Länsi-Suomeen on luvassa myyrähuippu, muualla määrät ovat vaatimattomat

Oulun ja Kainuun seutujen metsänomistajien kannattaa tarkastaa taimikkonsa.

Peltomyyrä on paha taimituholainen.  (Kuvaaja: Wikimedia Commons)
Peltomyyrä on paha taimituholainen. (Kuvaaja: Wikimedia Commons)

Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurantojen perusteella jyrsijämäärät ovat tänä keväänä valtaosassa Suomea vaatimattomat. Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla myyriä kuitenkin tavataan kohtalaisesti, ja kantojen odotetaan saavuttavan huippunsa syksyllä. Itäisessä Suomessa jyrsijämäärät ovat runsastumaan päin.

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa myyräkannat saavuttivat edellisen huippunsa syksyllä 2021. Kannat romahtivat vuonna 2022, mutta alkoivat jälleen kasvaa kesän 2023 aikana. Kevään seurantapyyntien perusteella voi ennustaa, että seuraava huippu ajoittuu tulevalle syksylle.

Kaakkois-Suomessa ja osissa Etelä-Suomea myyriä oli keväällä kohtalaisesti. Sekä peltomyyrä- että metsämyyräkannat ovat edelleen kohtalaisen alhaisia, mutta kevään tulokset ennakoivat niiden kasvua alkaneen kesän aikana. Osassa aluetta myyrähuippua voitaisiin odottaa syksyllä 2025.

Oulun seudulla, Kainuussa, Lounais-Suomessa ja Ylä-Lapissa myyräkannat olivat huippuvaiheessa syksyllä 2023. Lounaisimmassa Suomessa myyrähuippu oli vaatimaton, mutta Oulu–Kainuu-seudulla ja Tunturi-Lapissa jyrsijöitä esiintyi runsaammin. Kannat ovat kaikilla näillä alueilla romahtaneet odotetusti viime talven aikana. Laskuvaihe kestänee ainakin syksyyn 2025 asti.

Metsä-Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaan pohjoisemmissa osissa myyrät runsastuivat selvästi viime kesänä. Kannankehitys ennakoi silloin hyvää nousuvaihetta, mahdollisesti jonkinmoista huippua syksylle 2024. Talven olosuhteet olivat kuitenkin ilmeisesti epäedulliset myyrille, sillä myyrien kevättiheydet olivat melko alhaiset suurimmassa osassa aluetta.

Etelä-ja Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntiin odotetaan myyrähuippua ensi syksynä. Itäisessä ja kaakkoisessa Suomessa sekä Metsä-Lapissa myyräkannat ovat alhaiset, mutta todennäköisesti kasvavat kesän aikana. Muualla Suomessa myyriä on niukasti.

Taimituhoja Oulu–Kainuu-seudulla

Myyrien määrä on suoraan yhteydessä myyrien aiheuttamien taimituhojen esiintymiseen. Tuhot tapahtuvat valtaosin talvella lumihangen alla. Peltomyyrä on jyrsijöistä pahin taimituholainen. Se voi kaluta kaikkien puulajien pienten taimien kuorta maan pinnasta lumirajaan, tai jopa katkoa ne kokonaan.

Myös metsämyyrät aiheuttavat taimituhoja kiipeämällä havupuiden taimien latvaan ja nakertamalla latvasilmuja ja vuosikasvaimia. Seurauksena on monilatvaisuutta.

Oulun seudun ja Kainuun myyrähuippu viime syksynä on todennäköisesti johtanut paikallisiin taimituhoihin. Metsänomistajien, joilla on viimeisten kolmen vuoden aikana istutettuja taimikoita, kannattaa tarkistaa taimikkonsa tänä kesänä tuhojen varalta.

Näennäisesti kuoliaaksi kaluttujen taimien korvausistutuksen kanssa ei kannata kuitenkaan hätäillä, sillä varsinkin pienimmät kuusen istutustaimet toipuvat myyrävauriosta yllättävän hyvin. Myyrien talvisten vaurioiden laajuus selviääkin yleensä heinäkuun loppuun mennessä.

Metsämyyrien runsauteen liittyy myyräkuume. Ihminen saa viruksen hengitysteitse pölytartuntana paikoissa, missä metsämyyrät ovat oleskelleet, kuten kesämökkien siivouksen yhteydessä tai puuliiterissä.

Jos nurkissa tai kaapeissa on jyrsijöiden ulosteita, niin siivous tehdään kostealla rätillä – ei missään nimessä pölynimurilla.

Kirjoittajat ovat Luonnonvarakeskuksen tutkijoita.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut