Ladataan...
Metsä-Ruotsi jyrää istutusmaaottelussa nuupahtaneen Suomen
Ruotsissa sekä hakkuut että metsänhoidon suoritteet kasvavat, Suomessa vain hakkuut.
Tilaajille
Ruotsissa sekä hakkuut että metsänhoidon suoritteet kasvavat, Suomessa vain hakkuut.
Metsänhoito
Niin, onko nyt niin, että aukkoja on jäänyt istuttamatta, vai onko sittenkin niin, että taimimäärää per hehtaari on alennettu, koska on ymmärretty, että puun hinnanmuodostuksen takia kuitupuuta ei kannata tuottaa istuttamalla? Olisiko aihetta vähän tarkemmin tutkivalle journalismille?
Onhan tuo lamaantuminen täällä ihmeellistä. Onko metsänomistajilta mennyt usko metsänhoidon järkevyyteen, onko kuunneltu liiaksi ympäristöväen mesoamista? Otetaan hei nyt mallia ruotsalaisista ja aletaan hoitamaan metsiämme paremmin.
Pahimmillaan EU:sta ja osin kotimaastakin tuleva uhkailu pakkosuojelusta ja yksityisomaisuuden sosialisoinnista johtaa siihen, että ei ole enää kiinnostusta investoida tuhansia euroja aukon uudistamiseen tai taimikon raivaamiseen. Ruotsissa poliitikot ovat selvästi Suomea pontevammin vastustaneet EU:n suojeluintoa mikä luo uskoa metsätalouteen siellä.
Itse kuulin aivan hiljan ruotsalaiselta metsänhoitojohtajalta, että siellä istutetaan 2000 – 2200 tainta ja yleensä muokkaamattomaan maahan. Tämähän on järjetöntä.
Itse kannatan linjaa, että istutetaan 1200 tainta erittäin huolellisesti ja istustilanteessa päältä tasoitettuihin suuriin mättäisiin, jolloin tuhoprosentti on hyvin pieni ja taimen sekä nuoren puun kasvu jopa kymmeniä prosentteja tasamaaistutusta parempi.
En tiedä, missä ne Ruotsin hyvin hoideut nuoret metsät ovat, kun teillä liikuttaessa silmiin niitä ei kyllä saa.
Kyllä hyvin hoidetun metsän päätehakkuusta saatavasta 20.000 – 30.000 €:n tulosta 1500 € voi mielihyvin laittaa uuden metsän kasvuun ketjulla ennakkoraivaus kantokäsitellen, ajouramatastys suuriin mättäisiin, laadukkaimmat mahdolliset pientaimet 2 hengen työparina istuttaen (toinen tasoittaa kuokalla mättään päällyksen hieman koveraksi) ja siitä n. 5 v perästä tapahtuvan vesakkoperkuun oksasaksimenetelmällä (40 mm paksuuteen asti leikaavat kevyet ja hammastehostetut sakset, joissa myös pieni alasienellä varustettu kantokäsittelypurkki), joka useimmiten riittääkin ainoaksi käsittelyksi EH odotellessa 10-15 v sisällä istutuksesta.
Oivallinen uutisvoitto aikakauslehdeltä! Onnittelut! Jotain todella syvältä ja tunkkaisesta kumpusi nenääni, kun näin TAAS uutisen, että kemeran rahoja jäi sitten 4 tunnin päästä loppuvana vuonna käyttämättä 20 miljooaa euroa!
Millä muulla alalla maassamme jää valtion suoria tukia vastaavasti käyttämättä. No ei millään.
Uutinen on merkityksetön, kun se ten tietopohja on koko maan summa, alueittain summatut metsänhoidon tukien käyttämättä jätöt eivät nekään kerro kenellekään mitään.
Tilaston tekijä voisi laatia käyttövajeen yhdistelmät tekijöittäoin, mhy, MG, S_E, ja UPM + suurimmat metsäpalveöuyritykset. Sen verran imelän äitelän makuista on ko. 4 tahon markkinointi, että hyvä olisi tarkastaa, miten missäkin talossa kemeran rahoja käytetään. Ihan sama on korjuun jälkien, taimikonhoidon laadun jne. tarkastusten tulokset –summaluvut oovat materiaalia numeroiden hautuumaihin, hyödyttömiä.Eli tilastot joko tekijöittäin tai sitten säästöön tarakstuksiin kuluvat rahatkin,kyllä VMI nämä kauheudet osaa meille toistaa- ei ole järkeä nykymallilla kerätä tietoa julkisin varoin 2 kertaan, kun kerran ei halutakaan vaikuttaa asioisden muuttumiseen.
Tähän juttuun on viitattu Hesarin keskustelussa 1.1.23 julkaistussa jutussa ”Hiilinielujen romahduksen syy selvisi”. Mietittiin muun muassa sitä miksi biodiv. indeksille (BII) ennustetaan Ruotsissa tasaista kehitystä, mutta Suomessa alenevaa. Metsänhoidon erot eivät sitä kuitenkaan taida selittää.