Kuusten latvat ovat täynnä käpyjä kautta Etelä-Suomen, mutta ensi kevään siemensadon sijasta odotettavissa on kato. Kävyt ovat pääosin tyhjiä. Sotaväen termein kuuset siis ampuvat ensi keväänä räkäpäitä.

Kuusen siemensadon tämän kesäinen tuhoutuminen on perusteiltaan normaali luonnonilmiö. Näin käy suunnilleen aina, kun kuuselle sattuu runsas kukinta ja käpysato lähes peräkkäisinä vuosina.

Viimeksi kuuselle sattui hyvä siemensato kaksi vuotta sitten. Sen seurauksena kuusen siementuholaiset lisääntyvät ja seuraava sato tulee syötyä.

”Muun muassa käpykoisan aiheuttamien hyönteistuhojen laajuus ei ole suuri yllätys. Tuholaiskantojen saattoi ennustaa olevan korkeita, koska kuusella oli hyvä käpysato viimeksi vuonna 2019”, kertoo erikoistutkija Katri Himanen Luonnonvarakeskuksesta.

Kostea viime kevät tarjosi kuusen siemenille tuhoisille ruostesienille, esimerkiksi kuusentuomiruosteelle ja kuusentalvikkiruosteelle hyvät olosuhteet, mikä syvensi siemenkatoa. Viimeiseksi lopuksi keskikesän kuivuus pahensi osaltaan tilannetta.

Laihat sato-odotukset

Siemenkadon vuoksi siemenviljelmien sato-odotukset jäävät surkeiksi.

”Tosin Pohjanmaalla ja Ylä-Savon korkeudella tuhot ovat jonkin verran pienemmät”, kertoo metsäpäällikkö Hannu Niemelä Tapiosta.

Taimitarhoille kotimaisia viljeltyjä kuusensiemeniä riittää lähivuosiksi, koska vuoden 2019 runsaasta sadosta riitti varastoihin.

Tapio ei järjestä metsikkökäpyjen keräystä tänä vuonna.

Tyhjistä kävyistä ei ole apua myöskään metsän luontaisessa uudistamisessa tai jatkuvan kasvatuksen aloilla.

Myöskään parin vuoden takaista kuusen siemesatoa ei ole enää maassa jäljellä itämiskykyisenä.

”Kuusi ei muodosta lainkaan siemenpankkia, eli varisemisen jälkeen itämättä maassa jääneet siemenet menettävät kuukausissa itävyytensä. Vuoden 2019 siemensadosta ei siis ole itämiskykyisiä siemeniä enää maassa”, erikoistutkija Katri Himanen selvittää.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.