Aihe: Metsien terveys ja metsätuhot

Metsien hyönteistuhojen seurantaan on viime aikoina kehitetty useita tekoälyyn perustuvia sovelluksia.

Hakkuuaukkojen reunoilla, tuulenkaadoilla ja kuivuudella on suurempi vaikutus kirjanpainajien lisääntymiseen.

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa myyräkannat ovat alkaneet odotetusti kasvaa kesän 2023 aikana, Luonnonvarakeskuksen myyräkatsauksessa todetaan.

Perusuomalaiset tarkastelisivat suojelualueita kriittisesti hyönteistuhojen uhatessa puustoa. Vihreissä ajatus ei innosta.

Kirjanpainaja aiheuttaa muun muassa Matti Nykäsen mäen ympäristössä nopeasti laajenevia ongelmia.

Metsästäjä-lehdessä on julkaistu useita kyseenalaisia kirjoituksia hirvieläimistä. Hämmennystä herättävät myös tuoreen Sorkka-raportin metsänhoitokeinot.

Valkohäntäpeura on Suomen haitallisin vieraslaji, toimittaja Mikko Riikilä kirjoittaa kommentissaan.

Sorkka-hankkeen luvut paljastavat hirvieläintuhojen 140 miljoonan laskun yhteiskunnalle. Päälle tulevat 55 miljoonan euron tappiot metsänomistajille.

Luonnonvarakeskuksen epävirallisen arvion mukaan metsäkauriita on jo lähes 100 000, kun tuorein arvio hirvien määrästä on noin 80 000.

Hirvenpyyntiluvista kertyy vuosittain enemmän rahaa kuin hirvieläinvahingoista maksetaan korvauksia. Miksi näin ja mihin rahat käytetään?