Ladataan...
Riikilä | Kaikki katastrofin ainekset
Tilaajille
Metsänomistus
Tilanne on ollut päällä jo jonkin aikaa. Sertien mukaiset luontotoimet tehdään mutta yhtään ylimääräistä lahopuuta ei uskalla jättää. Talousmetsää pitää muutenkin jatkuvasti seurata sillä silmällä, että alkaako se millään tavalla muistuttaa luonnontilaista. Voimakas ennakkoraivaus auttaa jo paljon tässä asiassa ja moto kannattaa kutsua paikalle mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään.
Se on aivan totta, taitaa aavistushakkuut lisääntyä. Tämmöiset hyvää tarkoittavat esitykset usein kääntyvät itseään vastaan.
Ja muutenkin metsät kannattaa harventaa ajoissa, ne useimmiten harvennetaan aivan liian myöhään.
Suojelun pitäisi olla ennenkaikkea metsänomistajasta lähtöisin, jos toimintaa halutaan pitää pitkä kestoisena.
Se, että joku porukka käy tutkimassa yksityisten metsiä ja ilmoittaa viranomaisille havainnoistaa kääntyy nimenomaan luontoa vastaan.
Hakkuut on tehtävä mieluummin liian aikaisin, kuin liian myöhään.
Talousmetsät jääköön talousmetsiksi ja suojelumetsät suojellaan. Talousmetsissäkin tapahtuu jatkuvasti enemmän ja enemmän harmaata suojelua.
HCV – karttojen jälkeen- jotka eivät minua koskettaneet mutta ovat hyvä varoitus- olen ennakko raivannut myös tulevat päätehakkuu kuviot- ja tuulenkaatoja ei saa jättää yhtään. Mikäli on tuulenkaatoja hankalassa paikassa niin olen käsitellyt ne aineella, pilkkonut parin metrin pätkiin ja laittanut kasaan- pari laavuakin tehty
haapapuista tulee hyvää klapia
vaikka toimin noin, niin silti Suomeen jää paljon harmaaseen suojeluun päätynyttä metsää, sertien toimesta ja ihmisten omien valintojen vuoksi- entä kuka hoitaa tulevat nuoret metsät- ei riitä työvoimaa
niin- minä en tykkää enää vihreistä, en 30 vuoteen
Metsät eivät kuuluneet eu-liittymisen agendaan, kuten eivät edelleenkään. Miksi on alennuttu nöyristelemään piiperoitten ja kaikenkarvaisten komission vaatijoiden edessä, koska heillä ei ole siihen edes valtuuksia? Kansalliset asiat on luovutettu huutolaisten pelikentäksi.
Metsä talous romahtaa. Häviää työn tekijät. Eivät viitsi enää leikkiä näitä leikkejä eikä etenkään kuunnella tätä paskan jauhamista.
Vanhenevat runsaspuustoiset 4 kehitysluokan metsät todellakin kannattaa elvyttää kasvamaan harkitsevalla harvennushakkuulla 200 runkoon/ha ( 7 m puuväli). Sitten lannoitus vaan heti perään.
Näin toimien Sahalan Kartanossa on saatu merkittäviä kasvunlisiä ja myös hyviä harvennustuloja.
Näin toimien suojelu-uhka poistuu ja hyvä kasvu palautuu ylitiheyden jälkeen, kun puiden latvustot kilvan kiirehtivät täyttämään syntyneen tyhjän tilan ja samalla puiden kasvun moottorit, eli vihreät latvukset, ovat suurentuneet.
Tällä tiheydellä voidaan helposti kasvattaa 2 m3:n runjoja eli 400 m3/ha ja ylikin. Mitä elinvoimaisepi metsä väljennetään tähän tiheyteen, sitä suuremmat kasvunlisäykset saadaan väljennyksen jälkeen.
Sitten isäntää vaan laulattaa kun mitään kuluja ei ole lannoituksen lisäksi ja lähes kaikki lisäkasvu on tukkia. Tämän puupankin voi lisäksi realisoida milloin vain.
Sen verran ollaan jo luonnosta etäännytty että keskiverto kaupunkilaiselle 50 -vuotias talousmetsä alkaa jo vaikuttaa suojeltavalta ikimetsältä. Toisaalta hakkuuaukko on monelle kauhistus, mutta 10 -vuotias hoidettu taimikko jo kelpaa metsän kriteerit täyttäväksi.
Veli-Jussin jutussa on ideaa. Mutta sanokaa missä on se raja kuusen iässä kun kannattaa enää harventaa yhtään? Maapohja tarvii olla vähintään tuore kangas, mieluiten lehtomainen ja puusto suht nuori. Muuten ei tapahdu mitään? Osto palstoilla tulee tämä ongelma kun harvennukset on unohtuneet aikanaan tehdä.
Männiköissä ja koivikoissa voi olla eri tilanne. Koivu toki ei vanhaksi elä sekään.