MTK:n Hemmilä Audiomedialle: Metsänomistajista ei pidä tehdä ilmastopolitiikan maksajia

Tahtoa suojeluun löytyy, mutta metsäomaisuutta ei voi ottaa ilman korvausta, MTK:n tuore puheenjohtaja toteaa Audiomedian haastattelussa.

Metsänomistajat eivät ole ilmastotalkoiden vapaamatkustajia vaan päinvastoin. Vapaaehtoisen suojelun piirissä on yli miljoona hehtaaria metsää, Tero Hemmilä huomauttaa. (Kuvaaja: Juha Sinisalo)
Metsänomistajat eivät ole ilmastotalkoiden vapaamatkustajia vaan päinvastoin. Vapaaehtoisen suojelun piirissä on yli miljoona hehtaaria metsää, Tero Hemmilä huomauttaa. (Kuvaaja: Juha Sinisalo)

Metsänomistajat ovat turhautuneita syyllistämiseen, toteaa MTK:n tuore puheenjohtaja Tero Hemmilä metsäalaa seuraavan Audiomedian haastattelussa. Syyllistävä puhetapa ja jatkuvat vaatimukset rajoituksista koetaan myös epäoikeudenmukaisiksi.

”Kun yli puolet Suomen metsistä on yksityisten omistuksessa, he ovat jo sitoneet valtavan määrän hiiltä metsäomaisuudellaan. Jos tuo hiilimäärä hinnoiteltaisiin markkinoilla, puhuttaisiin erittäin merkittävistä rahasummista”, Hemmilä muistuttaa.

Hemmilän mukaan metsänomistajat eivät ole ilmastotalkoiden vapaamatkustajia tai haluttomia siihen osallistumaan.  Päinvastoin. Vapaaehtoisen suojelun eli niin hiljaisen suojelun piirissä on yli miljoona hehtaaria metsää, mikä vastaa lähes kahtasataa Nuuksion kansallispuistoa.

”Tahtoa metsien vastuulliseen hoitoon ja suojeluun löytyy, mutta metsäomaisuutta ei voi ottaa ilman korvausta. Tämä koskee myös esillä olleita ehdotuksia hakkuiden rajoituksista. Perustuslain suojaama yksityinen omaisuus on metsäpolitiikan peruskallio.”

Metsät ratkaisu, eivät ongelma

Metsäkeskustelu on ajautunut Hemmilän mukaan ristiriitaiseen ja tarkoitushakuiseen asetelmaan. Metsät nähdään ilmastopolitiikan ongelmana, vaikka ne ovat olennainen osa ratkaisua.

”Metsiin liittyviä kysymyksiä tarkastellaan paloittain, hiilinieluina, hakkuumäärinä tai suojeluprosentteina ilman, että ymmärretään kokonaisvaikutuksia metsänomistajille, kansantaloudelle tai ilmastolle. Näin päädytään väistämättä vääriin johtopäätöksiin, mikä ei ole metsänomistajien, mutta ei myöskään Suomen tai ilmastotavoitteiden edun mukaista”, Hemmilä toteaa.

Viime vuosien metsäkeskustelua on hallinnut huoli hiilinielujen heikkenemisestä. Hiililaskelmia heiluttavat kuitenkin erityisesti maaperäpäästöt, joiden mittaamismenetelmät ovat erilaisia jäsenmaissa.

” Kun maaperäpäästöt kasvavat ilmaston lämpenemisen seurauksena, hakkuiden vähentäminen ei ole ratkaisu ongelmaan. Metsätalous ei ole ilmastonmuutoksen syy, eikä siitä pidä tehdä muutoksen maksumiestä.”

Hakkuiden vähentäminen tuo Hemmilän mukaan kansantalouteen miljardimenetyksiä ja voi johtaa siihen, että hakkuut siirtyvät Suomen ulkopuolelle maihin, joissa metsien hoito ja ilmastovaikutukset ovat huomattavasti heikommalla tasolla.

Kommentit (1)

  1. Timppa

    Kannattaa myös huomata, että yhteyttämisprosissa syntyy aerosoleja, jotka heijastavat auringon säteilyä takaisinn avaruuteen. Aerosolit toimivat myös pilvipisaroiden ytiminä ja pilvet osaltaa heijastavat auringon säteilyä avaruuteen.

    Hyvin kasvavat metsät tuottavat runsaasti niitä aerosoleja. Kasvunsa lopettaneet suojelumetsät huonosti.

Metsänomistus Metsänomistus