Valtioneuvoston asetusta metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista muutetaan siten, että suurpetojen aiheuttamiin vahinkoihin voidaan puuttua tehokkaammin. Torstaina hyväksytyt muutokset suurpetojen poikkeusluvan edellytysten arviointiin, poikkeuslupaa koskeviin määräyksiin ja poikkeusluvan voimassaoloaikaan astuvat voimaan tänään perjantaina.

Suomen riistakeskus myöntää vahinko- ja turvallisuusperusteiset poikkeusluvat. Jatkossa myöntämisedellytyksiä arvioidessa on otettava huomioon suurpetojen kohdalla lajin biologiset ominaisuudet kuten reviirikäyttäytyminen ja saalistus. Tämä koskee erityisesti suden laumakäyttäytymistä, joka eroaa muista yksin tai pentujen kanssa elävistä suurpedoista.

Jos poikkeusluvalla pyritään suojelemaan muuta lajistoa, kuten metsäpeuraa, myös turvattavan lajin kanta, biologiset ominaispiirteet sekä elinvoimaisuuteen liittyvät uhat on otettava huomioon.

Luvan kohdentamisen vaatimuksia joustavoitetaan tilanteissa, missä vahinkoa tai uhkaa aiheuttavan suurpetoyksilön tunnistaminen ei ole mahdollista. Perusteltuja syitä tälle olisivat esimerkiksi sääolosuhteet tai lajin biologiset ominaispiirteet. Tällöin poikkeuslupa voidaan myöntää kohdentamatta sitä tiettyyn yksilöön, ja pyynti voidaan sallia yksittäistä vahinkokohdetta laajemmalla alueella.

Myönnettyjen ahman, ilveksen, karhun, saukon tai suden tappamista koskevan poikkeusluvan enimmäisvoimassaoloaika pitenee 21 vuorokaudesta 31 vuorokauteen.

“Poikkeuslupakäytäntöjen sujuvoittamisella parannetaan edellytyksiä suurpetojen poistolle erityisesti vahinko- ja turvallisuusperusteisilla luvilla. Petovahingot ovat todellinen ongelma, ja niihin on pystyttävä puuttumaan tehokkaasti”, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah toteaa tiedotteessa.

Asetusluonnoksen valmistelun tukena oli maa- ja metsätalousministeriön asiantuntijatyöryhmä, ja se oli lausunnolla 24.5.– 18.6.2024.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.