Maanomistajia kiinnostaa luontoarvokauppa, arvioi MTK:n ympäristöasiantuntija ja kenttäpäällikkö Heli Siitari metsäalaa seuraavan viestintäyhtiö Audiomedian haastattelussa.
Luontoarvokauppa tarkoittaa sitä, että maanomistaja tuottaa luonnon monimuotoisuutta lisääviä arvoja ja saa niistä ostajalta korvauksen. Kyse ei ole maapohjan myymisestä, vaan alueella syntyvistä tai ylläpidettävistä luontoarvoista.
“Suomessa arvioidaan olevan yli miljoona hehtaaria niin sanottua hiljaista suojelua, eli kohteita, joita omistajat ovat jo käytännössä säästäneet metsätaloustoimilta. Monet niistä voisivat soveltua luonnonarvokauppaan”, Siitari sanoo.
Jos esimerkiksi metsä jätetään kehittymään ilman hakkuita, sen luontoarvot kasvavat ajan myötä. Tällainen voitaisiin mitata luonnonarvona, josta voidaan maksaa.
“Luontoarvokaupan mekanismi on olemassa ja lainsäädännöllistä pohjaa rakennettu. Käytännön pilotit kuitenkin osoittavat jatkuvasti pieniä korjaustarpeita.”
Luontoarvokauppojen pitkät sitoumukset, sääntelyn keskeneräisyys ja epävarmuus markkinoiden kehityksestä herättävät maanomistajissa kysymyksiä. Vakiintuneita hintatasoja ei ole, joten hinta on tällä hetkellä ostajan ja myyjän välinen sopimus.
Siitarin mukaan tulee varmistaa, ettei maanomistajaa esimerkiksi rangaista luontoarvojen tuottoalueilla esimerkiksi myrskyjen tai muiden luonnonilmiöiden aiheuttamista vahingoista.
“Tarkoitus on luoda kannustava järjestelmä, ei sanktioihin perustuvaa mallia.”
Lue myös
Eduskunta hyväksyi pesintäaikaisia hakkuita koskevan lakiesityksen
Pesintäaikaisia hakkuita koskeva lakiesitys eteni eduskunnassa
Pesimäaikaisia hakkuita koskeva lakiesitys takaisin valiokuntaan, esityksessä puutteita
UPM:ltä uusia palveluita metsänomistajille, ”Haluamme tehdä luonnonhoidosta helppoa”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Olen moneen kertaan kirjoittanut, että luonnorvokaupan perimmäinen tarkoitus on mahdollistaa luonnon pilaaminen ja tietysti myös välikäsien tienaaminen.
”Kyse ei ole maapohjan myymisestä, vaan alueella syntyvistä tai ylläpidettävistä luontoarvoista. ”
Näinhän kirjoitetaan. Esimerkiksi meidän yhteismetsällä on luonnontilaisia soita, jotka on päätetty säilyttää sellaisenaan. Voisimme tehdä luonnonarvokauppaa niistä. Saisimme tuloja ja myös välikäsi (MTK ?) saisi tuloja. Joku voisi harjoittaa viherpesua kertomalla ostaneensa luoinnontilaista suota saastuttamisen tai luonnon hävittämisen vastineeksi. Meidän yhteismetsä ei kyllä tuollaiseen ala. Joitain tietysti saattaa kiinnostaa.
Meidän suo on siinä mielessä vaaraton tapaus, ettei siitä aihudu seurauksia työllisyydelle tai kansantaloudelle. Entäs sitten, jos porukkaa innostuu myymään talousmetsiään luonnonarvokaupassa. Puun saanti vähenee. Maaseutu autioituu entisestää. Teollisuuslaitoksia suljetaan ym.
Ollaanko MTK:ssa tosiaan niin sinisilmäisiä, ettei nähdä, mikä on luonnonarvokaupan lopputulos????? Voi, voi