Juurikäävän torjunnassa onnistutaan Suomen metsäkeskuksen mukaan pääosin hyvin. Metsäkeskus tarkasti keväällä ja alkukesästä 66 työmaata: 47 kohteella torjuntatulos oli hyvä, 16 tyydyttävä ja kolmella kelvoton.

Tarkastuskohteilla tarkastellaan halkaisijaltaan yli 10 senttimetrin kantoja. Arvosana riippuu siitä, kuinka suurella osalla kantoja torjunta-aineen peittävyys on vähintään 90 prosenttia kannon pinta-alasta. Jos kannoista vähintään 30 prosenttia on sellaisia, ettei riittävää peittävyyttä ole saavutettu, arvosana on kelvoton. Hyvän arvosanan saa, kun kannoista vähintään 90 prosentilla torjunta-aineen peittävyys on tavoiteltu 90 prosenttia.

Hyvien torjuntatulosten osuus pieneni tänä vuonna aiemmasta. Tätä selittää se, että tänä vuonna hyvän arvosanan tavoitepeittävyys oli nostettu 90 prosenttiin, aiemmin se oli 85 prosenttia.

Kun torjuntatulos todettiin kelvottomaksi, tehtiin torjunta-ainetta levittäville koneille uusintatarkastus. Sen jälkeen torjuntajälki parani. Kelvottomasti toteutettua juurikäävän torjuntaa löytyy tarkastuksissa joka vuosi yksittäisiltä työmailta, Metsäkeskuksesta kerrotaan.

Vuosittain 40 miljoonan euron menetykset

Juurikääpä aiheuttaa metsänomistajille vuosittain noin 40 miljoonan euron menetykset. Kuusen ja männyn juurikäävät ovat yleisiä Etelä-Suomessa, ja niiden levinneisyysalue etenee pohjoiseen.

Metsän hakkaajan on huolehdittava kivennäis- ja turvemaalla tehdyn hakkuun yhteydessä juurikäävän torjunnasta sen leviämisen riskialueella touko-marraskuussa, Metsäkeskus muistuttaa. Torjunta on tehtävä hyväksyttävää torjuntamenetelmää käyttäen.

Lisää aiheesta: Kiertoaika koivua häätää juurikäävän

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.