Talvi oli koko maassa lauha ja monin paikoin vähäluminen, mikä pienensi puuston lumitaakkaa ja siten lumituhojen määrää, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke).

Vähäinen lumipeite vaikutti myös hirvituhoihin. Vähälumisuus lisää hirvien liikkumista ja hajauttaa laidunnusta laajemmalle alueelle vähentäen hirvien aiheuttamia vaurioita paikallisesti.

Puustotuhojen merkittävimmät aiheuttajat ovat valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) mukaan edelleen lumi (595 900 hehtaaria), hirvieläimet (337 000 hehtaaria) sekä tuuli (309 800 hehtaaria).

Metsiköiden laatua alentavia tuhoja esiintyi yhteensä 3,06 miljoonalla hehtaarilla, mikä on 15,8 prosenttia puuntuotannon metsämaan pinta-alasta.

”Viileä alkukesä hillitsi sekä kirjanpainajan että männyillä elävän okakaarnakuoriaisen parveilua, ja uusia esiintymiä havaittiin kesän aikana vähemmän kuin edellisenä vuonna”, kertoo erikoistutkija Tiina Ylioja Lukesta.

Kirjanpainajan vioittamia kuusia havaittiin VMI:ssä 49 700 hehtaaria. Hyönteistuhojen vuoksi Metsäkeskukselle tehtyjen metsänkäyttöilmoitusten määrä laski 60 prosenttiin vuoden 2024 tasosta. Kirjanpainajahavaintojen määrä on noussut vuodesta 2011 lähtien, ja ennätysvuosi oli 2023.

Juurikääpätuhot pitkän aikavälin tasolla

Lahottajasienien aiheuttamia tuhoja havaittiin edelleen runsaasti (272 000 hehtaaria), joista suurimman osan oli aiheuttanut juurikääpä. Juurikääpätuhojen määrä oli vuonna 2025 pitkän aikavälin keskiarvon tasolla.

”Juurikääpä aiheuttaa kroonisia, puusukupolvesta toiseen leviäviä tuhoja havupuumetsissämme. Lakisääteisten torjuntakäsittelyiden tarpeen arviointia on hankaloittanut etenkin eteläisen Suomen usein suojasään puolella sahaava talvilämpötila”, kertoo tutkimusprofessori Eeva Vainio.

Ruskovyökariste havaittiin Suomessa ensimmäistä kertaa syksyllä 2025 Varsinais-Suomessa puistossa kasvaneelta vuorimännyltä. Sen leviämistä suositellaan rajoitettavaksi kansallisilla sääntelytoimilla.

Myös pääkaupunkiseudun puistojalavilta löydettiin uusi, oksien kuolemista aiheuttava sieni Phaeobotryon ulmi.

“Lämpenevä ilmasto luo otolliset olosuhteet tautien leviämiselle yhä pohjoisemmaksi, joten tämäkin uusi sieni lienee hyötynyt tavallista kuumemmista kesistä,” toteaa tutkija Anna Poimala.

Luke tuottaa vuosittain raportin edellisvuonna havaituista puustoon kohdistuneista tuhoista. Aiemmin raportti on ilmestynyt Luonnonvarakeskuksen raporttisarjassa Metsätuhot-nimellä. Raportointi on nyt siirtynyt Luonnonvaratieto-palveluun, ja raportin uusi nimi on Puustotuhot.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.