EU:n ennallistamisasetuksen ratkaisu jää seuraavalle hallitukselle, mikä ei varmastikaan paranna metsäsektorin etua vahtivien yöunia.
Ennallistamisasetus on Natura 2000 -ohjelman loppunäytös, jolla toteutetaan luonto- ja lintudirektiivien toteutumatta jääneitä velvoitteita. Päähuomio on suojeltavien luontotyyppien ennallistaminen. Metsäsektorille ratkaisevia ovat boreaaliset luonnonmetsät ja harjumetsät.
Luonnonmetsien ennallistaminen tarkoittaa totaalisuojelua. Metsäisten luontotyyppien kriteerit on määritelty Suomen ympäristökeskuksen laatimassa Luontodirektiivin luontotyypit Suomessa -oppaassa.
Asiassa on eletty pitkää välirauhan kautta. Suomi on raportoinut boreaalisten luonnonmetsien alaksi 1,4 miljoonaa hehtaaria, joka sisältää erilaisia suojelu- ja Natura-alueiden metsiä.
Ennallistamisasetus luo uutta painetta metsien suojeluun. Hallituksen pitäisi syksyyn mennessä laatia luonnos asiasta ja lähettää se EU:n komission kommentoitavaksi.
Boreaalisten luonnonmetsien tulee sisältää luontaisia rakennepiirteitä ja niiden iän on ylitettävä vuoden 2001 vallinneet hyvän metsänhoidon suositusten mukaiset uudistamisiät. Esimerkiksi Etelä-Suomessa se tarkoittaa noin 100 vuotta.
Talousmetsien ei periaatteessa pitäisi olla ennallistamisuhan alla, mutta palataan siihen hetken päästä.
Hallituksen keskuudessa ei ole yhteisymmärrystä kriteereistä. Kerrotaan, että asia on vaikea erityisesti kokoomukselle. Se pelkää menettävänsä loputkin akateemiset naiskannattajansa, mikäli puolue asettuisi metsätaloutta puolustavalle kannalle.
Veikkaan, että tällaisenaan ennallistamistavoite kääntyisi itseään vastaan.
Kyse on laadusta ja määrästä. Alkuperäisten kriteerien mukaan ennallistettavia alueita tulisi 150 000 hehtaaria lisää. Maa- ja metsätalousministeriön esittämät tiukennukset – muun muassa metsien vaadittavan iän korottaminen – leikkaisivat lisäsuojelun tarpeen 50 000 hehtaariin.
Hehtaarivaatteet nousevat valtavasti, kun tarkastellaan luontotyyppien suotuisaa viitealaa, johon biodiversiteettidirektiivissä viitataan.
Suomen ympäristökeskuksen mukaan boreaalisten luonnonmetsien suotuisa viiteala on 3,7 miljoonaa hehtaaria. Se tarkoittaisi liki kahden ja puolen miljoonan hehtaarin lisäsuojelua, siis reilusti yli kymmenen prosenttia talousmetsien pinta-alasta, ja nämä siis runsaspuustoisimmasta päästä.
3,7 miljoonaa hehtaaria ei ole virallinen tavoite, mutta kuvaa ympäristöpuolen näkemystä. Virallista tavoitetta ei ole määritelty, mutta lisäsuojelun tarve arvioidaan 300 000 hehtaarista noin 1,5 miljoonaan hehtaariin.
Todellisuudessa talousmetsätkin joutunevat tähtäimeen.
Ympäristöjärjestöjen metsävahdit alkaisivat arvattavasti löytää boreaalisen luonnonmetsän piirteitä sellaisten metsänomistajien mailta, jotka ovat halunneet panostaa talousmetsänsä luonnonhoitoon ja kasvattavat metsikkönsä tavallista vanhemmiksi. Sen jälkeen metsäyhtiöt eivät ostaisi kalikkaakaan näistä metsistä. Oltaisiin harmaan suojelun ytimessä.
Veikkaan, että tällaisenaan ennallistamistavoite kääntyisi itseään vastaan. Metsätalouden edellytysten varmistamiseksi moni teettäisi väljennyshakkuita varttuneisiin tukkimetsiinsä: ennallistamisasetuksesta muodostuisikin väljennyshakkuuautomaatti.
Nähtäväksi jää, kuinka käy. Suomen hallituksen luonnos – millainen se sitten onkaan – menee EU-komissiolle, joka kommentoi luonnoksen ja palauttaa sen joskus ensi vuonna Suomeen.
Lopullinen ratkaisu jää seuraavalle hallitukselle. Sen päätökset määrittävät pitkälti metsätalouden tulevat toimintaedellytykset.
Lue myös
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Tilanne on ollut päällä jo jonkin aikaa. Sertien mukaiset luontotoimet tehdään mutta yhtään ylimääräistä lahopuuta ei uskalla jättää. Talousmetsää pitää muutenkin jatkuvasti seurata sillä silmällä, että alkaako se millään tavalla muistuttaa luonnontilaista. Voimakas ennakkoraivaus auttaa jo paljon tässä asiassa ja moto kannattaa kutsua paikalle mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään.