Ladataan...
Luken tutkimusprofessori: Hakkuurajoitusten ilmastohyödyt eivät saa tukea tieteeltä
Ilkka Leinosen mukaan hakkuurajoitukset voivat jopa olla ilmastolle haitallisia.
Tilaajille
Ilkka Leinosen mukaan hakkuurajoitukset voivat jopa olla ilmastolle haitallisia.
Metsänhoito
Vuosikymmeniä Suomessa harvennukset ovat olleet vain luokkaa 1/3 tarpeesta. Näin pääosa Suomen metsistä on ylitiheitä ja siksi heikentyneitä, tuhoarempia ja heikommin kasvavia.
Amatöörit eivät ymmärrä, että metsä on epävarma hiilivarasto, mutta loistava hiilen sitoja, jos sitä hoidetaan hyvin kaikin metsänhoidon keinoin.
Voisimme saada enemmän järeitä, terveitä ja vielä hyvinkasvavia vanhoja metsiä (joissa puuta jopa 400 -600 m3/ha), jos varttuneet kasvatusmetsät harvennettaisiin hyvissä ajoin ennen latvusten pienemistä aiemmasta eli kasvatusmetsän kasvatustiheydestä 400 r/ha tiheyteen 200 r/ha.
Tällä tiheydelllä kuusi ja mänty voivat kasvaa jopa eli 100 v 2-3 m3:n terveiksi, vielä hyväkasvuisiksi ja elinvoimaisiksi puiksi, joilla olisi läpimittaa 50 – 65 cm.
Olen oppinut tämän meidän 10 pihakuuselta, joilla on ikää 170 v, kokoa n. 6 m3, runkojen halkaisija 90 – 100 cm, hyvä elinvoima ja jonkun millin vuosilustokasvu edelleen. Jokaisen puun kymmenet tuhannet vuosittaiset reilut kasvukerkät ja runsaat käpysadot sekä tuuheat oksat kertovat elinvoimasta.
Ei tarvitse muuta kuin liikkua jossain päin Suomea, niin näkee lukemattomia pikaista harvennusta vaativia metsälöitä.
Tässä vihrellä liäobbarilla valt. maisteri Ollikasella on selittämistä kun metsäalan asiantuntija on hänen kanssaan eri mieltä.