Mikäli Suomen metsämaan suojelua lisättäisiin Luontopaneelin ehdotuksen mukaisesti 16 prosenttia, olisi sillä merkittävä ja suora vaikutus talouteen.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) laatimassa tiukan suojelun skenaariossa metsäsektorin seuraavilla kymmenvuotiskausilla tuottama arvonlisäys kerrannaisvaikutuksineen olisi vuosittain 540–1 150 miljoonaa euroa pienempi kuin ilman lisäsuojelua. Työvoiman tarve vähenisi 4 400–9 400 työllisellä. Vastaavasti suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymäarvio pienenisi 7–11 miljoonaa mottia vuodessa, mikä vastaa yhden suuren sellutehtaan vuotuista puun käyttöä.
Vaikutukset olisivat huomattavasti pienemmät, mikäli puun tuotannon ulkopuolelle jätettäisiin Kansallisen metsästrategia 2035:n taustaselvityksien mukaiset 11 prosenttia. Tällöin työvoiman tarve vähenisi 1 600–1 700 työllisellä, ja vuotuinen arvonlisäys olisi noin 200 miljoonaa euroa pienempi kuin ilman lisäsuojelua. Suurin ylläpidettävä hakkuukertymäarvio pienenisi sekin vain 1,2–1,9 miljoonaa kuutiota vuodessa verrattuna tilanteeseen ilman lisäsuojelua.
Arvioita, ei ennusteita
Skenaarioihin liittyy epävarmuuksia, ja ne ovat mahdollisia tulevaisuudenkuvia, eivät ennusteita. Ne kuitenkin konkretisoivat, mitkä olisivat lisäsuojelun mahdolliset vaikutukset metsäsektoriin ja edelleen muuhun yhteiskuntaan.
”Tässä selvityksessä ei laadittu kokonaisvaltaista yhteiskunnallista kustannus-hyötyanalyysia, vaan keskityttiin talousvaikutuksiin metsäsektorilla”, Luken erikoistutkija Matleena Kniivilä kertoo.
”Tarkastelun tuloksia voidaan käyttää vertailukohtana, kun arvioidaan, kuinka paljon enemmän muiden elinkeinojen olisi tuotettava taloudellista hyötyä, jotta ne voisivat kompensoida metsäsektorilla mahdollisesti tapahtuvia tuotannon, arvonlisäyksen ja työllisten määrän muutoksia sekä näiden kerrannaisvaikutuksia kansantalouteen”, Kniivilä jatkaa.
Luke arvioi metsien tiukan lisäsuojelun vaikutuksia hakkuumahdollisuuksiin, metsäsektorin tuottamaan arvonlisäykseen ja työllisyyteen sekä näiden kerrannaisvaikutuksia muuhun yhteiskuntaan maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Selvityksessä käsiteltiin ilmeisestikin suoraa työllisyysvaikutusta. Huomiotta jäi välilliset vaikutukset. Muutamankin metsäalan työpaikan häviäminen saattaa johtaa koko kylän elinvoiman ehtymiseen ja lopulta autioitumiseen. Asunnoista tulee ongelmajätettä. On rakennettava uudet taajamiin. Valtavat hiilipäästöt. Sen sijaan pitäisi miettiä miten maaseutua pystyttäisiin pitämään elinvoimaisena ja siellä olevat asunnot käytössä.
Energiapulan uhatessa on ehdottoman välttämätöntä tehostaa metsien kasvua ja hakkuita. Näin Suomen kansantalous vahvistuu. Samalla torjumme parhaalla mahdollisella tavalla ilmastonmuutosta.
Luontopaneelin noin radikaalien vaatimusten pitäisi luonnollisestikin perustua johonkin havaittuun ongelmaan ja negatiiviseen kehitykseen. Tiedämme kuitenkin metsiemme historiasta, että ne ovat nykyään paljon paremmassa kunnossa kuin ovat olleet viimeisen 200 vuoden aikana. Positiivinen kehitys on nykysysteemeilläkin jatkumassa. Miksi siis tuhlata luonnonvaraa, joka syntyy fotosynteesissä auringon ilmaisenergialla sadevedestäja ilman hiilidioksidista. Täysin käsittämätöntä.