Melko roteva kuorma. Ei kannattaisi enää paljoa lisätä tuollaiseen kärryyn. Alkaa lian pyörät kallistua sisäänpäin.
Minulla pojat ajelivat Kömpijällä koivukuormia ja vaikka varoittelin, niin ajoivat turhan lujaa kuormalla, se vaikutti jo hieman telien asentoon.
En tiedä, paljonko tuollaisen kärryn hyötykuorma on. Henkilöauton jarruttomaan kärryyn menee n. 500 kg ja sehän tulee varsinkin tuoreesta puusta hetkessä täyteen. Joskus tuli ladattua liikaa kuormaa ja kun pohjaanlyöntikumien alla oli enää sentti tilaa, oli viisaampaa keventää. Vaikka rakenteet kestäisikin, vaarallista tuollaisen kanssa olisi tiellä ajaa.
Kun metsää ei takapihalla kasva, pitää silti puut ajaa kotiin kärryllä. Tällöin keskitän polttopuiden hankinnan autolla ajettavien teiden varsille sille etäisyydelle, josta kaadettavat puut käsin viitsin tien varteen raahata. Kauempana olevat saa jäädä metsään lahoamaan. Näin siis minun kulutuksellani, joka on ehkä 5 kiintoa vuodessa. Paluukuormina usein puuta kotiin kulkeekin, ei tarvi erikseen lähteä polttopuita hakemaan.
Niin tuossahan on noin motti tuoretta puuta. Hyvällä pohjalla kulkee hyvin metsässäkin. Yleisille teille ei ole tuolla mitään asiaa. Noku ei volvolla pääse mehtään, niin kerään tuolla puut tienvarteen.
Maisemanäkymä on kuin Kymenlaaksossa yhdellä hakkuun jälkeisellä alalla. Mutta piisaahan noita joissa on epämääräistä suttuvitikkoa jäänyt. Liekö tarkoitus ihan kasvatella noista metsääkin.
Katsoin ensin, että kuorma on iso, mutta tarkemmin nähtynä hoksasinkin, että se on suhteellisen kapea. Minun kärryssäni karikat on muotoiltu niin, että kuormatila tulee leveämmäksi kuin mitä pyörät ovat.
Taustalla näkyvä ”metsä” näyttää jatkuvaa kasvua tavoittelevalta Jätemetsältä, jollaiset ovat kyllä valitettavasti yleistymässä Suomenmaassa nykyisen holtittoman metsien käsittelyn takia.
Kyllä kärrryn yläosa on leveämpi. Mitä tuohon ”jätemetsään” tulee, niin ainahan hakkuitten jälkeen tulee parsimista. Jos alkaiskin kasvattamaan tervaleppää, sitä riittää täällä rannikolla..
Tuossahan ei ole karikoita ollenkaan, joten kuorman on pakko kaventua paljon ylös laitojen tasosta. Ei tuo kärrykään aivan halvinta kiinalaista mallia ole, voi kestää kovaakin ajoa.
Laita kärryyn kunnon karikat ja katkaise puut hieman lyhyemmiksi, jolloin aisapaino lisää takapyörien pintapainetta. Laita ainakin takapyöriin piikkiketjut.
Minulla on mönkijässä hydrayliikka, josta saisi jopa peräkärryyn vedon, mutta en ole edes suunnitellut sitä, koska kuitupuuta tulee Pikku-Tilhin tankillisella sen kokoinen kuorma, ettäse kulkee kätevästi noinkin, ainoa miinus on havaittu siinä, että teinit ajelivat kuormalla liian lujaa, jolloin teliakseli taipui ja pyörät ovat aavistuksen verran kallellaan sisäänpäin.
Siihen voi olla osittain syynä se, että vakauden lisäämiseksi levitin kärryn raideleveyttä, jolloin vääntö teliä kohtaan lisääntyi.
Taidanpa palauttaa raidevälin…
Hydrayliikka on sinänsä suhteellisen helppo rakennellakin kömpijään. Kunhan vaan on rohkeutta alkaa – Taikka niin —- Pitäisi olla valmius voiman ulosottamiseen. Se onnistuu helpoiten, jos voimansiirto on variaattorilla.
Minulla on asennettu se jo tehtaalla, ilmeisesti se pitää yleensä rakentaa omalla moottorilla toimivaksi, samalla voisi pistää hydraylisen kuormaimen aisalle.
Jos olisin nyt jotain vaikka kolmikymppinen, laittaisin Kömpijäni perään vaikka mitä. Kun kone on Diesel-käyttöinen, tekniikka on nelivetoista, ketjut olisivat kaikkiin pyöriin.
Siihen kun pistäisi vetävän kärryn, jossa nosturi, niin olishan se lelu, jolla voisi aikaa viettää ”työn merkeissä”.
Laitteistohan on harrasteluun muutoin ihan ok, mutta suosittelisin hankkimaan seuraavaksi 30 tuuman kumit niin pääsee kannoistakin paremmin yli.
Ainakin Arctic Catissa tämä toimenpide nostaa maavaran runsaaseen 40 cm:iin jolloin maastokelpoisuus paranee olennaisesti.
Nosturit ja muut on sitten juttu erikseen jos miettii harrastukseen ihan rahaakin sijoittaa (huonolla korolla…).
En ole kokenut kantoja omassa metsässä ongelmaksi, vaikka minun laitteessani maavara on suht. pieni. Jos palstalle hakkaa ja katsoo ajourat, niin niissähän voi kannot sahata takuulyhyiksi.
Raivauspuun kannot, vaikka nuo pojat on ne vedelleet aika korkeiksikin, eivät näytä haittaava. tosin minun Kömpijäni on keskimääräistä painavampi.
Pojat ajelivat mönkkäreillä kaastossa ja yksi vahinko on tullut: eturenkaasta meni läpi jokin vanha, lahonnut kanto, jonka ydin oli raudankova ja erittäin terävä. Tiedän millainen se oli, kun se meni kumikorjaamolle asti pyörän mukana.
Minulla on kolme Kömpijää: Diesel-Polaris, Suzuki ja kiinalainen pikkukömpijä pikkumiehelle.
Kyllä maavara sais olla huomattavasti korkeampi, sahaa joutu käyttään monessa kannossa. Kuormainta olen kyllä katellut, mutta karkaako mopo käsistä melkein vanhalta mieheltä?..=D
Hyvän näköinen kalusto, jollaista olisin itsekin vailla harrastus-/kuntoliikuntamielessä. Onko teillä vastaavat kalustot menneet verottajan osalta metsäkalustoon läpi ja jos on, millaisin perustein?
https://www.nettimoto.com/polaris/hydraulic/2206444# Siinä hydrayli pumppu ….Käärryissä joissain oma pumppu ja hondan kone. Mutta maksaa 3 kyseisen mönkijän verran. Noissa joissa keskipako kytkin ei kannata renkaita yli 2 tuuman isontaa tyhoaa kytkimen aika äkkiä. Jos haluaa isot renkaat täytyy asentaa kytkin kitti kyseisille renkaille tulee jousia jotka ottaa korkeimmilla kierroksilla kiinni.
Minulla on juuri tuollaiset varusteet. Paitsi säiliö on takana.
arto puhuu keskipakokytkimestä – onhan se tavallaan, mutta liitettynä variaattorin toimintaan, eli yleensä puhutaan vain variaattorista.
Aivan varma on, että jos halutaan oikeasti ajaa kuormia ja käyttää isompia renkaita, on välitystä syytä muuttaa hitaammalle. Metsäajossa yleensä kaikki koneet kulkevat vähintään riittävän lujaa, liian hitaasti hyvin harva laite kulkee.
Tässä vaiheessa olen kylläkin jo harkinnut tuosta Kömpijästä luopumista,
Pärjään omissa ajeluissani traktorin kanssa, sillä olen veneenkin vienyt järveen – kerran melkein liian syvällekin, kun yllättäen tuli oudolla rannalla äkkisyvä jo viidenkymmenen metrin peruutuksen jälkeen. Rehellisesti sanottuna perse kastui traktorin istuimella.
arto puhuu keskipakokytkimestä – onhan se tavallaan, mutta liitettynä variaattorin toimintaan, eli yleensä puhutaan vain variaattorista……Juu noissa jammun kopioissa on keskipakokytkin ja kytkinrumpu joka pyörittää variaattoria tyhjäkäynnillä ei pyöri se variaattori ollenkaan ja hihna on kireällä koko ajan, Polle ja kana taas pelkkä vari. Noi keskipako kytkin mallit säästää hihnaa valtavasti. Meillä jamuussa meni hihna 600 tunnin jälkeen kulu ohueksi, siksi meni vaihtoon kilometreissä 18000km.
Entä kun variaattori ei vedä vähääkään tyhjäkäynnillä? Silloin se ei hankaa hihnaa yhtään. En ole vaihtanut kertaakaan ”Polleen” hihnaa, mutta en ole sillä mitään matkailuajoa tehnytkään, vain pelkkää ”maastoajoa” ja yleensä kärry perässä. Pojat on kyllä kaahanneet metsäteillä ja poluilla, mutta tuohan ei kulje kuin kuuttakymppiä, kun on Dieselmoottori, ei ota varvia niin kuin bensakoneet ja hydrayliikkaöljyn kirnuaminen vaatii oman osansa
Jospa kylältä löytyisi ihan vaikka maataloustraktori nosturin ja peräkärryn kanssa niin tulis kerralla melkoinen määrä puita. Onhan nuo mönkijät leluja, mutta jotainhan ihmisen pitää puuhastella ajankuluksi. Itse ostin aikoinani mönkijän ihan taimien kuskaamista varten, mutta nyt se on jäänyt lumihommiin jossa se onkin yllättävän hyvä kun on kunnon auravarustus.
Minun puut ajaa nykyään kylällä oleva maanviljelijä traktorilla.
Minulla on ollut lumihommat mönkkärillä vielä siinä vaiheessa, että etulevy on asentamatta paikoilleen. Kun isot pojat kertovat, että etupyöriin ei kannattaisi pistää piikkiketjuja, niin taidan sellaiset asentaa vain takapyöriin. Tavoite on ollut, että laitan aisat vetokoukusta nokkaan ja levyn nosto hydraylisesti.
Tällä viikolla otan kamppeen nosturille ja katson – levy ja alle laitettavat kiinnityslevyt kyllä on olleet jo ainakin viisi vuotta, mutta en ole katsonut tarpeelliseksi.
Viime talvena tuli sitten tunne, että mönkkärin puskulevy olisi kyllä ehkä mainio?
Metsänomistus
Melko roteva kuorma. Ei kannattaisi enää paljoa lisätä tuollaiseen kärryyn. Alkaa lian pyörät kallistua sisäänpäin.
Minulla pojat ajelivat Kömpijällä koivukuormia ja vaikka varoittelin, niin ajoivat turhan lujaa kuormalla, se vaikutti jo hieman telien asentoon.
En tiedä, paljonko tuollaisen kärryn hyötykuorma on. Henkilöauton jarruttomaan kärryyn menee n. 500 kg ja sehän tulee varsinkin tuoreesta puusta hetkessä täyteen. Joskus tuli ladattua liikaa kuormaa ja kun pohjaanlyöntikumien alla oli enää sentti tilaa, oli viisaampaa keventää. Vaikka rakenteet kestäisikin, vaarallista tuollaisen kanssa olisi tiellä ajaa.
Kun metsää ei takapihalla kasva, pitää silti puut ajaa kotiin kärryllä. Tällöin keskitän polttopuiden hankinnan autolla ajettavien teiden varsille sille etäisyydelle, josta kaadettavat puut käsin viitsin tien varteen raahata. Kauempana olevat saa jäädä metsään lahoamaan. Näin siis minun kulutuksellani, joka on ehkä 5 kiintoa vuodessa. Paluukuormina usein puuta kotiin kulkeekin, ei tarvi erikseen lähteä polttopuita hakemaan.
Niin tuossahan on noin motti tuoretta puuta. Hyvällä pohjalla kulkee hyvin metsässäkin. Yleisille teille ei ole tuolla mitään asiaa. Noku ei volvolla pääse mehtään, niin kerään tuolla puut tienvarteen.
Kyllähän tuo muutaman kerran metsästä tulee noinkin mutta tuo heppoinen kärry ei tuota rytkytystä kyllä kauaa kestä. Mutta saahan kaupasta uusia.
On sillä kuskattu lähemmäs sata mottia jo. Ostetaan jämerämpi seuraavaksi, tai sitten ei..
Pinokuutioista on varmaan kuitenkin kysymys -ja mittausvirheistä.
Kyllä, kyllä, mutta ei virheestä..
Maisemanäkymä on kuin Kymenlaaksossa yhdellä hakkuun jälkeisellä alalla. Mutta piisaahan noita joissa on epämääräistä suttuvitikkoa jäänyt. Liekö tarkoitus ihan kasvatella noista metsääkin.
Kaikki aikanaan..
Katsoin ensin, että kuorma on iso, mutta tarkemmin nähtynä hoksasinkin, että se on suhteellisen kapea. Minun kärryssäni karikat on muotoiltu niin, että kuormatila tulee leveämmäksi kuin mitä pyörät ovat.
Taustalla näkyvä ”metsä” näyttää jatkuvaa kasvua tavoittelevalta Jätemetsältä, jollaiset ovat kyllä valitettavasti yleistymässä Suomenmaassa nykyisen holtittoman metsien käsittelyn takia.
Kyllä kärrryn yläosa on leveämpi. Mitä tuohon ”jätemetsään” tulee, niin ainahan hakkuitten jälkeen tulee parsimista. Jos alkaiskin kasvattamaan tervaleppää, sitä riittää täällä rannikolla..
Tuossahan ei ole karikoita ollenkaan, joten kuorman on pakko kaventua paljon ylös laitojen tasosta. Ei tuo kärrykään aivan halvinta kiinalaista mallia ole, voi kestää kovaakin ajoa.
Valitettavasti koko kalusto on kiinalainen. Tärkeintä että toimii.
Ei se huono ole. Omistan itekkin vaikka poika sen omikin. Mutta on sillä rahdattu poltinpuita monenkin tarpeisiin. Tuppaa lainaajia piisaamaan.
Osta pojalle oma, niin ne kunnon isit tekee.
Ois tarkoitus laittaa vetävä kärry, niin sais pari mottia haalattua kerralla..=D..
Laita kärryyn kunnon karikat ja katkaise puut hieman lyhyemmiksi, jolloin aisapaino lisää takapyörien pintapainetta. Laita ainakin takapyöriin piikkiketjut.
Minulla on mönkijässä hydrayliikka, josta saisi jopa peräkärryyn vedon, mutta en ole edes suunnitellut sitä, koska kuitupuuta tulee Pikku-Tilhin tankillisella sen kokoinen kuorma, ettäse kulkee kätevästi noinkin, ainoa miinus on havaittu siinä, että teinit ajelivat kuormalla liian lujaa, jolloin teliakseli taipui ja pyörät ovat aavistuksen verran kallellaan sisäänpäin.
Siihen voi olla osittain syynä se, että vakauden lisäämiseksi levitin kärryn raideleveyttä, jolloin vääntö teliä kohtaan lisääntyi.
Taidanpa palauttaa raidevälin…
Tuohan on irtolava, karikat on kyllä olemassa. Suuri puute on juuri tuo hydrauliikan puute mönkijöissä.
Hydrayliikka on sinänsä suhteellisen helppo rakennellakin kömpijään. Kunhan vaan on rohkeutta alkaa – Taikka niin —- Pitäisi olla valmius voiman ulosottamiseen. Se onnistuu helpoiten, jos voimansiirto on variaattorilla.
Minulla on asennettu se jo tehtaalla, ilmeisesti se pitää yleensä rakentaa omalla moottorilla toimivaksi, samalla voisi pistää hydraylisen kuormaimen aisalle.
Jos olisin nyt jotain vaikka kolmikymppinen, laittaisin Kömpijäni perään vaikka mitä. Kun kone on Diesel-käyttöinen, tekniikka on nelivetoista, ketjut olisivat kaikkiin pyöriin.
Siihen kun pistäisi vetävän kärryn, jossa nosturi, niin olishan se lelu, jolla voisi aikaa viettää ”työn merkeissä”.
Sanos muuta..
Laitteistohan on harrasteluun muutoin ihan ok, mutta suosittelisin hankkimaan seuraavaksi 30 tuuman kumit niin pääsee kannoistakin paremmin yli.
Ainakin Arctic Catissa tämä toimenpide nostaa maavaran runsaaseen 40 cm:iin jolloin maastokelpoisuus paranee olennaisesti.
Nosturit ja muut on sitten juttu erikseen jos miettii harrastukseen ihan rahaakin sijoittaa (huonolla korolla…).
En ole kokenut kantoja omassa metsässä ongelmaksi, vaikka minun laitteessani maavara on suht. pieni. Jos palstalle hakkaa ja katsoo ajourat, niin niissähän voi kannot sahata takuulyhyiksi.
Raivauspuun kannot, vaikka nuo pojat on ne vedelleet aika korkeiksikin, eivät näytä haittaava. tosin minun Kömpijäni on keskimääräistä painavampi.
Pojat ajelivat mönkkäreillä kaastossa ja yksi vahinko on tullut: eturenkaasta meni läpi jokin vanha, lahonnut kanto, jonka ydin oli raudankova ja erittäin terävä. Tiedän millainen se oli, kun se meni kumikorjaamolle asti pyörän mukana.
Minulla on kolme Kömpijää: Diesel-Polaris, Suzuki ja kiinalainen pikkukömpijä pikkumiehelle.
Kyllä maavara sais olla huomattavasti korkeampi, sahaa joutu käyttään monessa kannossa. Kuormainta olen kyllä katellut, mutta karkaako mopo käsistä melkein vanhalta mieheltä?..=D
Hyvän näköinen kalusto, jollaista olisin itsekin vailla harrastus-/kuntoliikuntamielessä. Onko teillä vastaavat kalustot menneet verottajan osalta metsäkalustoon läpi ja jos on, millaisin perustein?
Kun toistaiseksi vain polttopuun kuskaamista, niin on vaikea saada vähennyksiin.
https://www.nettimoto.com/polaris/hydraulic/2206444# Siinä hydrayli pumppu ….Käärryissä joissain oma pumppu ja hondan kone. Mutta maksaa 3 kyseisen mönkijän verran. Noissa joissa keskipako kytkin ei kannata renkaita yli 2 tuuman isontaa tyhoaa kytkimen aika äkkiä. Jos haluaa isot renkaat täytyy asentaa kytkin kitti kyseisille renkaille tulee jousia jotka ottaa korkeimmilla kierroksilla kiinni.
Tuohan ois varteenotettava vaihtoehto..
Minulla on juuri tuollaiset varusteet. Paitsi säiliö on takana.
arto puhuu keskipakokytkimestä – onhan se tavallaan, mutta liitettynä variaattorin toimintaan, eli yleensä puhutaan vain variaattorista.
Aivan varma on, että jos halutaan oikeasti ajaa kuormia ja käyttää isompia renkaita, on välitystä syytä muuttaa hitaammalle. Metsäajossa yleensä kaikki koneet kulkevat vähintään riittävän lujaa, liian hitaasti hyvin harva laite kulkee.
Tässä vaiheessa olen kylläkin jo harkinnut tuosta Kömpijästä luopumista,
Pärjään omissa ajeluissani traktorin kanssa, sillä olen veneenkin vienyt järveen – kerran melkein liian syvällekin, kun yllättäen tuli oudolla rannalla äkkisyvä jo viidenkymmenen metrin peruutuksen jälkeen. Rehellisesti sanottuna perse kastui traktorin istuimella.
arto puhuu keskipakokytkimestä – onhan se tavallaan, mutta liitettynä variaattorin toimintaan, eli yleensä puhutaan vain variaattorista……Juu noissa jammun kopioissa on keskipakokytkin ja kytkinrumpu joka pyörittää variaattoria tyhjäkäynnillä ei pyöri se variaattori ollenkaan ja hihna on kireällä koko ajan, Polle ja kana taas pelkkä vari. Noi keskipako kytkin mallit säästää hihnaa valtavasti. Meillä jamuussa meni hihna 600 tunnin jälkeen kulu ohueksi, siksi meni vaihtoon kilometreissä 18000km.
Entä kun variaattori ei vedä vähääkään tyhjäkäynnillä? Silloin se ei hankaa hihnaa yhtään. En ole vaihtanut kertaakaan ”Polleen” hihnaa, mutta en ole sillä mitään matkailuajoa tehnytkään, vain pelkkää ”maastoajoa” ja yleensä kärry perässä. Pojat on kyllä kaahanneet metsäteillä ja poluilla, mutta tuohan ei kulje kuin kuuttakymppiä, kun on Dieselmoottori, ei ota varvia niin kuin bensakoneet ja hydrayliikkaöljyn kirnuaminen vaatii oman osansa
Jospa kylältä löytyisi ihan vaikka maataloustraktori nosturin ja peräkärryn kanssa niin tulis kerralla melkoinen määrä puita. Onhan nuo mönkijät leluja, mutta jotainhan ihmisen pitää puuhastella ajankuluksi. Itse ostin aikoinani mönkijän ihan taimien kuskaamista varten, mutta nyt se on jäänyt lumihommiin jossa se onkin yllättävän hyvä kun on kunnon auravarustus.
Minun puut ajaa nykyään kylällä oleva maanviljelijä traktorilla.
Minulla on ollut lumihommat mönkkärillä vielä siinä vaiheessa, että etulevy on asentamatta paikoilleen. Kun isot pojat kertovat, että etupyöriin ei kannattaisi pistää piikkiketjuja, niin taidan sellaiset asentaa vain takapyöriin. Tavoite on ollut, että laitan aisat vetokoukusta nokkaan ja levyn nosto hydraylisesti.
Tällä viikolla otan kamppeen nosturille ja katson – levy ja alle laitettavat kiinnityslevyt kyllä on olleet jo ainakin viisi vuotta, mutta en ole katsonut tarpeelliseksi.
Viime talvena tuli sitten tunne, että mönkkärin puskulevy olisi kyllä ehkä mainio?
Linko siihen pitäs saada…hydraylinen.
Kun lunta sataa kunnolla kuten viime talvenakin usein teki, niin mönkkäri puskulevyineen on ihan liian heppoinen lumitöihin.