Hallituksen esitys vanhojen metsien kansallisiksi kriteereiksi on valmistunut. Pääkriteereinä vanhojen metsien määrittelyssä ovat puuston ikä ja kuolleen puun määrä. Kriteerit täyttävien metsien on oltava riittävän vanhoja ja niissä on oltava riittävästi erimäärin lahonneita, kuolleita puita.
Kriteerien raja-arvot vaihtelevat maantieteellisesti. Etelässä (hemi-eteläboraalinen ja keskiboreaalinen) havumetsissä valtapuuston keski-iän on oltava vähintään 140 vuotta, pohjoisboreaalisen eteläosassa 160 vuotta ja Metsä- ja Tunturi-Lapissa 200 vuotta. Lehtipuuvaltaisissa metsissä ikävaatimukset ovat 100–140 vuotta.
Kuollutta puuta kuusi- ja lehtipuuvaltaisissa metsissä tulisi olla vähintään 20–50 kuutiota hehtaarilla. 50 kuutiota hemi-eteläboraalisessa ja 20 kuutiota Lapissa. Mäntyvaltaisissa metsissä kuollutta puuta tulisi olla vähintään 10–40 kuutiota. Kuollut puu voi olla pysty- tai maapuuta.
Puuston ikä
| ikä (vuotta) | Metsäkasvillisuusvyöhyke | |||
| Hemi-eteläboreaalinen | Keskiboreaalinen | Pohjoisboreaalinen eteläosa (4a-4b) | Metsä- ja Tunturi-Lappi (4c-4d) | |
| Ikä, havupuuvaltaiset | 140 | 140 | 160 | 200 |
| Ikä, lehtipuuvaltaiset | 100 | 100 | 140 | 140 |
Kuolleen puun määrä
| Muuttujat | Metsäkasvillisuusvyöhyke | |||
| Hemi-eteläboreaalinen | Keskiboreaalinen | Pohjoisboreaalinen eteläosa (4a-4b) | Metsä- ja Tunturi-Lappi (4c-4d) | |
| Kuollut puu (m3/ha), kuusivaltainen ja lehtipuuvaltainen | 50 | 40 | 30 | 20 |
| Kuollut puu (m3/ha), mäntyvaltainen | 40 | 30 | 20 | 10 |
Puuston iän ja kuolleen puun määrän lisäksi käytössä on täydentäviä kriteereitä. Niissä arvioidaan muun muassa metsikön luontaista alkuperää, rakenteellista monipuolisuutta ja vanhojen metsien indikaattorilajien esiintymistä.
Yksityismailla vapaaehtoista
Kriteerit täyttävät kohteet valtion metsissä kartoitetaan tämän ja ensi vuoden aikana. Kriteerit täyttävät, riittävän suuret alueet suojellaan tiukasti. Pienialaiset kohteet voidaan turvata osa alue-ekologista suunnittelua.
Yksityismailla kriteerit täyttävät kohteet suojellaan Metso-ohjelman keinoin.
“Kriteeriesityksessä on otettu huomioon myös yksityisten metsänomistajien näkökulma. Yksityismailla metsien suojelu perustuu vapaaehtoisuuteen, kuten tähänkin asti”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah tiedotteessa.
Ympäristöministeriö on lähettänyt esityksen kriteereistä lausunnoille. Lausuntoja pyydetään 24. heinäkuuta mennessä.
Lisäsuojelua pohjoiseen
Hallitus on lisäksi päättänyt lisäsuojelusta valtion metsissä. Suojeluun siirretään runsaat 31 000 hehtaaria lähinnä Lapissa, Pohjanmaalla ja Kainuussa. Lisää suojelualueita tulee, kun vanhat ja luonnontilaiset metsät valtion mailla saadaan inventoitua. Kaikkiaan uutta suojelualaa arvioidaan tulevan 80 000–90 000 hehtaaria.
”Kokonaisuus on merkittävä. Pysyvään ja tiukkaan suojeluun siirretään selvästi enemmän valtion metsää kuin aiempina hallituskausina”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.
Nyt suojeluun siirtyvät 31 000 hehtaaria sisältyvät pääosin Metsähallituksen alue-ekologisen verkostoon, missä ne on jo aiemmin jätetty vapaaehtoisesti taloustoiminnan ulkopuolelle. Suojelupäätöksen seurauksena ne siirretään lakisääteisen suojelun piiriin.
EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteina on, että vanhat ja luonnontilaiset metsät suojellaan kaikissa unionin jäsenmaissa. Euroopan komissio on julkaissut ohjeistuksen vanhojen metsien määrittelemiseksi: sen mukaan esimerkiksi aktiivisessa talouskäytössä olevat metsät eivät ole kriteerien mukaisia vanhoja metsiä. Komissio suositteli noudattamaan ohjeistusta kansallisten kriteerien valmistelussa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Maan hallituksen ratkaisu metsien suojelussa on mielestäni varsin onnistunut. Toivon tämän rauhoittavan asiasta käytyä keskustelua ja keskityttävän nyt metsien kasvua edistävään mielipiteiden esittämiseen.
”Suomi elää metsästä”, oli tuttu lause viisi vuosikymmentä sitten ja on täyttä totta nyt ja entistä enemmän myös tulevaisuudessa, sillä metsät kasvavina ovat kansantaloutemme alati uusiutuva ja kestävä perusta.
Kun uusiutumattomat luonnonvarat hupenevat ja kuihtuvat, niin metsät kasvavat ja kasvavat vielä sitä enemmän, mitä paremmin niitä kyetään kasvattamaan ja hoitamaan. Tämä on aivan ainutlaatuinen mahdollisuus Suomessa, missä metsien hoidolla eri menetelmin ja yksityisomistukseen perustuen on pitkä ja koeteltu perinne vahvuutena.
Sama koskee myös eri metsäyhtiöiden ja valtionkin metsiä. Mutta juuri yksityismetsät ovat Suomen ainutlaatuinen ominaisuus vahvuutena ja mahdollisuutena. Nyt maan hallituksen ratkaisu antaa turvallisuuden ja työrauhan metsien hoitoon.
Metsänomistajat ovat myös parhaita metsien ja metsäluonnon vaalijoita, koska on omista metsistä. Metsänomistajilla on myös vapaus valita metsiensä hoitomuotoja ja metsiensä tulevaisuutta parhaimmiksi näkemillään tavoilla. Metsäluonto säilyy täten kaikkein parhaiten kasvavissa eri ikäisissä talousmetsissä.
On tärkeää tiedostaa, että yksityismetsät ja niiden käsittely on sertifioitua. Tämä merkitsee konkreettisesti, että Suomi asiallisesti ja kestävästi metsäluonnon suojelun metsien moninaisuuden suurvalta! Tämä tapahtuu jo ihan normaalissa metsätaloudessamme.
Kansallispuistot ja tutkimuksia varten olevat metsät ovat eri asia ja niitä on maassamme eri paikoissa riittävästi eikä mikään estä niiden perustamista vastakaan, jos rahat tällaiseen riittävät.
Metsänomistajat ovat jo normaalitoimissaan parhaita metsäluonnon, maisemien ja monimuotoisuuden vaalijoita!