Valtakunnallisten Metsäpäivien avajaiskeskustelussa pohdittiin metsien käytön monitavoitteisuutta sekä moniarvoisuutta metsänomistajan näkökulmasta.
Suomessa on 600 000 yksityismetsänomistajaa, jotka eroavat taustaltaan ja metsälleen asettamiltaan tavoitteilta. Yhdessä he tuottavat pääosan suomalaisesta puuraaka-aineesta, hiilinieluista, virkistysympäristöistä ja muista metsien palveluista ja tuotteista.
Metsäpäivien avajaiskeskustelun lähtökohtana oli Metsäomistaja 2020 -tutkimus.
”Tutkimuksessa käsiteltiin myös esimerkiksi suhtautumista monimuotoisuuden turvaamiseen. Talousmetsän luonnonhoidon toimenpiteet ovat tervetulleita metsänomistajan metsään”, totesi Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne.
Avajaiskeskusteluun osallistuneet metsänomistajat Marja Piimies Helsingistä, Matti Heikkilä Siikajoelta ja Outi Pettersson Kangasalta sekä MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola olivat yhtä mieltä siitä, että metsäneuvonnan tuella metsänomistaja on oikea henkilö päättämään metsänsä hoitamisesta arvojensa mukaisesti.
Vaikka metsäkeskustelu vaikuttaa usein hyvin polarisoituneelta, metsänhoito ei sitä Heikkilän mukaan ole. Esimerkkinä Heikkilä mainitsee, että luonnonhoidon toimenpiteet, kuten riistatiheiköt ja tekopökkelöt, ovat luontevasti mukana metsänhoidon koulutuksissa ja metsänhoidon toteutuksessa.
”Ei tämä metsänhoito ole mustavalkoista”, sanoi myös Pettersson. ”Metsänomistajan tehtävä on löytää ne omat arvonsa, jotta hän tietää, minkälaisen metsän haluaa jättää jälkeensä.”
92:sta kertaa järjestettävät Metsäpäivät jatkuvat perjantaihin.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
