Metsäteollisuus ry edellyttää, että ulkopuolinen taho arvioi Suomen metsäkeskuksen harvennuskorjuun laadunvalvonnan luotettavuuden. Näin toteaa metsäjohtaja Karoliina Niemi Metsälehdelle.
Niemi perustelee vaatimusta eroilla, joita Metsäkeskuksen ensiharvennuskorjuun laadun erillisselvityksessä ja sen jälkeen metsäyhtiöiden teettämissä tarkastuksissa on ilmennyt. Metsäkeskus ei myöskään ole Niemen mukaan osannut selittää, mistä laatuerot Keski-Suomen selvityksen ja valtakunnallisen korjuunjälkitarkastusten välillä johtuvat.
Hän korostaa, että metsäyhtiöt tekevät kaikkensa puunkorjuun laadun parantamiseksi metsänhoidon suositusten mukaiselle tasolle ja edellyttää laadun parantamista myös Metsäkeskukselta.
”Metsäteollisuus ry pitää tilannetta huolestuttavana. Metsäkeskuksen korjuujäljen arviointimenetelmässä on selkeitä puutteita ja menetelmä tulee saattaa ulkopuolisen tahon arvioitavaksi”, Niemi peräänkuuluttaa.
Metsäkeskus varmisti tulokset maastossa käymättä
Suomen metsäkeskus julkaisi joulukuussa 2022 erillisselvityksen Keski-Suomen alueella toteutettujen ensiharvennusten laadusta.
Mitatuista 87 kohteesta 45 oli Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten harventamia. Metsäkeskuksen mukaan yksikään ensiharvennuksista ei ollut suositusten mukainen. Tämä tulos herätti ihmetystä.
Metsäkeskuksen selvityksen mukaan metsään jäävän puuston määrä sekä ajourien leveys ja ajouraväli mitattiin osin ilmasta käsin droneilla ja osin maastossa.
Metsäkeskus teki myöhemmin aineistolle laatutarkastelun, mutta se ei sisältänyt maastokäyntejä – tätä metsäyhtiöissä on kummasteltu.
Enemmän puita, vähemmän ajouria
Metsäkeskuksesta saatujen kohdetietojen perusteella Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset tekivät omilla kohteillaan maastossa tarkistusmittauksia. Osalla kohteista toteutettiin lisäksi ulkopuolisen tahon tarkastus. Metsäteho Oy vertasi tuloksia Suomen metsäkeskuksen saamiin tuloksiin.
”Tuloksissa on merkittäviä eroavaisuuksia. Metsäteollisuusyritysten omissa ja kolmannen osapuolen maastossa tekemissä tarkistusmittauksissa hakkuukohteelle jäävän puuston määrä hehtaarille oli keskimäärin 10 prosenttia korkeampi kuin metsäkeskuksen mittauksissa”, Niemi toteaa Metsäteollisuus ry:n tänään julkaisemassa tiedotteessa.
Tiedotteen mukaan myös ajouravälimittauksissa oli eroja. Metsäyhtiöiden ja kolmannen osapuolen maastossa tekemien tarkistusmittausten mukaan ajouraväli oli keskimäärin seitsemän prosenttia pidempi kuin metsäkeskuksen mittauksissa.
Hakkuukoneen paikannustiedon perusteella tehty koko ajouraverkoston mittaustulos antoi vieläkin suuremman eron.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Ero 10% ja 7%. Eiköhän nuo mene virhemarginaaliin eivätkä juuri muuta sitä, että runkoluku oli 650/ha kun piti olla vähintään 950/ha.