Talousmetsien luonnonhoitoa edistänyt Monimetsä-hanke päättyy tänä vuonna. Kaksiosaisen hankkeen ensimmäisessä jaksossa (2016–2018) tunnistettiin luonnonhoidon toteutuksen pullonkauloja ja jatkohankkeessa (2019–2022) luonnonhoitotoimista viestitettiin etenkin metsänomistajille.

Hankkeessa on neuvottu ja koulutettu tuhansia metsänomistajia ja satoja metsäammattilaisia luonnonhoidon keinoista. Metsänomistajia on esimerkiksi kannustettu ottamaan luonnonhoito puheeksi ja sopimaan siitä metsäammattilaisten kanssa.

”Vuosittain Metsäkeskukseen jätetään yli 100 000 metsäalan toimijan laatimaa metsänkäyttöilmoitusta. Kun metsänomistaja ja metsäalan toimija sopivat hakkuista, on samalla mahdollisuus sopia talousmetsään jätettävistä säästöpuuryhmistä ja suojavyöhykkeistä”, kertoo johtava luonnonhoidon asiantuntija Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskuksesta

Hankkeessa on myös kehitetty keinoja monimuotoisuuden lisäämiseen.

”Olemme kehittäneet ja nostaneet esiin talousmetsien arjessa toimivia, monimuotoisuutta lisääviä keinoja ja työkaluja. Monimetsä toimii jatkossakin hyvänä hakusanana metsänomistajille ja heitä palveleville ammattilaisille, kun tavoitteena on metsien monimuotoisuuden vahvistaminen metsätilalla”, kertoo johtava asiantuntija Lauri Saaristo Tapiosta.

Muutokset näkyvät luonnossa. Monimetsän aikana esimerkiksi elävien säästöpuiden määrä uudistushakkuualoilla on lisääntynyt. Luonnon monimuotoisuudelle merkittävien haapojen määrä talousmetsissä on kasvanut jo pitemmän aikaa.

Metsäkeskus ja Tapio ovat toteuttaneet Monimetsä-hanketta yhdessä maa- ja metsätalousministeriön, MTK:n Metsäteollisuus ry:n ja Koneyrittäjät ry:n kanssa.

Lisää aiheesta: Lisää monimuotoisuutta metsään ja Metsäkeskus järjestää taas luonnohoitokävelyretkiä

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.