Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Jokos risuista on tullut tilitys? Noita kasoja on seissyt joskus useampikin vuosi odottamassa haketusta . Varsinkin huonojen kulkuyhteyksien takana. Ei ihan jokakelin haketuskohde.
Heh, koira haukkuu, mutta karavaani kulkee! Urakoitsija sai töitä, energialaitos raaka-ainetta, nuori metsä tuli kuntoon, kymmenen vuoden kuluttua paikalla on hyvä harvennuskohde, ja mikä tärkeintä, metsänomistaja on tyytyväinen. Ihan oikeasti, eiköhän jo lopeteta tästä aiheesta 18 vuotta kestänyt täysin turha jurnutus. Jos ja kun ajat tästä joskus muuttuvat, niin sitten toimitaan sen mukaan.
Hienolta näyttää! On vaan tekijöissä ja asenteissa eroa, luultavasti tekijällekin jäi hyvä mieli. Helppo saada suorittava hereille, kuva e-puusta, hirvensyömästä taimesta tai leveästä ajourasta riittää.
Pitää muistuttaa ,että turpeen kohtalo energiana heitettiin arvalla . Putinin sodallakin on omat vaikutuksensa energiajakeiden käyttöön. Ilman kahta edellä mainittua katastrofia tuo hunningolle jäänyt palsta ei olisi kiinnostanut ostajia lainkaan, kuten oli tilanne ennen sotaa ja typerää turvepäätöstä. Vakaampia aikoja odotellessa ei ole syytä hehkutella sillä ,että siirtämällä rästikohteet toisten harmiksi, menetellään oikein. Nyt on kiireesti keskityttävä hoitamaan metsiä paremmin ,jotta hoitorästejä ei enää syntyisi. Onni saada rästikohteet kaupaksi ei kestä ikuisesti. Tätä ”onnea” ei ole riittänyt kaikille tähänkään mennessä ja tulevaisuudessa varmasti vähemmän.
Kokopuukorjuubuumi alkoi paljon ennen Putinin sotaa. Sota teki sen, että kuitua ja kokopuuta ei enää eroteltu vaan kaikki alko menee rangaksi ja kokopuuksi tai pelkäksi rangaksi. Energiapuun hyvä veto tulee jatkumaan sillä Fossiilisten korvaaminen ja lämmön tekeminen talvella aurinkoenergialla tulee olemaan kivuliasta ja puu tulee säilyttämään asemansa.
Voisko pohjois-savossakin olla MHY:n kalusto vanhaa, pientä ja ajokoneina maataloustraktoreita, että ne eivät vain ole kilpailukykyisiä energiapuun toimittajina? Kuitenkin samoilla isoilla koneilla onnistuu tukkien teko samalla samalta tilalta, että voisko kilpailuasetelmassa olla jotain mikä sai ehkä heikomman pelurin lyömään hanskat tiskiin? On selvä myös, että markkinat saavuttaa saturaatiopisteen missä kakku on jaettu ja ehkä osa joutuu lopettamaan ja kaikille ei riitä. Giljotiinikauppakin varmasti hiljenee sitten kun kaikilla tarvitsijoilla on, on niin halpa ja yksinkertainen laite, että markkina tulvii nopeasti ja toisaalta jos sitä ei tarvia, siinä on pääomia ihan murusia.
Kokopuukorjuubuumi alkoi vuosituhannen vaihteessa. Kerkesin osallistua siihen talkooseen kahdella vuosikymmenellä.
Energiapuun tuottaminen asetettiin tavoitteeksi ,jotta pystyttiin käyttämään turvetta energialaitoksilla. Käyttämällä pelkkää turvetta kattiloiden käyttöikä olisi jäänyt lyhyeksi. Tarvittiin puuta sekaan.
Kovista odotuksista huolimatta poltettavaa puuta ei löytynytkään tarpeeksi. Ei siksi ,että sitä ei olisi ollut ,vaan siksi ,että sitä ei tullut markkinoille. Siinä vaiheessa katseet kohdistettiin pilalla oleviin tai pilalle menossa oleviin nuoren metsän kunnostuskohteisiin. Valitettavasti maanomistajien myyntihalut puolestaan kohdistuivat pääasiassa raivaussahalla toteutettavissa oleviin kunnostuskohteisiin . Siinä vaiheessa hommat menivät kuralle. Kylmä totuus on ,että energiapuukohde ,joka olisi kannattava korjuuyrittäjän kannalta, on jo metsätalouden kannalta selkeästi pilalla. Nämä kohteet pysyvät edelleenkin monesti kaupallisen toiminnan ulkopuolella omistajansa passiivisuudesta johtuen ja yrittäjien on hammasta purren tyydyttävä niihin raivausahakohteisiin. Niitä on tehtävä ,kun kalustoon on investoitu eikä parempia ole tarjolla.
Alkuajoista tilanne on muuttunut energiapuun osalta parempaan suuntaan. Riittävän kookasta energiapuuta korjataan tuottavasti ja taloudellisesti muiden hakkuiden yhteydessä yhdistelemällä pieniä tavaralajieriä energatavaralajiksi ,jolloin vältytään lajittelulta ja turhan pienien erien keräilyltä eri kohteisiin. Tämä meneillään oleva muutos nakertaa kokopuumarkkinan vähin erin olemattomiin.
Varsin vähän on ollut kirjoituksia siitä ,kuinka paljon pieniläpimittaisen puun käsittely kuluttaa energiaa eri vaiheissaan järeämmän ainespuun käsittelyyn verrattuna. Ilmastotoimien yhtenä tarkoituksena on säästää uusiutumatonta energiaa. Iso harppaus oikeaan suuntaan on kasvattaa korjattavat puut järeämmiksi, jolloin litralla dieseliä saadaan korjuussa ja keräilyssä enemmän aikaan. Jk:n puolella on kauhisteltu korjuun aiheuttaman kulutuksen suurta määrää jaksottaisen menetelmän kulutukseen verrattuna. Pieniläpimittaisen kokopuun keräily aiheuttaa huomattavasti suuremmat kulutuslukemat . Tämä tieto on nähtävissä koneissa vakiovarusteena olevista taloudellisuutta mittaavista laitteista. Melkoinen haloo nousisi ,jos kulutustiedot päätyisivät laajempaan julkisuuteen. Tulisi hetkessä ilmastopahiksen leima koko alalle.
Nyt on 20hehtaaria harvennettu ja koivut oli jo siilä vaiheessa, että pakko harventaa tai ne ei enää toivu siitä. Maanomistajan kannalta rietysti tässä oli järkevintä tehdä harvennus koneella ja kone sai palkkansa ja varmasti oli hekin tyytyväisiä. Kokopuukorjuu ei olisi jatkunut näin pitkään ja tukipuheetkin on tyhjää kun paljon tehdään ilmankin. Tuosta metsästä ei tule huomaan, että ensimmäinen harvennus on tehty energiaksi. Mitä pienempinä nuo saadaan harvennettu niin sitä paremmin ne toipuu. Ikävä kyllä tuossakin on pärjätty joko tosi kevyellä raivauksella tai ei ollenkaan kun taas ne m, jotka kasvattavat puuta isompina kuten finsilva joutuvat laittamaan 500e/ha ennakkoraivauksiin mutta ainakin voivat sanoa, että ei tule energiapuuta. Ehkä ne onkin ne kalliit ennakkoraivauskulut mistä JK:ssa on puhetta mikä on saanut finsilvankin kääntymään jatkossa JK:n puoleen.
1 kiintokuutiometriä puuta vastaa 200l polttöljyä eli jos harvennuskohteesta lähtee 10% enemmän puuta, et jos vaikka 5 kuutioita tulee enemmän niin 1000l litraa polttöljyä enemmän niin kyllä veikkaisin et positiivisen puolelle jää kokopuun hyväksi jää. Olettaen siis, että samasta kohteesta, tukkien ja riukuen vertaaminen olisi outoa.
Kyllähän tosi on, että energiapuun ja metsähakkeen käyttö on noussut viimeiset 18 vuotta mitä suorittava on ollut väärässä. Ei energiaa korjattaisiin metsästä jos se ei kannattaisi. Sen kannattavuuden takaa vaihtoehtojen puute. Metsä groupilla on varmasti omat motiivinsa ollut miksi se on pitänyt energiapuun pois listoilta koko tämän ajan. 2/3 jakaa nyt tätä herkkupalaa ja jos eivät jakaisi, sen tekisi muut energiapuunkerääjät. Viime kädessä kaukolämpöasiakkaat maksavat keräyskustannukset et halpa sähkö on väliaikaista eikä energiantuotanto tuulella vastaa lähimainkaan tasoja mitä puulla tehdään.
Finsilva keskittyy tuottamaan ainespuuta ja se onnistuu ihan ilman kikkailuja. Ihmettelen ,miksi ei onnistuisi samoilla keinoilla yksityisellä puolellakin. Mahdollisuudet ovat jopa paremmat, kun keskiverto-mo:lla on vain pienet pinta-alat huolehdittavanaan. Selkeää osaamisen puutetta jos ei onnistu.
AR ei ole korjannut energiapuuta koneella ja se näkyy kirjoittelun tasosta. Otapa selvää energiapuuhun erikoistuneiden yrittäjien taloustilanteesta. Pystyvätkö maksamaan täyttä palkkaa edes itselleen , saati ulkopuolisille. Jos maksavat lakisääteiset palkat , eläkemaksut ja muut kulut ja pystyvät uusimaan kalustonsa määrävälein, perun puheeni kannattavuusongelmista. Lompsan pitää olla lyönnissä , mikäli aikovat selviytyä monille eteen tulleesta tilanteesta ,jossa energiapuut on tehty omaan lukuun ,eikä ostajista ole kysynnän romahtamisen seurauksena tietoa.
Suorittavalta tahtoo unohtua yksi aivan olennainen asia. Jos kaikki olisivat tuottaneet vain ainespuuta, niin mistä se kaikki energiapuu olisi hommattu? Puupolttoaineita käytetään vuosittain Suomessa yli 20 miljoonaa kiintokuutiota, josta metsähakkeen osuus on ollut puolet, eli ei ihan pieni pino ole kyseessä, erityisesti vielä siihen nähden, että varsinaisen metsähakkeen osuus on viime aikoina noussut reippaanlaisesti. Suorittava on kyllä tosi kova poika puhumaan lämpimikseen. Jos sen kaiken saisi muutettua kaukolämmöksi, niin kyllähän sillä Jyväskylä ainakin sulana pysyisi!
Aika lähellä olen nyt ollut energiapuubisnestä pitemmän aikaan ja tiedän, että kirjoitat pelkkää huuhaata bisneksen kannattamuudesta. Jokainen tekee sellaisen sopimuksen asiakkaan kanssa joko suoraan tainbäöillisesti, että siinä on järkeä. Sinä itse et ole ollut yrittäjä tai tehnyt mitään viimeaikoina. Se on yrittäjän omaa hölmöyttä jos tekee tienvarteen puita ilman toimitussopimusta etukäteen. Vähän sama tilanne kuin isännällä joka keväällä alkaa kyselemään ostajia hankintapuille kun ei ole tehnyt sopimusta etukäteen. Tietysti kilpailutilanteessa heikoimmin yrittäjät joutuvat ahtaalle ja parhaimmat korjaavat osuuden. Ihan niinkuin tulee käymään pienille pelureille kun isommat ottavat markkinat. Koneiden määrä on noussut siellä missä on ollut energiapuulla imua, muutenkin on hyvä suhdanne ollut puulla pitkään niin jos tässä tilanteessa ei jollakin kannata niin se on huonosti tai pienesti hoidettua yrittämistä.
No katoin tuon laanian, ison energiapuuostajan ja -tekijä ku näytti aiemmassa energiapuu mainosmateriaalissa olleen skorppioni risusavotossa niin liikevoittoprosentti 5,4%. Sanoisin, että siedettävä kun ala on kovasti kilpailtu, risujen kaatelu ja keräily ei ole mikään teknologia-ala. Liikevoittoa 7,9miljoonaa.
Visakalloltakin unohtuu asioita. Mikäli ,kaikki olisivat tähdänneet tuottamaan ainespuuta ,puuvarantomme olisi nykyistä runsaampi ja tavaraa tarjolla poltettavaksikin jopa nykyistä enemmän.
Puuston viime aikoina havaittu kasvun hiipuminenkin on osittain metsänhoidon puutteista johtuvaa. Ylitiheistä riukumetsistä ei enää kunnon kasvuja pystytä kehittelemään.
AR ei ole ilmeisesti lukenut uutisia siitä ,että energiayhtiöt mieluusti ulkoistavat koko puiden hankkimisen yksittäisille yrittäjille. Näin he minimoivat markkinoiden heilahtelun aiheuttamat riskit. Kävipä eräälle energiayhtiölle niinkin ,että vuosi sitten puiden hankintaa varten rekrytoidut henkilöt ovat tällä hetkellä töitä vailla ,kun suhdanteet kääntyivät huonoon suuntaan.
On todella ihmeellistä ,että muutamat vielä kannustavat huonoihin käytäntöihin. Ainespuun tuottaminen tulee olla tavoitteista selvänä ykkösenä . Energiapuun kanssa pelaaminen on onnenkauppaa. Ainespuu kelpaa energiaksikin , mutta energiapuu ei välttämättä ainespuuksi. 100 litraa /runko kasvatustavoitteena ensimmäiseen myyntitapahtumaan mennessä tulisi olla jokaisen vastuullisen metsänomistajan tavoite.
Ensimmäinen laanian aliurakoitsija pari kaivinkonetta energiapuukouralla mm. Liikevoittoprosentti 3,3% metsähallio. Tottakai aliurakoitsijatkin menestyvät mukana muutenhan ei olisi tekijöitä.
Ilmeisesti et itse ole lukenut uutisia kun kuvassakin näkyvä SE ja UPM on alkanut toimittaa kokopuuta ja pienemmät ja huonomat ovat joutuneet väistymään. Eiköhän nyt viimeistään ole näiden MHY:n maatalouskaluston aika astua syrjään, vai mitä luulet?
Helppo katsoa paljonko puukuutio vastaa esim. öljyn lämpöarvona, ja laskea öljyn hinnalla suuntia mikä on puun hinta lämpönä. Jos metsäkoneenkuljettaja kokee että joutuu tekemään pakkotyötä joka kuuluisi jollekin muulle, on syytä katsoa peiliin ja opetella kustannuslaskenta ja sopimusneuvottelut uudelleen. Koneyrittäjille pitäisi olla pakollinen koulutus vrt. liikennelupakurssi jossa neuvotaan yrittäjyyden alkeita.
Suorittava, roposet risuista tuli noin kuukausi korjuun päättymisestä ja ovat jo kasvamassa uudessa ostokohteessa.
Palstalta on noin viisi kilometriä Itä-Suomen Biomassa Oy:n uudelle haketuslaitokselle, eli nuo kasat saatetaan ajaa kokopuuna sinne. Omaa arvailua tämä toki vain.
Älkää hyvät miehet laittako havuja polttoon, ravinne kato on vääjäämätön. Oksissa kanssa suhteessa paljon kuorta jossa ravinteita paljon?
Karsittuna rankana vaan jos pakko taimikoista energiaa myydä. Mitä mieltä raati ja onko tutkittua tietoa aiheesta?
Antinjuntti, ihan relevantti pointti. Suurin osa poistumasta oli lehtipuuta, jotka pääosin säilövät ravinteet talven yli juuristoissa. Varmuudella palstalta poistui huomattava määrä ravinteita. Sitä, onko poistumalla kuitenkaan käytännön merkitystä loppukiertoajalla isossa kuvassa, on vaikea arvioida. Kohde on maaperältään melko rehevä. Kun puita poistuu. vähenee kilpailu ravinteista. Typpeähän tulee jonkun verran vuosittain laskeumana, ja pystyvätpä jotkut kasvitkin sitä ilmasta sitomaan. Ehkä puhtaassa kuusikossa ja karummalla maaperällä hieman pohtisin kokopuukorjuuta ja hakkuutähteiden keruuta.
Onhan aihetta tutkittukin: https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/5835
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Metsänhoito
No niin, nyt sitten vain odottelemme suorittavan tuomiota!
Myönnän laittaneeni kuvat juurikin Suorittavaa viihdyttääkseni. 🙂
Työnjälki näyttää kuvien perustella aivan asialliselta.
Olin erittäin tyytyväinen työnjälkeen.
Jokos risuista on tullut tilitys? Noita kasoja on seissyt joskus useampikin vuosi odottamassa haketusta . Varsinkin huonojen kulkuyhteyksien takana. Ei ihan jokakelin haketuskohde.
Lämpölaitosten kattilat ei tykkää vihreistä neulasista. Talvella hakettavat kun tiet jäässä ja e-puuta tarvitaan…
Vihreää kultaa, mutta hinta jatkossa hopeinen. Kolmannes on huipusta tultu alemmaksi, alamäki ainakin täällä jatkuu.
Kyllähän siitä ensimmäisestä kuvasta heti näki harjaantunut silmä näki, että kokopuukorjuu heti.
Hyvältä näyttää, hinta on varmasti parempi kuin n. tonni miinusta/ha, mikä raivauksesta olisi tullut.
Pitääkö alisuorittamisesta palkita?
Heh, koira haukkuu, mutta karavaani kulkee! Urakoitsija sai töitä, energialaitos raaka-ainetta, nuori metsä tuli kuntoon, kymmenen vuoden kuluttua paikalla on hyvä harvennuskohde, ja mikä tärkeintä, metsänomistaja on tyytyväinen. Ihan oikeasti, eiköhän jo lopeteta tästä aiheesta 18 vuotta kestänyt täysin turha jurnutus. Jos ja kun ajat tästä joskus muuttuvat, niin sitten toimitaan sen mukaan.
Hienolta näyttää! On vaan tekijöissä ja asenteissa eroa, luultavasti tekijällekin jäi hyvä mieli. Helppo saada suorittava hereille, kuva e-puusta, hirvensyömästä taimesta tai leveästä ajourasta riittää.
Pitää muistuttaa ,että turpeen kohtalo energiana heitettiin arvalla . Putinin sodallakin on omat vaikutuksensa energiajakeiden käyttöön. Ilman kahta edellä mainittua katastrofia tuo hunningolle jäänyt palsta ei olisi kiinnostanut ostajia lainkaan, kuten oli tilanne ennen sotaa ja typerää turvepäätöstä. Vakaampia aikoja odotellessa ei ole syytä hehkutella sillä ,että siirtämällä rästikohteet toisten harmiksi, menetellään oikein. Nyt on kiireesti keskityttävä hoitamaan metsiä paremmin ,jotta hoitorästejä ei enää syntyisi. Onni saada rästikohteet kaupaksi ei kestä ikuisesti. Tätä ”onnea” ei ole riittänyt kaikille tähänkään mennessä ja tulevaisuudessa varmasti vähemmän.
Kokopuukorjuubuumi alkoi paljon ennen Putinin sotaa. Sota teki sen, että kuitua ja kokopuuta ei enää eroteltu vaan kaikki alko menee rangaksi ja kokopuuksi tai pelkäksi rangaksi. Energiapuun hyvä veto tulee jatkumaan sillä Fossiilisten korvaaminen ja lämmön tekeminen talvella aurinkoenergialla tulee olemaan kivuliasta ja puu tulee säilyttämään asemansa.
Voisko pohjois-savossakin olla MHY:n kalusto vanhaa, pientä ja ajokoneina maataloustraktoreita, että ne eivät vain ole kilpailukykyisiä energiapuun toimittajina? Kuitenkin samoilla isoilla koneilla onnistuu tukkien teko samalla samalta tilalta, että voisko kilpailuasetelmassa olla jotain mikä sai ehkä heikomman pelurin lyömään hanskat tiskiin? On selvä myös, että markkinat saavuttaa saturaatiopisteen missä kakku on jaettu ja ehkä osa joutuu lopettamaan ja kaikille ei riitä. Giljotiinikauppakin varmasti hiljenee sitten kun kaikilla tarvitsijoilla on, on niin halpa ja yksinkertainen laite, että markkina tulvii nopeasti ja toisaalta jos sitä ei tarvia, siinä on pääomia ihan murusia.
Kokopuukorjuubuumi alkoi vuosituhannen vaihteessa. Kerkesin osallistua siihen talkooseen kahdella vuosikymmenellä.
Energiapuun tuottaminen asetettiin tavoitteeksi ,jotta pystyttiin käyttämään turvetta energialaitoksilla. Käyttämällä pelkkää turvetta kattiloiden käyttöikä olisi jäänyt lyhyeksi. Tarvittiin puuta sekaan.
Kovista odotuksista huolimatta poltettavaa puuta ei löytynytkään tarpeeksi. Ei siksi ,että sitä ei olisi ollut ,vaan siksi ,että sitä ei tullut markkinoille. Siinä vaiheessa katseet kohdistettiin pilalla oleviin tai pilalle menossa oleviin nuoren metsän kunnostuskohteisiin. Valitettavasti maanomistajien myyntihalut puolestaan kohdistuivat pääasiassa raivaussahalla toteutettavissa oleviin kunnostuskohteisiin . Siinä vaiheessa hommat menivät kuralle. Kylmä totuus on ,että energiapuukohde ,joka olisi kannattava korjuuyrittäjän kannalta, on jo metsätalouden kannalta selkeästi pilalla. Nämä kohteet pysyvät edelleenkin monesti kaupallisen toiminnan ulkopuolella omistajansa passiivisuudesta johtuen ja yrittäjien on hammasta purren tyydyttävä niihin raivausahakohteisiin. Niitä on tehtävä ,kun kalustoon on investoitu eikä parempia ole tarjolla.
Alkuajoista tilanne on muuttunut energiapuun osalta parempaan suuntaan. Riittävän kookasta energiapuuta korjataan tuottavasti ja taloudellisesti muiden hakkuiden yhteydessä yhdistelemällä pieniä tavaralajieriä energatavaralajiksi ,jolloin vältytään lajittelulta ja turhan pienien erien keräilyltä eri kohteisiin. Tämä meneillään oleva muutos nakertaa kokopuumarkkinan vähin erin olemattomiin.
Varsin vähän on ollut kirjoituksia siitä ,kuinka paljon pieniläpimittaisen puun käsittely kuluttaa energiaa eri vaiheissaan järeämmän ainespuun käsittelyyn verrattuna. Ilmastotoimien yhtenä tarkoituksena on säästää uusiutumatonta energiaa. Iso harppaus oikeaan suuntaan on kasvattaa korjattavat puut järeämmiksi, jolloin litralla dieseliä saadaan korjuussa ja keräilyssä enemmän aikaan. Jk:n puolella on kauhisteltu korjuun aiheuttaman kulutuksen suurta määrää jaksottaisen menetelmän kulutukseen verrattuna. Pieniläpimittaisen kokopuun keräily aiheuttaa huomattavasti suuremmat kulutuslukemat . Tämä tieto on nähtävissä koneissa vakiovarusteena olevista taloudellisuutta mittaavista laitteista. Melkoinen haloo nousisi ,jos kulutustiedot päätyisivät laajempaan julkisuuteen. Tulisi hetkessä ilmastopahiksen leima koko alalle.
Nyt on 20hehtaaria harvennettu ja koivut oli jo siilä vaiheessa, että pakko harventaa tai ne ei enää toivu siitä. Maanomistajan kannalta rietysti tässä oli järkevintä tehdä harvennus koneella ja kone sai palkkansa ja varmasti oli hekin tyytyväisiä. Kokopuukorjuu ei olisi jatkunut näin pitkään ja tukipuheetkin on tyhjää kun paljon tehdään ilmankin. Tuosta metsästä ei tule huomaan, että ensimmäinen harvennus on tehty energiaksi. Mitä pienempinä nuo saadaan harvennettu niin sitä paremmin ne toipuu. Ikävä kyllä tuossakin on pärjätty joko tosi kevyellä raivauksella tai ei ollenkaan kun taas ne m, jotka kasvattavat puuta isompina kuten finsilva joutuvat laittamaan 500e/ha ennakkoraivauksiin mutta ainakin voivat sanoa, että ei tule energiapuuta. Ehkä ne onkin ne kalliit ennakkoraivauskulut mistä JK:ssa on puhetta mikä on saanut finsilvankin kääntymään jatkossa JK:n puoleen.
1 kiintokuutiometriä puuta vastaa 200l polttöljyä eli jos harvennuskohteesta lähtee 10% enemmän puuta, et jos vaikka 5 kuutioita tulee enemmän niin 1000l litraa polttöljyä enemmän niin kyllä veikkaisin et positiivisen puolelle jää kokopuun hyväksi jää. Olettaen siis, että samasta kohteesta, tukkien ja riukuen vertaaminen olisi outoa.
Kyllähän tosi on, että energiapuun ja metsähakkeen käyttö on noussut viimeiset 18 vuotta mitä suorittava on ollut väärässä. Ei energiaa korjattaisiin metsästä jos se ei kannattaisi. Sen kannattavuuden takaa vaihtoehtojen puute. Metsä groupilla on varmasti omat motiivinsa ollut miksi se on pitänyt energiapuun pois listoilta koko tämän ajan. 2/3 jakaa nyt tätä herkkupalaa ja jos eivät jakaisi, sen tekisi muut energiapuunkerääjät. Viime kädessä kaukolämpöasiakkaat maksavat keräyskustannukset et halpa sähkö on väliaikaista eikä energiantuotanto tuulella vastaa lähimainkaan tasoja mitä puulla tehdään.
Finsilva keskittyy tuottamaan ainespuuta ja se onnistuu ihan ilman kikkailuja. Ihmettelen ,miksi ei onnistuisi samoilla keinoilla yksityisellä puolellakin. Mahdollisuudet ovat jopa paremmat, kun keskiverto-mo:lla on vain pienet pinta-alat huolehdittavanaan. Selkeää osaamisen puutetta jos ei onnistu.
AR ei ole korjannut energiapuuta koneella ja se näkyy kirjoittelun tasosta. Otapa selvää energiapuuhun erikoistuneiden yrittäjien taloustilanteesta. Pystyvätkö maksamaan täyttä palkkaa edes itselleen , saati ulkopuolisille. Jos maksavat lakisääteiset palkat , eläkemaksut ja muut kulut ja pystyvät uusimaan kalustonsa määrävälein, perun puheeni kannattavuusongelmista. Lompsan pitää olla lyönnissä , mikäli aikovat selviytyä monille eteen tulleesta tilanteesta ,jossa energiapuut on tehty omaan lukuun ,eikä ostajista ole kysynnän romahtamisen seurauksena tietoa.
Suorittavalta tahtoo unohtua yksi aivan olennainen asia. Jos kaikki olisivat tuottaneet vain ainespuuta, niin mistä se kaikki energiapuu olisi hommattu? Puupolttoaineita käytetään vuosittain Suomessa yli 20 miljoonaa kiintokuutiota, josta metsähakkeen osuus on ollut puolet, eli ei ihan pieni pino ole kyseessä, erityisesti vielä siihen nähden, että varsinaisen metsähakkeen osuus on viime aikoina noussut reippaanlaisesti. Suorittava on kyllä tosi kova poika puhumaan lämpimikseen. Jos sen kaiken saisi muutettua kaukolämmöksi, niin kyllähän sillä Jyväskylä ainakin sulana pysyisi!
Aika lähellä olen nyt ollut energiapuubisnestä pitemmän aikaan ja tiedän, että kirjoitat pelkkää huuhaata bisneksen kannattamuudesta. Jokainen tekee sellaisen sopimuksen asiakkaan kanssa joko suoraan tainbäöillisesti, että siinä on järkeä. Sinä itse et ole ollut yrittäjä tai tehnyt mitään viimeaikoina. Se on yrittäjän omaa hölmöyttä jos tekee tienvarteen puita ilman toimitussopimusta etukäteen. Vähän sama tilanne kuin isännällä joka keväällä alkaa kyselemään ostajia hankintapuille kun ei ole tehnyt sopimusta etukäteen. Tietysti kilpailutilanteessa heikoimmin yrittäjät joutuvat ahtaalle ja parhaimmat korjaavat osuuden. Ihan niinkuin tulee käymään pienille pelureille kun isommat ottavat markkinat. Koneiden määrä on noussut siellä missä on ollut energiapuulla imua, muutenkin on hyvä suhdanne ollut puulla pitkään niin jos tässä tilanteessa ei jollakin kannata niin se on huonosti tai pienesti hoidettua yrittämistä.
No katoin tuon laanian, ison energiapuuostajan ja -tekijä ku näytti aiemmassa energiapuu mainosmateriaalissa olleen skorppioni risusavotossa niin liikevoittoprosentti 5,4%. Sanoisin, että siedettävä kun ala on kovasti kilpailtu, risujen kaatelu ja keräily ei ole mikään teknologia-ala. Liikevoittoa 7,9miljoonaa.
Visakalloltakin unohtuu asioita. Mikäli ,kaikki olisivat tähdänneet tuottamaan ainespuuta ,puuvarantomme olisi nykyistä runsaampi ja tavaraa tarjolla poltettavaksikin jopa nykyistä enemmän.
Puuston viime aikoina havaittu kasvun hiipuminenkin on osittain metsänhoidon puutteista johtuvaa. Ylitiheistä riukumetsistä ei enää kunnon kasvuja pystytä kehittelemään.
AR ei ole ilmeisesti lukenut uutisia siitä ,että energiayhtiöt mieluusti ulkoistavat koko puiden hankkimisen yksittäisille yrittäjille. Näin he minimoivat markkinoiden heilahtelun aiheuttamat riskit. Kävipä eräälle energiayhtiölle niinkin ,että vuosi sitten puiden hankintaa varten rekrytoidut henkilöt ovat tällä hetkellä töitä vailla ,kun suhdanteet kääntyivät huonoon suuntaan.
On todella ihmeellistä ,että muutamat vielä kannustavat huonoihin käytäntöihin. Ainespuun tuottaminen tulee olla tavoitteista selvänä ykkösenä . Energiapuun kanssa pelaaminen on onnenkauppaa. Ainespuu kelpaa energiaksikin , mutta energiapuu ei välttämättä ainespuuksi. 100 litraa /runko kasvatustavoitteena ensimmäiseen myyntitapahtumaan mennessä tulisi olla jokaisen vastuullisen metsänomistajan tavoite.
Ensimmäinen laanian aliurakoitsija pari kaivinkonetta energiapuukouralla mm. Liikevoittoprosentti 3,3% metsähallio. Tottakai aliurakoitsijatkin menestyvät mukana muutenhan ei olisi tekijöitä.
Ilmeisesti et itse ole lukenut uutisia kun kuvassakin näkyvä SE ja UPM on alkanut toimittaa kokopuuta ja pienemmät ja huonomat ovat joutuneet väistymään. Eiköhän nyt viimeistään ole näiden MHY:n maatalouskaluston aika astua syrjään, vai mitä luulet?
Helppo katsoa paljonko puukuutio vastaa esim. öljyn lämpöarvona, ja laskea öljyn hinnalla suuntia mikä on puun hinta lämpönä. Jos metsäkoneenkuljettaja kokee että joutuu tekemään pakkotyötä joka kuuluisi jollekin muulle, on syytä katsoa peiliin ja opetella kustannuslaskenta ja sopimusneuvottelut uudelleen. Koneyrittäjille pitäisi olla pakollinen koulutus vrt. liikennelupakurssi jossa neuvotaan yrittäjyyden alkeita.
Suorittava, roposet risuista tuli noin kuukausi korjuun päättymisestä ja ovat jo kasvamassa uudessa ostokohteessa.
Palstalta on noin viisi kilometriä Itä-Suomen Biomassa Oy:n uudelle haketuslaitokselle, eli nuo kasat saatetaan ajaa kokopuuna sinne. Omaa arvailua tämä toki vain.
https://www.sttinfo.fi/tiedote/70926831/ita-suomen-biomassa-oyn-pieksamaen-biopolttoaineterminaalille-ymparistolupa?publisherId=69818103&lang=fi
AR, tosiaan kuvissa kasojen peitteissä tarkkasilmäinen näkee metsäfirman logon. Nämä varsinaiset pienemmät energiapuuexpertit eivät pärjänneet alkuunkaan.
Älkää hyvät miehet laittako havuja polttoon, ravinne kato on vääjäämätön. Oksissa kanssa suhteessa paljon kuorta jossa ravinteita paljon?
Karsittuna rankana vaan jos pakko taimikoista energiaa myydä. Mitä mieltä raati ja onko tutkittua tietoa aiheesta?
Antinjuntti, ihan relevantti pointti. Suurin osa poistumasta oli lehtipuuta, jotka pääosin säilövät ravinteet talven yli juuristoissa. Varmuudella palstalta poistui huomattava määrä ravinteita. Sitä, onko poistumalla kuitenkaan käytännön merkitystä loppukiertoajalla isossa kuvassa, on vaikea arvioida. Kohde on maaperältään melko rehevä. Kun puita poistuu. vähenee kilpailu ravinteista. Typpeähän tulee jonkun verran vuosittain laskeumana, ja pystyvätpä jotkut kasvitkin sitä ilmasta sitomaan. Ehkä puhtaassa kuusikossa ja karummalla maaperällä hieman pohtisin kokopuukorjuuta ja hakkuutähteiden keruuta.
Onhan aihetta tutkittukin: https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/5835