Pelto- ja metsämyyrien kannanvaihteluissa on maan eteläpuoliskolla vallinnut koko tämän vuosikymmenen epämääräisyyden aika. Poissa ovat edellisen vuosikymmenen voimakkaat syklit ja niihin liittyvät jättihuiput ja -tuhot. Myyrien kannanvaihtelut ovat monin paikoin laimentuneet ja muuttuneet vaikeasti ennustettaviksi. Samalla vaihteluiden maantieteellinen samanaikaisuus on pirstoutunut.

Nyt näyttää siltä, että vaihteluiden samanaikaisuus on jälleen laajenemassa. Se voi ennakoida kannanvaihteluiden voimistumista. Vaihteluiden voimakkuuden vaihtelu ei pitkäaikaisten myyräseurantojen perusteella ole uutta, mutta ne alueet, joilla myyräkannat ovat nyt samanaikaisesti vahvoja, on uusi ilmiö.

Keski-Suomessa nousua

Syksyn 2019 myyrähuippu osuu Pohjois-Karjalaan. Myyrien määrät ovat runsaita myös Kainuussa ja Savossa. Näillä alueilla oli jo keväällä kohtalaisesti sekä pelto- että metsämyyriä, ja lajit ovat kesän aikana lisääntyneet.

Viime vuonna myyräkannat runsastuivat eteläisessä ja lounaisessa Suomessa, ja kantojen ennustettiin saavuttavan huippunsa tänä syksynä. Myyrien määrät kuitenkin laskivat viime talvena. Lounaisessa Suomessa on paljon alueita, joilla myyräkannat eivät ole kesän aikana toipuneet, mutta paikoin löytyy myös runsasmyyräisiä alueita.

Myös itäisellä Uudellamaalla on paikoin runsaasti myyriä.

Keskisessä Suomessa ja osassa Pirkanmaata myyräkannat ovat nousussa. Nousua oli jo viime syksynä, mutta talvi verotti kantoja. Kuluneena kesänä myyrät ovat toipuneet tappioistaan, ja syksyn nousuvaihe ennustaa myyrähuippua ensi vuodelle.

Pohjanmaalla sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla koettiin myyrähuippu syksyllä 2018. Viime talvena kannat romahtivat näillä alueilla laajalti. Odotettavissa on, että myyrien määrä pysyy läntisessä Suomessa alhaisena ensi kesään asti.

Metsä-Lapissa myyräkannan odotettiin nousevan viime vuonna, mutta tilalle tuli ylimääräinen alhainen vuosi. Kuluneena kesänä alueella koettiin myyräkantojen nousu. Myyriä on paljon Kainuun pohjoisrajoilta ja osin Oulun seudulta Metsä-Lapin pohjoisosiin.

Lapin pohjoisosissa, Käsivarren Lapissa ja Utsjoella myyrähuippu oli jo kuluneena kesänä. Kovin vahva se ei tosin ollut, ja seuraavat kaksi vuotta Lapin pohjoisosissa on todennäköisesti myyräkato.

Tunturisopulit jäivät viime kesänä odotetusti alhaisiin lukemiin.

Täydennysistutus keväällä

Myyrätuhojen riski on ensi talvena merkittävä itäisessä Suomessa. Jos tuhoja ilmenee, täydennysistutus on hyvä tehdä keväällä. Syksyllä istutetut taimet maistuvat myyrille paremmin kuin keväällä tai kesällä istutetut. Toisaalta nuoret kuusen pottitaimet toipuvat yllättävän hyvin syönnistä.

Korkeat metsämyyräkannat lisäävät tänä syksynä ja talvena myyräkuumetta aiheuttavan Puumala-viruksen tartuntariskiä Itä-Suomessa ja monin paikoin Etelä-Suomessa. Myös Sisä-Suomen ja Metsä-Lapin nousevien metsämyyräkantojen alueella myyräkuumeriski kasvaa loppusyksyllä ja alkutalvella.

Puumala-virus tarttuu ihmisiin hengitysteitse metsämyyrien eritteiden saastuttaman pölyn välityksellä, joten tartuntamahdollisuus on suurin ulkorakennuksissa. Myyristä vain metsämyyrä levittää virusta.

HEIKKI HENTTONENJUKKA NIEMIMAAOTSO HUITU

Kirjoittajat ovat Luonnonvarakeskuksen tutkijoita.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.