Laitettiin maalajille sopimaton räkämännikkö nutulleen viisi vuotta sitten. Istutettiin kuuset tilalle neljä vuotta sitten. Varhaisperkaus tänä kesänä. Näin tapahtuu, kun toiminta on ammattimaista.
Laitettiin maalajille sopimaton räkämännikkö nutulleen viisi vuotta sitten. Istutettiin kuuset tilalle neljä vuotta sitten. Varhaisperkaus tänä kesänä. Näin tapahtuu, kun toiminta on ammattimaista.
Metsänhoito
Huonosti erottuu kuvasta kuuset, muutama näkyy kasvaneen hyvin.
Täällä kuuselle sopivalla paikalla on jo toisena kesänä yli metrin ryönäpusikko, millään ei voi jättää varhaisperkuuta neljänteen vuoteen. Onkohan kuvassa sittenkin liian kuiva paikka kuuselle tulevien hellevuosien kuivuudessa.
Vettä ja ravinteita riittää. Taustalla näkyvä säästöpuuryhmä on siitä osoituksena. Räkämäntyjä ja ”kampiakselikoivuja”. Takana oikealla varttuu mänty/kuusi sekametsä ja kuvaajan takana tien toisella puolella kuivemmalla kohtaa juuri ensiharvennettu männikkö ,josta edelliset lähettämäni kuvat
ovat peräisin. Kullekin maapohjalle on istutettu/kylvetty sille sopivaa puulajia.
Mikähän ne kampiakselikoivut ja räkämännikön mahtoivat aiheuttaa? Syy kun ei välttämättä ollutkaan maaperässä. Kovin suuri osoitus ammattimaisuudesta ei välttämättä vielä ole kuusen istutus.
Alkuunkaan ei vielä muka niinsanotut metsä ammattilaiset tiedä miten luontoa käsitellään. Korostan sanaa, Luontoa. Aukkohakkuu ei sovi millekään maaperätyypille, kaikkein vähiten kuiville hiekka hiesu tyyppisille mäntymetsäkankaalle. Lähes kaikissa näkemissäni aukkohakkuissa kallisarvoinen kuntta on revitty hajalle että todellisuudessa se kasvupohja, maa, on kuollutta noin 40 -70 seuraavaa vuotta. En niin kuivaa hiekkarinnettä ole nähnyt ettei sinne vielä olis kaivettu kuivatusojat. Tämän tekee mahdolliseksi puun ostajien tai mhy.n hyvät välit metsänmyyjään joka kuitenkin maksaa auliisti kaikki kulut.
Koivuista tulee riesa. Ne kyllä saattavat vallata tuon taimikon. Ihmekasvi tuo koivu on leviämään. Jätin vuosikymmen pari sitten männyntaimien sekaan koivua. Kovasti ovat innostuneet kasvamaan ja lisää on tullut.
Mistähän tuo luonto oppinsa ammentaa ? Ei varmaan mistään todellisuudessa. Sen verran monta väärää väittämää.
Ei kovin hyvin ole kuuset lähteneet kasvuun. Itselläni 5 v ikäiset taimet jo selvästi isompia. Paras käyttää alueen luontaisia puulajeja ja antaa koivun levitä myös jolloin tulee sekametsä. Minä kyllä yhdessä mhy:n ohjeen mukaan uudistin metsni luontaisesti. Kuusiakin olen yleensä laittanut puolet suositellusta. Kaikki tämä vanhan metsälain aikana. Aukko metsässä kyllä lisää purkilokasvien monimuotoisuutta ja muutenkin hyvä joillekin lakeille kuten Seppo Vuokko kirjassaan tuonut esiin.
Samaa ihmettelin kuin Mm. ”…on kuollutta noin 40 -70 seuraavaa vuotta. En niin kuivaa hiekkarinnettä ole nähnyt ettei sinne vielä olis kaivettu kuivatusojat…” -osoittaa, että uunin pankolla on vain lueskeltu dekkareita.
Luonto nimimerkillä on vielä paljon oppimista metsäluonnosta. Laitahan valaisevia kuvia siitä miten metsiä mielestäsi tulisi hoitaa että päästään tulokselliseen toimintaan, siihenhän luontokin aina pyrkii.
Kuvan resoluutio on rajallinen, mutta säästöpuuryhmässä on mielestäni selkeät boorinpuutoksen merkit. Mänty käyttäytyy juuri noin kun booria alkaa olla niukasti. Pituuskasvu tyssää ja latva tasaantuu. Joku kuiva latvaoksa siellä todennäköisesti on, mutta kuvasta ei saa selvää. Koivuissakin on ”luutalatvan” oloista näkymää, eli runsasta haaroittumista.
Jos toiminta on erityisen ammattimaista, niin boorilannoituksen tarve tuossa selvitetään ja boorilannoitus tehdään sen mukaan.
Suorittava porras, missä pitäjässä tämä kuvio on otettu?