Viimeisestä harvennuksesta 20 vuotta

Pääasiassa puhtaalla mäntypäätehakkuukuviolla on nurkka, jossa on mänty-koivusekametsä, johon on syntynyt kuusialukasvusta tai sitten ei. Viimeisestä harvennuksesta on n 20 vuotta. Mietin, että aukkopaikat saattavat olla ajouria.
Joka tapauksessa tämä kuvasarja on eräs esimerkki siitä, millaisiksi Suomen metsät kehittyisivät jatkuvalla kasvatuksella.
Hakkuun jälkeen katsotaan mitä jäi jäljelle ja mitä tehdään.

Kommentit (11)

  1. Kuivahkon kankaan metsät vaatii yleensä äestyksen jotta taimettuvat männylle. Kuusi uudistuu luont. liian hitaasti eikä kasva kunnolla ilman lannoitusta.

  2. ”Joka tapauksessa tämä kuvasarja on eräs esimerkki siitä, millaisiksi Suomen metsät kehittyisivät jatkuvalla kasvatuksella.”

    Tuntuuko Timppa koskaan siltä, että taistelet sellaisella asian kimpussa, missä trendi (syvä virtaus) menee ihan toiseen suuntaan kuin oma ideaalisi?

    Joistain kirjoituksistä päätellen olet sen itsekin huomannut, niin käykö se raskaaksi? Siis olla määrittelemässä oikeaa ja väärää, vahingollista ja suotavaa jne. Toisten ihmisten puolesta.

    ♥ Kerttu

  3. En taistele minkään puolesta tai vastaan. Kerron vain omia havaintojani. muiden asia on ottaa niistä opikseen tai sitten ei.

  4. Ei minun tarvitse sinua neuvoa valitsemallasi tiellä. Viimeisimpien tendien perusteella sinun kannattaisi aatteesi menestymisen kannalta satsata erityisesti:

    1. Sahoihin. Nyt ne ryhtyy kouluttamaan osto-ym. korjuuhenkilöitään siihen, miten jatkuvan kasvatuksen metsistä korjataan. Suunta siis ”palosi” kannalta huolestuttava.

    2. Valtio, kunnat, seurakunnat. Yhä suurempi yleisö alkaa jo suorastaan vaatimaan toimia jatkuvan kasvatuksen (ym. monimuotoisuushömpän) suuntaan.

    3. Kasvava kaupunkilaismetsänomistajien joukkio. Näyttää siltä, että jonkin asteiseen suojeluun tai jatkuvaan kasvatukseen on kiinnostusta ja painetta yhä enemmän.

    Nuo nyt ainakin tarvitsevat sitä ”oikeaa oppia”.

    ♥ Kerttu

  5. Metsä näyttää lähinnä siltä, että siinä on tehty ns ”Hävityshakkuu”, jossa on raakasti hakattu kaikki tukkipuut pois ja samalla vioittuneet kuitupuut, joiden hakkuu on vielä ollut kannattavaa.
    Jäljelle on jäänyt ns ”Jätepuusto”, jonka raivaamista ei ole viitsitty tehdä, koska se maksaa.
    Nyt olisi edessä avohakkuu ja uudistaminen, vai onko suunnittella tukkileimikon teko? Yläharvennuksena?

  6. Jk on hyvä lisä mh-keinovalikoimaan kunhan ei kukaan ala sitä vaatimaan pakolliseksi tyhmyyksissään. Siksi kannattaa tuoda esille myös sen huonoja puolia mm. esimerkkien avulla.

  7. Kuusi pyrkii kasvamaan liian kuiville paikoille. Viihtyy mäntyjen alla, mutta entä jos männyt otetaan pois – riittääkö kosteus auringon porotuksessa ?

  8. Visakallo

    Kertun esittämä kolmen kohdan ohjelma on meille metsätalousyrittäjille todella hyvä. Kunnollisten leimikoiden kysyntä ja hinta kun jatkavat nousuaan.

  9. Aukko siihen tehtiin. Kuten kirjoitin, niin kyse on pienestä rehevämmästä osasta yleensä puhtaasta männikkökuviosta. Voi olla, että tuolla paikalla edellisestä harvennuksesta olikin yli 40 vuotta.
    Onkohan Kerttu syystä huolissaan. Jospa propakanda ei enää tehoakaan.
    Aika paljon elen tehnyt sahojen kanssa kauppaa ja tiedän mitä he haluavat ja mistä ovat halukkaat maksamaan. Ihan kuten Visa kirjoitti.

  10. Gla

    Enpä heti hoksannut, miten hieno kuva meillä käsittelyssä onkin. Metsä näyttää kivalta, virkistysarvoja riittää jne. Tällaiseen on hyvä kuntien ja seurakuntien päättäjien haksahtaa, kun pelotellaan avohakkuilla yms. kauheuksilla. Kuvasta ei asiaan perehtymätön näe sitä, että tuollaisessa kohteessa ei jatkuvuutta ole. Kuusten elinvoima alkaa pian ehtyä, kun ravinteiden tarve lisääntyy. Ylispuuston poistolla saadaan lisää jatkoaikaa, mutta kuusten alle ei enää uusia kuusia tulekaan. Niin luonto asiat vaan on ajatellut. Eli tilannetta seuratessa menetetään muutaman vuosikymmenen ajalta hyvä kasvu ja lopulta ajaudutaan metsän uudistamiseen.

    Näin käy, kun suuri yleisö alkaa neuvoa asiantuntijoita metsänhoidossa.

  11. metsä-masa

    Niin se tosiaan käy ! Jk- tuoreenkankaan kuvio 2.2 ha hakattiin 2018, ikää metsällä oli 80-90 vuotta, pohjapia-alaksi jäi 11-13 ppa. Silmin nähden kasvua ei vielä näytä olevan kovinkaan paljon, mutta kuolleisuus on silmiin pistää, kuuset menettää neulasensa ja kuivuvat pystyyn.

    Kohteelle olen vienyt vieraitakin ihmettelemään uutta hakkuu tapaa ja sen jälkeistä hehitystä, käynti on ollut useimmalle vierailialle hyödyllinen, ajatukset on palannut pilvistä maan tasalle. Sitten ne, jotka on olleet kaikista innokkaampia jk- henkilöitä, heitä en ole saanut kutsustakaan vierailemaan kuviolle !

Metsänhoito Metsänhoito