksiin, mutta ei sen tarvitse saman omistajan metsästä tapahtua.
26.5. 7:55 keskustelutoisto Antinjuntille:
Kokopuun korjuu tietyiltä kasvupaikoilta ja yleensäkin on mo omaan koipeensa ampumista.
Eräässä Luken tutkimuksessa (Metlan työraportteja 289) kasvunheikennys on 4-5% eh:lla 10v. aikana ja 8-13% toisella harvennuksella 10v. aikana.
Onko järkeä vai ei?
Suorittavan 28.5. 13:13 ei ole paljoa lisättävää.
Kun nmh:ssa on töpeksitty aiemmin, on tilanne tietysti parhaiten pelastettava. Muu tarkoitusperä on haihattelua.
Kiitosta Julku ja Ukko tiedoista. Itse en ajattele ravinne poistumaa oman talouden näkökulmasta vaan pitkässä juoksussa. Jonkun pitäis varmaan 200 ja 500 vuodenkin päästä näistä maista elää. Sekin on lyhyt perspektiivi tässä kaikkeudessa.
Nyt korjataan aiemman maankäytön aiheuttamia puutoksia (kaskiviljely ja laidunnus) mm. bootilla. Mitä tarvii tehdä muutaman kierron päästä jos kaikki kuskataan metsästä pois? Lannoitelouhintakin aiheuttaa jotain tässä nyt muodikkaassa hiilimaailmantaloudessa.
No niin jpjulku, kyllä sinut on nyt täällä tuomittu pahojen tekojesi takia ikuiseen kadotukseen. Mikään ei voi enää sinua pelastaa! Syntien tunnustaminenkaan ei lievennä tuomiotasi!
Koville tuntuu ottavan kun ilmeisiä ostopalstoja kokopuu hakkuuna kannattavasti kunnostetaan. Pitäisi vaan kalliisti raivata…
Toki pitää jpjulkua noista palstan jakamista ankarista tuomioista sen verran lohduttaa, että jos niistä ottaa kateuden periaateärtymyksen pois, niin eipä niistä paljoakaan jää jäljelle.
Onhan siinä vissi ero kun toiset myy metsänsä pois pohjineen ja toiset niitä ostaa 🙂 …
Ei ole tarkoitus väheksyä niitä ,jotka kunnostavat metsiä. Ne ovat enemmänkin tulilinjalla ,jotka tarkoituksella alisuorittavat. Tästä alisuorittamisesta on näköjään tulossa ”uusi normaali” , kun metsiä kasvatellaan energiapuuvaihtoehdon kautta. Oikeaan aikaan ja riittävällä voimakkuudella tehtyjen hoitotoimien tuloksena syntyy suoraan ainespuukorjuuseen sopiva kohde ilman turhia”välihakkuita”. Ei tarvitse olla myöskään huolissaan puuston latvusten supistumisesta ,vaikka harvennus vähän myöhästyy.
Oksapuulle on todettava ,että tieto ja kokemus ei katoa mihinkään ,kun myy maansa pois. Moni olisi katellinen ,jos tietäisi ,mitä sain tilalle. Päivääkään en ole ratkaisuani katunut.
On suuri rikkaus päästä työnsä puitteissa näkemään , miten toiset saavat metsänsä kasvamaan ja nauttimaan heidän onnistumisistaan. Monenlaisia metsiä käsiteltäessä selviää, mitkä menetelmät ovat tehokkuuden ohella vähän työtä vaativia . Pelkästään omissa metsissä touhutessa olisi moni fiksu idea jäänyt huomaamatta ja kenties minäkin kuuluisin tuohon alisuorittajien ja tukiviidakkoon eksyneiden metsänomistajien joukkoon. Muutaman tukieuron perässä juoksemalla menetetään monesti satasia ja jopa tuhansia ,kun on päätehakkuun aika.
Kovimmat arvostelijat voisivat nyt vuorostaan antaa selkeät ohjeet, miten jpjulkun olisi pitänyt ko. tapauksessa, ja mahdollisissa seuraavissa kohteissa toimia? Neuvoja annettaessa mielellään myös kustannus- ja tuloarvio/ha.
Lukaise nyt ensin uudelleen tuo 9:36
Eli moitteet kyllä tulivat jpjulkulle, mutta ei lainkaan kustannusarviota vaihtoehtoisesta toiminnasta.
Lähden siitä, että kun/jos ” nmh:ssa on töpeksitty aiemmin, on tilanne tietysti parhaiten pelastettava. Muu tarkoitusperä on haihattelua ”.
Mitkä Tapion ohjeet tukevat haihattelua? Mitkä Tapion ohjeet tukevat kokopuukorjuuta ja vielä ennen aikaista sellaista?
Mielelläni kuulisin ne kohdat Tapion ohjeissa, mitkä sotivat kokopuukorjuuta vastaan hoidetuissa kylvömänniköissä ja hoidetuissa istutuskoivikoissa, joissa olen tätä korjuuta käyttänyt. Hoitamattomiin kohteisiin en ole kokopuukorjuuta käyttänyt, sillä niitä ei metsissäni ole koskaan ollut. Tämä asia ei ole täällä näiden 18 vuoden aikana joillekin edelleenkään valjennut. Vuoden 2017 kesäretkeläiset pääsivät tutustumaan tällaisiin eri ikäisiin kohteisiin. Suurimpaan osaan niistä on tehty jo 2. harvennus, ja pääosa koivikoista päätehakataan muutaman vuoden sisällä.
Laanian mainoksessa näyttää lukevan , että voit muuttaa metsänhoitokulusi tuloksi ,kun myyt risusi meille. Tuntuu uppoavan monien metsänomistajien päähän kuin häkä. Tapion ohjeissa ei tarjota rahaa, vaan parempaa tuottoa tekemällä töitä oikeaan aikaan. Tämä vaihtoehto ei jostakin syystä kelpaa.
Jp on onnistunut väistämään luodin ja muuttamaan kulunsa tuloiksi. Näin minäkin olisin vastaavassa tilanteessa toiminut ostopalstan kohdalla.Suurimmalle osalle metsänomistajista tämä ei onnistu ,joten heille Tapion ohjeet etupainoisina ovat ainoa vaihtoehto. Se vaihtoehto tulee taatusti mieleen ,kun katselee markkinakelvottoman palstansa ränsistymistä. Siitä voi syyttää vain omia valintojaan.
Kannattaa pitää mielessä ,että kokopuun korjaaminen on kaikkein kallein tapa hoitaa taimikoita. Tilanteet vain vaihtelevat siinä suhteessa, kenelle lopullinen lasku lankeaa. Metsän tuoton alenema kuitenkin säilyy ja siitä kärsivät jälkipolvet alempien päätehakkuutulojen muodossa. Tällä hetkellä ”energiabuumien” vaikutukset näkyvät jo alentuneena metsien kasvuna. Voi vain arvailla ,kuinka kovaa hintaa tästä energiapuuvillityksestä väärässä paikassa (=taimikoissa) myöhemmät sukupolvet joutuvat maksamaan.
Visalle on todettava ,että olen korjannut puuta kylvömänniköistä ,joista ei ole kertynyt kalikkaakaan energiapuuta. Kun taimikot harvennetaan Tapion ohjeiden mukaanviimeistään 4-5metrin pituudessa suositustiheyteen ,ei taatusti ole tarvetta turvautua kokopuuvaihtoehtoon. Kun hoitotoimenpiteet tehdään puutteellisesti tai liian lievinä , ei keskustella suositusten mukaisesta toiminnasta. Visakin on poikennut suosituksista nämä 18 vuotta ,vaikka muuta väittää .
Niin, mutta kerrohan nyt suorittava, missä asiassa olen niissä Tapion ohjeista poikennut?
Asian pitäisi käydä ilmi edellisestä kommentistani ihan lukemalla se kokonaan.
Et siis pysty suorittava sanomaan, missä kohtaa olisin poikennut ohjeista? Etkö vieläkään näiden 18 vuoden jälkeen ymmärrä, että kysymys on hoidetuista, -ei hoitamattomista taimikoista.
Hoidettu voi olla ,mutta toimenpiteet liian lieviä suosituksiin nähden.
Aloittivat reilu viikko sitten enskan alueella ,joka oli uudistettu siemenpuiden avulla ja raivaukset toteutettu suositusten edellyttämällä tavalla. Tuloksena pelkkää ainespuuta. Miksi toisilta onnistuu ,mutta Visalta ei? ….ja palsta vielä tienoolla ,jossa oli h…sti hirviä , kun taimikko oli pientä. Itse osallistuin aikanaan ko palstan siemenpuiden poistamiseen ja alue on pysynyt ”seurannassa” siitä alkaen. Voin esitellä palstan Visalle vaikka heti tai myöhemmin ,kun kymmenien hehtaarien savotta on valmis. Siinä on tosin mukana jo suurin osa istutettuja kuvioita.
Kerrohan nyt suorittava meille muillekin, mitkä hoitotoimet olen tehnyt suosituksiin nähden liian lievinä?
Jos olet joutunut hakkuuttamaan puusi keskenkasvuisina kokopuukorjuuna latvusten uhatessa supistua liikaa ,ovat hoitotoimet olleet liian lieviä. Sopivassa tiheydessä kasvaneiden mäntyjen ainespuuksi kelpaamaton latvaosa mahtuu miltei hakkuukouran sisään ja on tarpeen palstan ravinnetilaan ylläpitämiseen ja parantamaan kantavuutta ajourilla. Riukujen keräily kokopuuna vie ravinteita ja harva tohtii heittää kerättyä risukimppua ajouran kantavuutta parantamaan. Kaikki laaniin ,mihin kouralla on tartuttu.
Mistä tuo latvusten supistuminen nyt oikein tuli? On tehty varhaisperkaus, jossa kaikki lehtipuut on poistettu, ja liian tiheät kylvötuppaat harvennettu. Sen jälkeen on tehty aivan normaali taimikonhoito. Ensiharvennus on tehty parikymppisenä kokopuukorjuuna. Sano jo suorittava vihdoin viimein, missä oikein olen poikennut Tapion suosituksista?
”..Jos olet joutunut hakkuuttamaan puusi keskenkasvuisina kokopuukorjuuna latvusten uhatessa supistua liikaa ,ovat hoitotoimet olleet liian lieviä..” Vaikeaa on!
Lisäksi kun riu’ut eivät voi olla 80-100 litraisia, keskenkaisvuisen puuston urien aukaisi tuo takkiin. Sekin on fakta.
Kuinkahan paljon minulle on mehtäukko mahtanutkaan tulla takkiin? Miksi kaikkien runkojen olisi oltava 80-100 litraisia, jos ne menevät energiaksi? Kylvömännikössähän on aina joukossa räkämäntyjä, jotka ovat parikymppisinä 100 litraisia, mutta samalla poistetaan myös pienimmät, eli näin saadaan aikaiseksi tasakokoinen ja laadukas männikkö. Mikä tässä nyt on niin ylivoimaisen vaikeaa käsittää? En missään tapauksessa olisi menetellyt 20 vuotta tällä tavalla, jos homma ei olisi toiminut. Eihän niitä puita ole Metsä Groupille korjattu!
Kysymys ei ole sinun takkiin otosta. Sinä et käsitä tätä.
Kun taimikko (Tapion ohjein) hoidetaan ja harvennetaan ajallaan ohjetiheyksiin, SITÄ EI TARVITSE ENNEN AIKAISESTI riukuloina lähteä energiapinoihin urittamaan ja keräämään.
Sitä vastoin puuston kehittyessä asialliseen järeyteen, SE VOIDAAN sitten ratkaista loppukäyttäjän osoite.
Onkohan hoidettuun eteläsuomalaiseen kaksikymppiseen männikköön tehty ensiharvennus ennenaikainen? Ei kyllä minun mielestäni. Mikä on mehtäukon perustelu väitteelle?
Kun ei kelpaa ainespuuksi, niin on.
Miksi ei kelpaa? Niistähän on tehty kohteista ja ostajasta riippuen kuitua, karsittua rankaa, ja kokopuuta. Metsänomistajahan kilpailuttaa kaupat ja valitsee aina kulloinkin sopivimman yhteistyökumppanin. Emme me ole yhden ostajan ja korjuuyrityksen palveluksessa. Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää?
Aivan, tilanteen mukaan toimitaan. Ja e-puu on yksi vaihtoehto joka on varsinkin nykyhinnoilla hyvä vaihtoehto monilla kohteilla.
2000-luvun alussa oli suosituksissakin jättää esim. männikköön tavallista tiheämpi taimikko Th:ssa.
Kannattaa pitää mielessä ,että energiapuu on ollut vaihtoehto VAIN joillakin kohteilla huippusuhdanteen aikanakin ja näitä huippusuhdanteita on tähän mennessä esiintynyt VAIN 20 vuoden välein.
Jokamiehen/naisen menetelmäksi energiapuun kasvattaminen taimikoissa ei missään nimessä sovellu. Merkit tästä näkyvät valtakunnan metsien kasvun hidastumisena ,kun tätä on liian laajasti yritetty. Kasvatuskelpoisen puuston määrä on vähentynyt hälyyttävästi metsiin kohdistuvien hoitotoimien toteutuksen siirtyessä liian myöhäiseksi. Ja siirto on tehty vain siksi ,että sietämättömän korkeiksi kehittyneet hoitokustannukset on saatu siirrettyä muiden vastuulle. Mitä tästä on sitten seurannut? Puuston kiertoaika venyy kymmenellä vuodella ja hakkuusaanto myöhemmässä päätehakkuussa alenee kymmenillä prosenteilla.
Totuushan on että puuta kasvaa eniten, kun harvennetaan usein ja suht. vähän kerrallaan. (Korjuukustannusten takia sitä ei kuitenkaan tehdä). E-puuharvennus hoidettuun taimikkoon ei vähennä kiertoajan puun tuotosta eikä -tuottoa.
”.. kun harvennetaan usein ja suht. vähän kerrallaan…” käy heille, jotka naplaavat samoja jälkiään vuodesta toiseen ja hyväksyvät tekemänsä korjuuvauriot. Nyssäkät ovat pieniä, samoin hinta.
Onko kuvassa 2 leveä ajoura? Sen takana näyttääkin sitten varsin tiheältä, ilmeisesti käsiteltyä aluetta kuitenkin? Puusto 5-7m? Latvukset näyttävät hyviltä.
Kuvassa ainakin sellupinoon lihoavaa mäntytavaraa. Menetelmässä käy niin, että laatuharvennuksen laistaminen taimikkoharvennuksen yhteydessä huonolaatuiset rungot keulivat muilta. Tiheässä ennenaikaisessa energiahakkuussa hennot hyvälaatuiset lähtevätkin pinoon…
”Tällä hetkellä ”energiabuumien” vaikutukset näkyvät jo alentuneena metsien kasvuna.”
Tästä olen Suorittavan kanssa eri mieltä. Väitän, että energiapuuna tulee korjattua paljon kohteita, joille ei muuten tehtäisi mitään. Tuskin Venäjän hyökkäyssotaa ja sitä seurannutta energiapuubuumia kovin moni osasi ennustaa.
Tuli viikonloppuna ajeltua paljon metsäisillä seuduilla. Energiapuuta on kyllä hakattu todella paljon. Suurin osa kokopuuna.
Panu, hyvä kysymys, jäin itsekin miettimään mistä kohdasta kuva on ja miten kuvassa näyttäisi olevan noin iso aukko. Ajoura siinä ainakin on, mutta ei ne ajourat paikan päällä näyttäneet mitenkään normaalia leveämmiltä. Itse en päässyt käymään hakkuuta katsomassa, mutta kuulemani mukaan oli paikalla sekä telakaivinkone että moto.
Koko palstan puusto on 7-10 metrin väliin. Olin siinä käsityksessä, että energiapuuhakkuu korvaisi ensiharvennuksen, mutta ei mennytkään niin. Runkolukua on jäänyt niin paljon, että ensiharvennus on edessä viiden vuoden päästä.
Nyt kärsitään vuosituhannenvaihteessa tehdyistä huonoista päätöksistä kasvattaa taimikoissa ylimääräistä roinaa energiaksi. Kaikkien risut eivät ole käyneet eivätkä käy kaupaksi toivotulla aikataululla. Hekin tekivät huonon ratkaisun ,joilla olisi ollut resursseja hoitaa taimikot asianmukaisesti kuntoon.
Energiapuukohteet ovat hoidon suhteen rästikohteita ja rästikohteilla metsien kasvu on kärsinyt. Turha selittää muuta.Energiapuunkorjuulla ainoastaan pelastetaan ,mitä on pelastettavissa. Kahdella vuosikymmenellä energiapuuta korjanneena on todettava ,että montaa kohdetta ei osunut kohdalle ,jossa metsä olisi tullut edes välttävään kuntoon energiapuunkorjuun jäljiltä.
Kävin myös tekemässä ensiharvennuksia energiapuuharvennusten jälkeen. Saanto jäi todella niukaksi ja välillä sai ajella vanhoja reiteita pitkiäkin matkoja ilman ,että poistettavia puita löytyi. Jouduin todistamaan monesti ,että energiapuuharvennus oli ensimmäinen ja viimeinen harvennus ennen päätehakkuuta. Siksi en kannusta ketään astumaan ansaan ,johon energiapuun tavoittelu voi pahimmillaan johtaa. Hoito vaihtuukin saattohoidoksi.
Kokopuukasoja voi olla teiden varsilla ,mutta onko kaikkien käyttöpaikka selvillä ja onko kokopuulla enää tulevaisuudessa kysyntää ? Pitkin kevättä esillä olleissa uutisissa kerrotaan korjuun ja kaupan pysähtyneen kuin seinään. Minä ainakaan en jättäisi tämän tiedon valossa taimikoita kunnostamatta ja pelaisi lottoa energiappuunkysynnän suhteen. Ihmettelenkin metsänomistajien optimismia energiapuuasioissa, vaikka energialaitokset ja yrittäjät näkevät taantuman merkit ilmassa. Puu on liian kallista ja vaihtoehtosia tapoja tuottaa lämpöä ja energiaa kehitetään kuumeisesti.
Ei e-puu kohteet ole kaikki rästikohteita. Suorittavalla on vain huonoja esimerkkejä jäänyt mieleen. Muitakin on olemassa ja jos Th on tehty ajoissa, on tavallista tiheämmässä kasvaneet taimikotkinbkehityskelpoisia.
Tuossa on th tehty suositusten vastaisesti ja liian lievänä.
Nykyisin tavoiteltaessa sekametsiä istutustiheys jää 1500:aan ja uudistusalalle annetaan syntyä 200-300 tainta luontaisesti. Muuta ei kasvateta. Ei myöskään erityisesti energiapuuta. Paksumpi tavara toki kelpaa mainiosti energiaksikin ,jos kova tarve yllättää ja on nopeammin käytettävissä , kun puuta saadaan vikkelämmin talteen.
Ne tekemäni energiapuusavotat pyrkivät olemaan jo siinä kunnossa ,että istutetut taimet olivat kuihtuneet puoleen ja jopa alle alkuperäisestä määrästä ja tilalle oli siunaantunut tuhansia onkivapakoivuja ,joista ei lähes latvattomina kovin montaa elinkelpoista löytynyt. Ei siis mikään tavoiteltava tila metsälle. Rästikohteita.
Se on totta kyllä, että energiapuuhakkuut lisää kasvua eikä päinvastoin. Liian paljon leppää ja sekundääristä roinaa jäisi metsiin, joille suorittava sanoi ennen, että:”ei myö näille mitään tehdä kun siitä ei makseta.” Nyt nähdään, että ennen metsänkasvua haitanneet mm. Paksut Lepätkin on isoina kasoina tienlaidassa missä suorittava voi niitä nyt kuvailla kun ennen jäi metsään.
Kasvutappioita tulee myös näistä odotellaan 10 vuotta kun mm. Koivut eivät lähdekään enää paksuuntumaan. Se on niin herkkä sille et jos menee vähänkin myöhään. Koivuvihassa ja kaikki pinoon ei varmaan välitäkkään mutta täällä ainakin rauduskoivu kasvaa hyvin jos sen muistaa ajoissa vain harventaa. Joissakin kohteissa on vain liian vaikeaa paksuja koivuja harventaa raivaussahalla.
On totta kuten konstap kertoi, että tiheästä usein vähän harventamalla kasvaa eniten puuta eikö tule kasvutappiota vaan päinvastoin. Ennen enegiapuuhakkuita kompromissi oli tinkiä absoluuttisesta kasvusta korjuukustannusten kattamiseksi, tämä oli totta. Jo muinoin metsänvartija kirjoitti apuharvennuksista.
Kukaan ei uskalla kasvattaa 1600 mäntyäkään suoraan varhaisperkuaksesta kuten suorittava neuvoo aina on oltava tuhoutumisvaraa sillä mäntyä tuhoutuu jatkuvasti hirvien ja vesakko ei sitä selitä muuta kuin riistakeskuksen hirviraivausvalheissa. Tiheässä kasvattamalla voi olla varmempi mäntyjen suhteen, että jatkossa on tarpeeksi hyviä kasvamassa.
5 vuotta varmaan ihan realistinen aika ensiharvennukselle. Meillä tehtiin energiapuuharvennus missä lähti 20v metsästä n. 20-30m3 ja 30v 120m3 et toinen harvennus olisi toki voinut olla vähän aikaisemminkin. Niin ne ajat muuttuu kun metsässä ei enää korjuun kustannukset rajoita absoluuttista kasvua ja metsänomistajille tulee enemmän rahaa ja vähemmän kuluja.
”Nyt kärsitään vuosituhannenvaihteessa tehdyistä huonoista päätöksistä kasvattaa taimikoissa ylimääräistä roinaa energiaksi.”
Olen Suorittavan kanssa tästäkin eri mieltä. Kun tuolla maakunnassa ajelee, niin havaintona noin puolet metsäpinta-alasta on ylitiheää, hoitamatonta ja rästiytynyttä. Väitän, että 95 % tästä on pinta-alaa, jota ei tarkoituksella ole kasvatettu energiapuuksi. Syyt rästiytymiselle ovat moninaiset. Ei ole mielenkiintoa, osaamista, energiaa, rahaa, aikaa jne. Aika paljon metsäomistuksesta on varmaan iäkkäillä henkilöillä. Ei ole yksinkertaisesti fyysisiä edellytyksiä tehdä raivaustöitä, ja samalla ollaan perinteisesti nuukia käyttämään ulkopuolisia palveluita. Fakta on, että ylitiheitä rästikohteita on paljon. Energiapuun korjuu on erinomainen lisä metsänkäsittelyn palettiin. Toivottavasti se olisi pitkään valikoimassa mukana.
Fingridillä on ollut kiinnostusta sähköverkkoon liittymisestä 60000MW:n verran. Sähkönhintaennuste näyttää 2030 rajua nousua. Energiasta on tulossa luksustuote. Zaporizzan ydinvoimala joka on Euroopan suurin ja käsittää 6 reaktoria yhteensä 5600MW tehon. Tuollaisen rakentaminenkestäisi vuosikymmeniä. Kyllä puuenergian hinta tulee nousemaan yhtä lailla rajusti kun ei ole vaihtoehtoja montaa millä tuulettomalla talvikelillä saadaan lämpöä ja sähköä.
Omakotitaloasujille voi olla luvassa myös ankeita aikoja jos ei omista omia energiametsiä, varmaan klapien hinnatkin räjähtää.
Metsissä kasvaa loppuvaiheessa 300-600m3 puuta, kyllä ne metsäpohjat kestää kasvattaa vähän energiaakin jos taimikonhoidossa ja varhaisesta harvemmuksesta vain huolehditaan. Minä tekisin täsmälleen niinkuin visakallo männiköiden kanssa. Siinä otetaan huonommastakin maaperästä kaikki potentiaali irti ja hyvänä tulona. Ja kannattavuus eikun paranee tulevaisuudessa.
Suorittavan jutut ovat sinällään ymmärrettäviä, koska hänen pää-toimeksiantajalla ole ollut tarvetta energiapuulle. Kun tähän lisätään vielä saman tahon tarjoamat hirvimaatkin, niin lopputulos on täällä meidän kaikkien luettavissa. Energiapuuta tullaan käyttämään meillä vielä jatkossakin, joten metsien hoito jatkuu, ja se on hyvä asia.
Energiapuumetsiksi kuviteltuja metsiä on paljon. Harva näyttää pohtivan sitä ,että ne seisovat odottamassa toimenpiteitä ,kun ne eivät välttämättä kelpaa kenellekään. Osa tietysti niiden syystä tai toisesta kykenemättömien henkilöiden omistuksessa ,jotka eivät pysty tekemään edes kauppoja. Silloin ei naurata ,kun enrgiapuu ei yrityksistä huolimatta kelpaa. Tämä uhka kannattaa pitää kirkkaana mielessä eikä hirttäytyä epävarmoihin vaihtoehtoihin.
Nuo teiden varsilla ränsistyvät tiheiköt kehittyvät kyllä ajan kanssa kiinnostaviksi ,kunhan niistä löytyy riittävästi ainespuuta ja sopivat korjattavaksi jonkun toisen hakkuutapahtuman yhteydessä. Siinä vaiheessa tuleviin päätehakkuutuloihin on kehittynyt jo valtava lovi.
Uutena haasteena energiarisujen menekin suhteen ovat tulevaisuudessa tavoiteltavat sekametsät. Niiden ensiharvennusten yksittäisten puulajien tavaralajikertymät ovat niin pieniä , että koko savotta yhdistetään energiapuutavaralajiksi. Tällä keinolla energiapuuta kertyy aivan eri tahtiin verrattuna risujen listimiseen giljotiineilla. Tuloksena saatu hakekin on käyttöominaisuuksiltaan ylivoimaista kokopuuhakkeeseen verrattuna. Kokopuun ongelmallisuudesta on moni lämmöntuottaja reklamoinut. Ostavat kirkuen parempaa, kun sitä on jatkossa enemmän tarjolla. Osan puutteesta korvaa jo sähkö.
Jos oikein ymmärrän, energiapuuala on muuttunut ja kehittynyt viime vuosina paljon. Jo pelkästään se, että puutavara tulee luotettavasti mitatuksi kuormainvaa’alla korjuun yhteydessä, on iso juttu.
Paljon näyttää olevan myös alueellisia eroja korjuumenetelmissä johtuen jo ihan paikallisten yrittäjien konekantojen eroista. Juuri katsoin yhden metsälehden videon, jossa isompien puiden tyvet korjattiin karsittuna rankana ja latvukset ja pienemmät raipat kokopuuna. Variaatioita on monia.
Kansantaloudellisestihan olisi tärkeää, jos rääseiköt saadaan laitettua kasvukuntoon ilman kustannusta maanomistajalle, lämpölaitokset saavat raaka-ainetta ja korjuuyrittäjät saavat työtä.
Tärkeintä on estää uusien rästien syntyminen. Raivauksen tulee olla riittävän houkuttelevaa, jotta se tulee tehtyä ja tarpeeksi helppoa ,jotta saadaan laajemmin omatoimisia metsänomistajia tarttumaan toimeen.
Parempi tehdä hommat aiemmin ja tarvittaessa useampaan kertaan. Tuolloin työ onnistuu fyysisesti heikommaltakin ja kevyemmillä ja edullisilla välineillä.
Kun urakka näyttää ylivoimaiselta , se jätetään helposti tekemättä tai jää kesken. Liialliset haasteet yllättävät helposti metka-rajoja tavoiteltaessa rehevillä maapohjilla. Raivaus olisi ollut metsänkin kannalta parempi toteuttaa aiemmin. Rima nousee entisestään , kun seuraavaa metkaa on odotettava viisi vuotta ,vaikka tehosteraivaus tulisi tehdä jo seuraavana kesänä. Itselleni onkin herännyt kysymys , ovatko tukiehtojen rajat rajoittamassa raivausten ajoitusta. ”Parasta ennen”- päivämäärä taimikon hoidon kannalta on monesti jo ohitettu. Työ tehdään kuitenkin vasta, kun toimenpiteeseen saadaan ulkopuolista rahaa ja mieluusti ulkopuolinen tekijäkin touhuamaan nälkäpalkalla. Se autuaasti unohtuu ,että työmäärä ja kustannus kasvaa 10-15% vuodessa ja taimikko taantuu samalla prosentilla. Pahimmillaan puulajisuhteet muuttuvat käänteisiksi alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna . Vähäarvoista puuta löytyykin huomattavasti enemmän verrattuna siihen , millä puulajilla metsä on alunperin uudistettu. Siinä tilanteessa energiapuutili on laiha lohtu.
On paksuja nämä jutut. Kokopuusta reklamoidaan, hakkuutähteet sitten onkin ok kerätä. Saatiin perkon ja joovainin rinnalle uusi yhden totuuden toitottaja. Tilanteen mukaan kannattaa valita korjuutapa ja puiden osoite. Jos kuitupuun ja energiapuun välillä tienvarsihinnassa on 2€ eroa, pitää olla melkoinen pisnesmies jos alkaa lajitella ja ajaa puulajit erillään. Jo se, että suuri ja kasvava osa metsänomistajista ei tiedä mitä pitäisi milloinkin tehdä tai edes tiedä missä oma metsä tarkalleen on, takaa että hoitorästejä riittää jatkossakin. Sähkö ja sen siirto tulee olemaan niin kallista, ettei puun poltto lopu kovin helpolla.
Suorittava, täysin samaa mieltä kanssasi. Kerrankin!
Kustannukset ei nouse 10-15% vuodessa vaan laskevat kun katsotaan kokokiertoajalla. Jos taimikon kävelee vuoden päästä istutuksesta niin se on nopeampaa kuin vuonna 3 eli kustannukset kyllä nousevat vuodesta 1 vuoteen 3 mutta tärkeää on tiedostaa koko kiertoajan kustannukset. Esimerkkejä löytyy pilvin pimein miten varhaisten varhaisperkausten jälkeen on ajauduttu yhö paheneviin supervesakoihin kun vieressä myöhemmin tehty on porskuttanut vähäisellä raivaustarpeella. Lisäkustannukset tuo pienten kantojen aiheuttama näköeste ja myöhemmin luontaisista kuusista nouseva näköeste, että pääasiassa aikaisin peratuissa istutuskuusikoissa on ollut viime aikoina valtavaa kasvua mitkä joutuu energiaksi. Jos kuusikon raivaa 3-4 kertaa, ei tuet ole este, ne saa täysimääräisinä. Tukea ei todellakaan kannata alkaa maksamaan joka kerrasta vaan raivausmäärät on järkevä pitää maltillisina jo maanomistajienkin kannalta.
Kokopuuta on puolet käytetystä energiapuusta kun latvuksia poltetaan niin paljon. Samalla tavalla kokopuu kuivaa ja varisee tienlaidassa kun hakkuutähteetkin, Kotka kerätään yhtä vihreinä, jotta saadaan nopea istutus.
Puiden kasvua ei ratkaista ensimmäisessä 3-7 vuodessa, silloin metsässä on vain muutama kuutio puuta. Kannattaa jättää omaan arvoonsa puheet, että 5-vuotiaassa metsässä on vesi ja ravinteet loppu jos siellä kasvaa myös koivun taimia. Sellaselle paikalle ei voi ikinä syntyä satoja kuutiota käsittävä metsä sillä niiden ravinteiden ja veden tarve on jo ihan toista luokkaa. Kuusikossa alkaa pintakasvillisuus yleensä vähetä vasta vuosikymmeniä myöhemmin ja siinä pintakasvillisuudessa kiertää kokoajan ravinteita mitä kuuset ei vielä käytä ja lopussa kun ei ole enää pintakasvillisuutta, on kaikki paikan ravinteet käytetty.
Näistä energiapuuhakkuista on tullut joillekin niin periaatteellisia, lähes patologisia kysymyksiä, ettei mikään järkiperuste riitä tätä muuttamaan. Muistui taas mieleen, kun taannoin kerroin vanhasta kaveristani, joka pyysi minua ennakkoraivaamaan päätehakkuuta lähestyvän koivikkonsa. Arvioin työn hinnaksi kaksi tonnia, ja ehdotinkin tämän takia hänelle energiapuuhakkuuta. Erittäin laskutaitoisena, entisenä metsäammattilaisena hän oivalsi heti asian. Hän sai niistä energiapuista kahden tonnin laskun sijasta kaksi tonnia rahaa. Energiapuun korjaaja oli ollut myös tyytyväinen tähän savottaan, ja koivikko tuli hyvään kuntoon odottamaan päätehakkuuta, eli kaikki olivat tyytyväisiä. Mutta täälläpä alkoikin jälleen todella kova parku vailla yhtäkään todellista perustetta erään eläkkeellä olevan motokuskin taholta! jpjulkulle näytti nyt käyneen jokseenkin samoin.
Että kannustat sitten kaikkia jättämään taimikkonsa heitteille energiapuutilin toivossa??? Minä kannustaan ihmisiä pitämään taimikoista parempaa huolta ,jotta metsästä saadaan muutakin ,kun energiaa (ja sitä energiaakin korjataan yhteiskunnan kustannuksella).
Ymmärrän kyllä kantasi ,kun olet ollut myötävaikuttamassa siihen ,että riukumetsiin kohdistuva energiapuutuki jatkuu. Ei olisi jatkunut ilman Putinia. Tästä minulla on tieto luotettavista lähteistä.
Minä puolestaan olin omalta osaltani eri kanavia pitkin vaikuttamassa siihen , että varhaisperkaukset ulotettiin tukien piiriin ja saatiin sen avulla hillittyä metsänhoitorästien kasvua.
Kumpi onkaan fiksumpaa , antaa metsien mennä pilalle varhaishoidon puutteista johtuen( puutteeksi luetaan myös liian lievinä toteutetut toimenpiteet), vai pitää hommat alusta alkaen hanskassa?
Toimintakyvyttömyyden seurauksena syntyviä rästejä kertyy jo aivan riittävästi. Siihen ei energiapuun tuottamisen varjolla ole viisasta enää enempää kannustaa. Riittää ,kun nykyisetkin rääseikönhaltijat malttavat odottaa riittävän kauan ,että saavat järeytyneet raippansa kaupaksi jonkun toisen hakkuutapahtuman yhteydessä. Tarvitsee vain odottaa ja kestää seuraukset.
Nyt olisi suorittavan jo korkea aika kertoa, että missä ja milloin olen kannustanut metsänomistajia jättämään taimikkonsa heitteille? En ole sitä tehnyt omille taimikoilleni, enkä koskaan kehottanut siihen muitakaan. Jos et suorittava pysty kysymykseeni vastaamaan, niin lopeta moinen valehtelu.
Kehut kovasti kokopuukorjuuta ja giljotiineja. Niitä käytetään pääasiassa silloin , kun taimikonhoidossa ei ole onnistuttu. On jätetty tekemättä tai tehty liian lievänä. Hyvin hoidetussa metsissä ei giljotiineja tarvita. Mistäs muusta on kysymys kun kannustamisesta heikompiin ratkaisuihin? Kun vielä täällä muutamat höystävät tarinaa siten ,että on maanomistajalle edullisempaa siirtää raivauksia ja teettää hoitotyöt energiapuunkorjuuna vierailla ja muuttaa kulut tuloiksi ,ei hommaa voi enempää väärille raiteille johtaa.
En minäkään energiapuunkäyttöä vastusta ,mutta sen kustannuksella ei kannata jättää taimikoita huonolle hoidolle. Puut tulee saada järeytymään riittävästi korjuun kannalta, jotta yleisimpiä korjuumenetelmiä voidaan käyttää kustannustehokkaasti. Puutkin kasvavat paremmin ,kun niillä ei ole kilpailijoita.
Liian pieni puuaines on korjuun kannalta muuttunut ikuisuuskysymykseksi , kun energiapuuvaihtoehdon avulla yritetään tehdä korjuun kannalta liian pienestä puustosta hyväksyttävää. Kaiken lisäksi jopa koneellisia korjuukertoja lisäämällä, joka nykyisen ilmastopolitiikan vallitessa vie kehitystä väärään suuntaan.
Tottakai on edullisempaa siirtää raivauksia ajankohtaan milloin niistä on enemmän hyötyä kuin haittaa. Kärkkäinen taisi kirjoittaa lehdessä, että kuusikot pitäisi raivata 2-vuotiaina, tämä on sitä mikä lähtee niittämällä. Samasta syystä minä sanon, että ei kannata 3 tai 4-vuotiaanakaan kun siitä tulee valtavasti lisäkuluja useiden kertojen takia ja hyödyt haihtuu kuusten supistumiseen suoervesakossa. Kun minä olen se joka ne lopettaa eli joutuu myös tekemään 20 tankillisen kohteet, jotka ovat suurimmassa vaarassa muuttua hoitamattomiksi jos 70-vuotiaana ei enää pysty vaikka 5-vuotiaassa taimikossa oli miten helppoa hyvänsä.
Asioita keksimällä mikään homma ei muutu paremmaksi. Ei ole yleistynyt Kärkläisenkään keksinnöt enkä tule samasta syystä sinunkaan keksintöjä kannattamaan.
Energiapuuhakkuut ovat realitodellisuutta ja sinulla tuntuu olevan jonkinlaistarä ranhaistusmielialaa tälläisestä ”moraalittomuudesta” kun ei ole taimikot sinulle mieluisia. Rangaistuksena kaikkien pitäisi ny mennä heinäkuussa 3 kertaa raivataan pientä kuusikkoa niin alkaisi oppia tavoille. Tai maksaa tuhansia nuorenmetsänkunnostuksesta raivaajalle, että oikein kirpasis ja sais taas rangaistuksen moraalittomuudesta.
Näissä rangaistuksissa tuntuu vaan kärsijänä olevan myös raivaajat.
Tiedätkö muuten mitä muuta siinä metsälehden metsäkoulukirjassa vuodelta 2001 luki? kohdassa, jossa Metla oli kirjoittanut, että kuusikko tulee raivata 7-vuotiaana, jotta koivu ja kuusi kasvaa tasapituisena myös nuorena eikä etukasvuisena ja vasta +40-vuotiaana tasapituisena.
Sinä hyökkäsit tunteella kirjaa vastaan, että se oli sitä aikaa kun kehotettiin kasvattamaan energiapuuta taimikossa. Siin kirjassa luki samasta kohtaa UPM:män tekstiä, että:”kuusikko tulee varhaisperata 5-vuotiaana.” Kuten ymmärrät varmaan, että 5-vuotis varhaisperkauksia on ihan samoilla opeilla tehty jo hyvin pitkään, ja minäkin olen tehnyt, eikä 10 vuotta niinkuin sinä kerroit, niin niistä on jo hyvää mallia tullut ensiharvennusmetsiä
Vanhaa tietoa. Olin tilaisuudessa vuonna 2002 ,jossa linja-autollinen UPM:n toimihenkilöitä kutsuttiin vihjeestäni ja työnantajani kutsumana tutustumaan erääseen UPM:n siihen astisten oppien mukaan kasvatettuun peitteiseksi karanneeseen kohteeseen. Tilaisuus oli niin vakuuttava ,että hoitovastaava soitteli miltei itkua vääntäen pelkäävänsä saavansa potkut. Ei saanut. Hoitotoimien suunnattuja määrärahoja lisättiin välittömästi hätäapuna 10:llä prosentilla.
UPM:llä työskennellessäni kokopuukohteet käsiteltiin tuntityönä ja se oli omiaan kannustamaan ihmisiä hoitamaan metsänsä paremmilla keinoilla. Korjuun kalleus laittoi liikettä niveliin. Urakkaan siirtyminen toisessa yrityksessä teki työstä puolestaan vähemmän kiinnostavaa. Kilokauppaan siirtyminen siirsi kaikki riskit yrittäjän kannettavaksi.
On sanonta ,että miehen tulee varoa hitaita hevosia ja nopeita naisia. Samaan listaan voisi lisätä koneyrittäjän kohdalla ,että pitää varoa liian pienipuisia leimikoita. Kaikissa tapauksissa pääsee rahoistaan sukkelasti eroon.
Joku on tainnut Suorittavaa uhata giljotiinilla, sen verran usein sana toistuu jutuissa. Kai se giljotiini on yksi teknologia laittaa puuta poikki siinä missä ketjusahakin.
Glijotiini toimii ajatuksissani vain indikaattorina niiden nuorten metsien tilasta ,joissa niitä joudutaan käyttämään. Toki kaikki perustuu myös vuosien kokemukseen laitteista ja kohteista , joilla työskenneltiin. Ainoa positiivinen asia siitä ajasta on kokemusten karttuminen. Niistä johtopäätökset tehneenä olen mielipiteeni muodostanut.
Menetelmä saattaa soveltua joillekin ,mutta enemmistölle metsänomistajista ei.
Nyt kannattaa kiireesti yrittää päästä niistä giljotiinisavotoista kauppoihin. Seuraava mahdollisuus saattaa olla hyvinkin kaukana , jolloin työlaji muuttuukin ainespuuhakkuuksi ainespuunhakkuun ehdoilla.
Jos totta puhutaan, niin tuollainen giljotiinikoura joukkokeräimellä vaikuttaa pirun kätevältä kokopuun korjuuseen.
https://www.youtube.com/watch?v=1sioTU_gdr4
Kätevä se onkin ja riittävän tehokas teidenvarsien ja pellonreunojen raivaukseen = avohakkuussa. Pienirunkoisissa harvennuksessa ja vaihtelevassa maastossa voi jäljestä tulla sanomista. Ei tuo ole tarkoitettu 5-10 litran onkivapoja tekemään. Pääsavotat ely-keskusten tieväylien kunnostamisessa.