Eliöryhmien palautuminen avohakkuun jälkeen voi kestää yli sata vuotta, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) pitkäaikaisseurantoja hyödyntäneessä tutkimuksessa. Puulajikoostumuksella havaittiin olevan vaikutusta lajiston palautumiseen.
Lehtipuuvaltaisissa metsissä lajisto voi palautua muutamassa vuosikymmenessä lähes hakkuita edeltävälle tasolle. Havupuuvaltaisissa metsissä palautuminen on hitaampaa, piennisäkkäillä keskimäärin 55 vuotta, kasveilla 85 vuotta ja sammalilla yli 100 vuotta.
”Erityisesti havupuuvaltaisissa metsissä hitaampi palautuminen on tärkeää huomioida metsänkäsittelyn suunnittelussa. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus voi säilyttää monille lajeille tärkeät olosuhteet avohakkuuta paremmin”, sanoo Luken tutkija Ekaterina Shorokhova.
Tutkijat korostavat kiertoaikojen pidentämisen, suojelun ja ennallistamistoimien merkitystä. Lahopuun lisääminen on keskeinen keino monimuotoisuuden tukemisessa boreaalisissa metsissä, koska pääosa uhanalaisista lajeista tarvitsee järeitä vanhoja puita ja lahopuuta säilyäkseen.
Tutkimus julkaistiin Nature Sustainability -tiedelehdessä. Luken lisäksi siihen osallistui tutkijoita muun muassa Virosta, Norjasta ja Ruotsista.
Lue myös
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään