Kyllä noita karsittuja on nähty tosi paljon. On sekin nähty että taimikonraivauksessa kaadetut risut on kasattu. On meitä niin monenlaisia. Siisti on kaunista.
Näin hakkuuohjeessa luki , kun suunnistin illan hämyssä metsän siimekseen. Vieressä pienirunkoista enskaa samassa kuviossa… .että yhtä kysymysmerkkiä olin itsekin takanurkan koivupuskaan asti.
…jäljelle jäisi vain säästöpuuvaatimuksen verran tukin laadun täyttäviä runkoja. Voisi tulla niistäkin nootti sahalta.
Boorin puute vaikuttaa mäntyynkin. Harmittavinta on huomata se vasta tässä vaiheessa.
Uudistusvaiheessa on se virhe sattunut , kun on tyvet kallellaan. Laatu edellä tuossa kannattaisi harventaa latvoja katsellen , jos harvennustarvetta on. Huonolaatusessakin metsässä löytyy puiden laatueroja aina.
Tässä on juuri se metsätyyppi ,jonka harvennuksen jälkeen ollaan tiukasti ABC:llä sitä mieltä ,että motokuski on jättänyt huonoimmat puut jäljelle ,vaikka vain pahimmat venkurat on vasta poistettu. Aikamoinen risukko on kasvanut tässäkin ennen harvennusta ja odotukset saattaneet olla ihan toiset ,kun lengot tyvet ovat olleet risukon seassa piilossa.
Oli hakattu ja parhaat jätetty. Ikävä yllätys ”laadunparantajalle” joka on kasvatellut tiheää aluskasvosta edistääkseen karsiutumista . Kun ennakkoraivaus tehdään viisimetrisen kuusikon peittämään vänkkyrämännikköön , voi lopputulos yllättää. Puuston laatu ei tästä parane. On aloitettava alusta.
Mikäs taliaivo se voi olla ,jos on jättänyt parhaat puut kasvamaan?Poistetut ovat olleet vielä huonompia. Ei ole ensimmäinen eikä viimeinen männikkö ,joka on läpeensä kuitua koko kiertoajan. Aluskasvos peittää kokemattomilta silmiltä todellisen laadun.
Siinähän on vänttyröiden vieressä hyviä kuusia, ne olis kyllä käyttänyt noiden vänttyröiden vapauttaman kasvutilan hyväkseen. Ei metsässä tartte olla puut just tasaisin välein.
….viereisen kuusikon laatu näkyy kuvassa ”kuusta koivun katveessa”. Ihan puhdasta kuitumetsää läpi elämän. Mutkat ja poikaoksat ei muutu miksikään.
Tilanne korjautuu vain laittamalla kaikki sileäksi ,terveyslannoituksella ja istuttamalla kuusentaimet muokattuun maahan. Jos ei muokata ,taimet hukkuu heinikkoon. Jos ei lannoiteta , seuraavakin kierros on kuituvoittoinen ,kuten kuvassa . Moton kourassa ei mutkat suoristu eikä poikaoksat häviä.
Minä näen kuvassa monta suoraa näntyä. Mikä estää niitä kehittymästä tukkipuiksi? Voihan sen terveyslannoituksen edelleen tehdä, aika keskenkasvuiselta näyttää metsä vielä.
Tuon yhden kuvan perusteella ei oikein pitkälle vievää johtopäätöstä voi tehdä. Suoriutuva on tosin sitä mieltä, että suurinpiirtein kaikki ovat kuitulaatua. Järeässä tukissa ”levottomuus” hukkuu järeyteen, suoraksi ei sellainen runko muutu. Mutta jos tuohon jäisi päätehakkuuta odottamaan vaikkapa 400 r/ha ja niiden laatu / suoruus riittää tukiksi, niin kaikki voitava niiden hyväksi olisi tehtävä ja vaikka lannoittaa pari kertaa.
Suurin virhe lienee tapahtunut, kun taimet on istutettu vinoon!
Tuosta näkee sen, että perustyylillä, siis tekemällä aukon ja huolehtimalla sitten uudistamisesta ja perkauksesta kunnolla, saadaan paras lopputulos.
Tässä tapauksessa pyrkisin noudattamaan samaa periaatetta. Siis laatuharvennus, jolloin poistetaan suuret puut ja huonolatvaiset. Tavoitteena mahdollisimman tasakokoinen metsä. Unohdetaan pohjapinta-alavaatimus.
Timppa. Tuollainenko on sinun käsityksesi laatuharvennuksesta? Miten siinä huomioidaan jätettävien puiden laatu?
Taidat ehdotella jatkuvaa harvennusta, jonka verhoat ”laatuhrvennuksen peittoon”?
Jos laatu on heikko, niin ei se parane millään. Sehän on selvää. Tietenkin viisainta saattaisi olla, että aloittaa uudelleen, mutta taimikon perustaminenkinkin on oma haasteensa.
Männikön kasvatus on periaatteessa yksinkertaista. Pitää kasvattaa vain mahdollisimman samanlaisia puita. Heikommat taantuvat aina. Eivät kasva, mutta haittaavat parempien kasvua. Harventajalle haasteellinen savotta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Mitä?
Sellupuita karsittu.
Usko on vahva ,että puu oikenee karsimalla…joskus jopa palstan kaikki rungot on karsittu.
On muuten samaa kuviota seuraavan kuusikon kanssa.
Ei kyllä tiedä itkiäkkö vai nauraisko, jos tuo vänkkyrä on karsittu.
Mutta jos metsänomistaja on onnellinen työstään, niin mikäs siinä.
Tuossa puomin takana olis ollut hyviä laatutukin aihioita karsittavaksi.
Kyllä noita karsittuja on nähty tosi paljon. On sekin nähty että taimikonraivauksessa kaadetut risut on kasattu. On meitä niin monenlaisia. Siisti on kaunista.
Jos nyt intoa ja aikaa riittää niin kannattaisi varmaan karsia vasta ensiharvennuksen jälkeen 🙂 …
Millainenhan yläharvennus tuo on kun pienempiä kuitenkin poistetaan? Eikös yläharvennus ole juuri päinvastainen?
Näin hakkuuohjeessa luki , kun suunnistin illan hämyssä metsän siimekseen. Vieressä pienirunkoista enskaa samassa kuviossa… .että yhtä kysymysmerkkiä olin itsekin takanurkan koivupuskaan asti.
Kaipaisi laatuharvennusta.
…jäljelle jäisi vain säästöpuuvaatimuksen verran tukin laadun täyttäviä runkoja. Voisi tulla niistäkin nootti sahalta.
Boorin puute vaikuttaa mäntyynkin. Harmittavinta on huomata se vasta tässä vaiheessa.
Uudistusvaiheessa on se virhe sattunut , kun on tyvet kallellaan. Laatu edellä tuossa kannattaisi harventaa latvoja katsellen , jos harvennustarvetta on. Huonolaatusessakin metsässä löytyy puiden laatueroja aina.
Tässä on juuri se metsätyyppi ,jonka harvennuksen jälkeen ollaan tiukasti ABC:llä sitä mieltä ,että motokuski on jättänyt huonoimmat puut jäljelle ,vaikka vain pahimmat venkurat on vasta poistettu. Aikamoinen risukko on kasvanut tässäkin ennen harvennusta ja odotukset saattaneet olla ihan toiset ,kun lengot tyvet ovat olleet risukon seassa piilossa.
Otetaanpa metsänomistajanäkökulma:
1) metsänomistaja ymmärtää näkemästään, että suurimpien puiden kasvattaminen ei tukkitiliä lihota
2) metsänomistajalla on ymmärrys siitä, että alue on hankala uudistettava
Minkä hakkuutavan metsänomistaja valitsee, ja millä perusteilla?
(Kuvan oikeasta laidasta olisi esimerkiksi voinut ottaa 5 reunimmaista puuta pois kuusien eduksi.)
Just näin.
Oliko tuo jo hakattu, ja joku tunari jättänyt nuo vänkkyrät kasvamaan.
Oli hakattu ja parhaat jätetty. Ikävä yllätys ”laadunparantajalle” joka on kasvatellut tiheää aluskasvosta edistääkseen karsiutumista . Kun ennakkoraivaus tehdään viisimetrisen kuusikon peittämään vänkkyrämännikköön , voi lopputulos yllättää. Puuston laatu ei tästä parane. On aloitettava alusta.
Tuossahan olisi pitänyt tehdä justiinsa niin kuin Jean.S kirjoitti. On ollut kyllä melko taliaivo hakkuumies.
Mikäs taliaivo se voi olla ,jos on jättänyt parhaat puut kasvamaan?Poistetut ovat olleet vielä huonompia. Ei ole ensimmäinen eikä viimeinen männikkö ,joka on läpeensä kuitua koko kiertoajan. Aluskasvos peittää kokemattomilta silmiltä todellisen laadun.
Siinähän on vänttyröiden vieressä hyviä kuusia, ne olis kyllä käyttänyt noiden vänttyröiden vapauttaman kasvutilan hyväkseen. Ei metsässä tartte olla puut just tasaisin välein.
….viereisen kuusikon laatu näkyy kuvassa ”kuusta koivun katveessa”. Ihan puhdasta kuitumetsää läpi elämän. Mutkat ja poikaoksat ei muutu miksikään.
Tilanne korjautuu vain laittamalla kaikki sileäksi ,terveyslannoituksella ja istuttamalla kuusentaimet muokattuun maahan. Jos ei muokata ,taimet hukkuu heinikkoon. Jos ei lannoiteta , seuraavakin kierros on kuituvoittoinen ,kuten kuvassa . Moton kourassa ei mutkat suoristu eikä poikaoksat häviä.
Minä näen kuvassa monta suoraa näntyä. Mikä estää niitä kehittymästä tukkipuiksi? Voihan sen terveyslannoituksen edelleen tehdä, aika keskenkasvuiselta näyttää metsä vielä.
Tuon yhden kuvan perusteella ei oikein pitkälle vievää johtopäätöstä voi tehdä. Suoriutuva on tosin sitä mieltä, että suurinpiirtein kaikki ovat kuitulaatua. Järeässä tukissa ”levottomuus” hukkuu järeyteen, suoraksi ei sellainen runko muutu. Mutta jos tuohon jäisi päätehakkuuta odottamaan vaikkapa 400 r/ha ja niiden laatu / suoruus riittää tukiksi, niin kaikki voitava niiden hyväksi olisi tehtävä ja vaikka lannoittaa pari kertaa.
Suurin virhe lienee tapahtunut, kun taimet on istutettu vinoon!
”Ikävä yllätys ”laadunparantajalle” joka on kasvatellut tiheää aluskasvosta edistääkseen karsiutumista .”
Onko sinulla suorittava tiedossa omistajan ajatukset metsän hoidosta vai oliko esim. tuo vain arvaus siitä, millä ajatuksella metsää on hoidettu?
Eli mitä oikeasti tuosta kohteesta tiedetään ja mitä ei. Sen minäkin tiedän, että alikasvos ei päällä olevien puiden laatua paranna.
Tuosta näkee sen, että perustyylillä, siis tekemällä aukon ja huolehtimalla sitten uudistamisesta ja perkauksesta kunnolla, saadaan paras lopputulos.
Tässä tapauksessa pyrkisin noudattamaan samaa periaatetta. Siis laatuharvennus, jolloin poistetaan suuret puut ja huonolatvaiset. Tavoitteena mahdollisimman tasakokoinen metsä. Unohdetaan pohjapinta-alavaatimus.
Timppa. Tuollainenko on sinun käsityksesi laatuharvennuksesta? Miten siinä huomioidaan jätettävien puiden laatu?
Taidat ehdotella jatkuvaa harvennusta, jonka verhoat ”laatuhrvennuksen peittoon”?
Jos laatu on heikko, niin ei se parane millään. Sehän on selvää. Tietenkin viisainta saattaisi olla, että aloittaa uudelleen, mutta taimikon perustaminenkinkin on oma haasteensa.
Männikön kasvatus on periaatteessa yksinkertaista. Pitää kasvattaa vain mahdollisimman samanlaisia puita. Heikommat taantuvat aina. Eivät kasva, mutta haittaavat parempien kasvua. Harventajalle haasteellinen savotta.